Leipomo auttaa vainottua seurakuntaa Meksikossa

Puerta Salvación -seurakunta on toivon majakka vainotuille alkuperäiskansoihin kuuluville kristityille Kaakkois-Meksikossa. Mutta tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut valtavan hinnan.

Tuoreen leivän tuoksu on viimeinen asia, jota kukaan odottaisi löytävänsä syvältä Chiapasin viidakosta, josta lähimpään kaupunkiin on neljän tunnin ajomatka vuorten, metsien ja kuohuvien jokien reunustamia teitä pitkin.

Kuitenkin tällä alueella Meksikossa sijaitsee teollinen leipomo, joka paistaa yli 8 000 leipää päivässä. Samalla se auttaa tuotoillaan rahoittamaan evankeliumin leviämistä koko alueella, jossa suhtaudutaan kristittyihin kaikkein vihamielisimmin.

”Olemme ainoa teollinen leipomo 82 kilometrin säteellä ja toimitamme leipää 22 eri kyläyhteisöön”, kertoo Humberto, yksi seurakunnan johtajista, joka vastaa Puerta de Salvación -seurakunnan leipomohankkeesta. Jokainen myyty leipä auttaa rahoittamaan seurakunnan julistustyötä. Mutta tähän pisteeseen pääsyä edelsi vuosien vaino.

Yhteisö, jossa Jeesus oli kielletty

Humberton yhteisöä oli pitkään hallittu alkuperäiskansojen tapaoikeudella. ”Jos joku rikkoi näitä sääntöjä, häntä saatettiin uhkailla, kuulustella, vangita tai jopa karkottaa yhteisöstä”, hän kertoo.

Humbertosta tuli kristitty, kun evankelioimisryhmä vieraili hänen kylässään, jota tuolloin repivät väkivaltaiset sisäiset ristiriidat vallankäytöstä. Eräs yhteisön arvostetuimmista johtajista surmattiin. Tapahtuma järkytti syvästi monia. Sillä hetkellä evankeliumin rauhansanoma oli juuri sitä, mitä ihmiset tarvitsivat.

”Elämäni on muuttunut täysin”, Humberto sanoo. ”Ennen kuin tunsin Kristuksen, elin vailla toivoa alkoholin ja huumeiden orjana.”

Yli 30 ihmistä tuli uskoon hänen kanssaan. He sopivat, että jokainen uusi kristitty johdattaisi jonkun toisen Kristuksen luo. Ryhmä kasvoi nopeasti talo talolta.

Humberto alkoi käydä naapureiden luona. ”Kerroin heille Raamatusta jakeita siitä, kuinka Jeesus kutsuu meitä seuraamaan Häntä. Tiesin, kuinka kipeästi olin itse tarvinnut Kristusta, ja olin varma, että hekin tarvitsivat Häntä.”

”Ennen kuin tunsin Kristuksen, elin vailla toivoa alkoholin ja huumeiden orjana.”

Vastaisku tuli nopeasti. Yhteisön johtajat kielsivät kristinuskon harjoittamisen kokonaan ja asettivat kylään johtavan tien varrelle kyltin: ”Kristittyjä ei sallita täällä.” Jeesuksen seuraajia käskettiin allekirjoittamaan asiakirja, jolla he luopuisivat uskostaan, tai heidät karkotettaisiin. He kieltäytyivät. Vastauksena heiltä kiellettiin kokoontuminen ja vierailijoiden vastaanottaminen. ”Olimme murtuneita, koska kyläyhteisömme oli hylännyt Jumalan sanan.”

Painostus tehosi: alkuperäisestä 32 kääntyneestä vain yhdeksän pysyi uskossa.

Käsikirja ja uudenlainen lähestymistapa

Käännekohta tuli Humberton tekemän käännöstyön kautta. Open Doors otti häneen yhteyttä ja pyysi häntä kääