Maailma on alituisen muutoksen alla – niin myös vainotun seurakunnan tila
1. Uskonnollinen nationalismi lisääntyi Aasiassa
Uskonnollinen nationalismi on kasvanut 1990-luvun puolesta välistä lähtien monissa Aasian maissa. Erityisesti se näkyy Intiassa, jossa Nahrenda Modin hindunationalistinen BJP-puolue sai murskavoiton vaaleissa toukokuussa 2014. Puolue ei ollut vallassa vuodesta 2004 vuoteen 2014, mutta he käyttivät aikansa tehokkaasti levittäytyen maaseudulle, missä suurin osa Intian väestöstä elää. Se koulutti yli 600 000 ihmistä johtamaan kouluja, joiden tavoitteena oli radikalisoida perheitä. Se tuotti tulosta. Nyt pääkaupunki Delhissä toimivat kristilliset järjestöt raportoivat kuukausittain keskimäärin 40 tapausta, joissa pastoreita pahoinpidellään, kirkkoja poltetaan ja kristityksi kääntyneitä vainotaan. Kahdeksan kristittyä tapettiin uskonsa tähden vuonna 2016.
Buddhalaista nationalismia esiintyy myös uudessa mittakaavassa Aasiassa. Bhutanissa hallitus ei pidä kristittyjä lainkaan maan kansalaisina. Uusi sähköinen henkilökortti ei hyväksy uskonnoksi kristillisyyttä, mikä johtaa monimuotoiseen syrjintään.
2. Epävakaat hallitukset pönkittävät valtaansa nationalismin kautta
Epävarmassa tilanteessa moni valtaapitävä hallitus tai hallitsija hyödyntää uskonnollista nationalisima oman valta-asemansa turvaamiseksi. Esimerkkeinä ovat Vietnamin tuore hallitus ja Malesian korruptiosyytösten keskelle joutunut päämies. Kiinassa puolestaan maan presidentti Xi Jinping totesi, että jos jonkun kiinalaisen on harjoitettava uskontoa, tämä voisi harjoittaa kiinalaista uskontoa, kuten kungfutselaisuutta. Lausunto oli nokkela, sillä kungfutsealaisuus ei ole varsinaisesti ole uskonto, vaan kokoelma moraalisäädöksiä.
Samansuuntainen viesti kuului yhä selvemmin muissakin alueen maissa: Ollakseen srilankalainen, henkilön on oltava buddhalainen tai ollakseen malesialainen henkilön tulee olla muslimi jne. Malesiassa on jopa ”puhdistuskeskuksia” kristityille tai ”harhaan joutuneille muslimeille”, jotta he palaisivat islamin uskoon.
Laosin hallitus pyrkii epätoivoisesti pysymään vallassa, jopa vainoharhaisilla keinoilla. Eri heimotaustaiset kristityt kantavat tästä suurimman hinnan, kohdaten vainoa sekä valtion että heimojen tahoilta. Myös Vietnamissa murhattiin kolme kristittyä heidän uskonvakaumuksensa takia vuonna 2016.
Vähemmistönä olevat kristityt on helppo leimata syntipukeiksi haasteiden keskellä kamppaileville hallituksille.
3. Islamilainen radikalisoituminen valtavirtaistuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
Saharan eteläpuolinen Afrikka on noussut toistuvasti uutisotsikoihin viime vuosina esimerkiksi al-Shababin ja Boko Haramin kaltaisten ääriliikkeiden takia. YK totesi marraskuussa 2016, että Boko Haram on aiheuttanut toistaiseksi Afrikan vakavimman kriisin. Yli 8 miljoonaa ihmistä oli vaarassa nääntyä nälkään vuosia jatkuneiden veristen taisteluiden seurauksena. Al-Shababin militantit puolestaan tappoivat ainakin 12 kristittyä Somaliassa tänä vuonna. Somalia nousi sijalle kaksi World Watch Listassa vuonna 2017. Paikallisen sanoin: ”Somaliassa kaikki ovat kristittyjä vastaan”.
Ääri-islamin vaikutukset näkyvät nykyisin kaikilla yhteiskunnan elämänalueilla monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maista. Aiemmin ääri-islamistit hyökkäsivät vain muslimien kimppuun, mutta nykyään – runsaan saudirahoituksen turvin – ääri-islam leviää vastarakennettujen koulujen kautta Somaliassa, Keniassa, Nigeriassa ja Burkina Fasossa. Ääri-islamistit kohdistavat toimintaansa paikallisiin toimielimiin anomalla lupia moskeijoiden rakentamiseen ja sponsoroimalla heille myötämielisiä viranhakijoita.
Myös valtaosin kristillinen maa, Kenia, pysyy edelleen World Watch List -raportin 20 kärkimaan joukossa. Jopa Nairobissa kristityt pastorit joutuvat palkkaamaan yksityisten turvallisuusyritysten vartioita kirkkojensa oville.
Nigeriassa puolestaan islamistitaustaiset hausa-fulanipaimentolaiset ovat karkottaneet tuhansia kristittyjä näiden omilta mailtaan maan keskiosista. Sudanissa valtio kohdistaa avoimesti toimiaan kristittyjä vastaan. Afrikan maista Mali on noussut eniten World Watch -listalla nyt sijalle 32.
4. Lähi-itä on polarisoitunut radikaalien ja autoritatiivisten hallitusten välille
Yhdysvaltojen sotakoneistojen vetäytyessä Lähi-idästä, kaksi alueellista ja vahvasti islamilaista toimijaa on täyttänyt valtatyhjiön: Saudi-Arabia ja Iran.
Saudit testaavat rajojaan Jemenissä, missä he pyrkivät eliminoimaan shiiamuslimitaustaiset huthi-kapinalliset. Jemen on muuttunut joutomaaksi, jossa kristityt ovat ristitulessa.
Iran on pidättänyt ennätysmäärän kotiseurakuntien kristittyjä nyt, kun sen sopimus Yhdysvaltojen kanssa on päättynyt. Useat kristityt ovat menettäneet elantonsa jouduttuaan maksamaan suuria sakkoja.
Islamin voimistumisella on ollut kahdenlaisia seurauksia Lähi-idässä:
- Osa muslimeista on kyllästynyt islamiin nähtyään sen julmuuden ja kääntyneet sen ajamina kristityiksi.
- Toiset muslimit sen sijaan radikalisoituvat entisestään joko omasta halustaan tai sopeutuakseen islamilaisen yhteisön paineeseen.
- Ryhmittymien erot ovat kasvussa monilla alueilla mikä edistää yhteiskunnan polarisoitumista.
Toisessa poliittisessa ääripäässä ovat autoratiiviset valtiot kuten Syyria, Egypti ja Algeria, jotka taistelevat ääriliikkeiden kannattajia vastaan. Jopa rauhanomaisemmassa Jordaniassa (listauksessa sijalla 27), missä kuningas pyrkii kontrolloimaan ääriliikkeitä, seurauksena on ollut maan kristittyjen suurempi painostus.
5. Kristittyjä on tapettu uskonsa tähden useammassa maassa kuin ennen
Järkyttävä määrä kristittyjä on tapettu Afrikan maissa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joka on ollut kuolinkenttä viimeisen vuosikymmenen ajan.
Vuoden 2017 World Watch -List tarkastelujakson verisin isku tapahtui kuitenkin Pakistanissa. Lahoressa pääsiäissunnuntaina ääri-islamistien toteuttama pommi-isku tappoi lähes seitsemänkymmentä puistoon kokoontunutta kristittyä.
Myös Bangladesh koki tarkastelujaksolla sarjan hyökkäyksiä, mikä yllätti maan hallituksen. Iskut eivät kohdistuneet vain muslimitaustaisiin kristittyihin, vaan myös muihin kristittyihin.
Latinalaisessa Amerikassa mafia ja sissijoukot hallitsevat laajoja alueita, ja korruption vastustaminen voi olla hengenvaarallista. Meksikossa tapettiin 23 seurakunnanjohtajaa ja Kolumbiassa neljä.
On merkillepantavaa, että vuonna 2016 kristittyjä tapettiin entistä laajemmin eri puolilla maailmaa, vaikka esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa uskonvakaumuksensa takia tapettujen kristittyjen määrä oli aiempaa pienempi. Syynä näiden kahden maan pienempään lukuun on se, että valtaosa kristityistä oli jo paennut alueilta, jotka ISIS julisti islamilaiseksi kalifaatiksi vuonna 2014.
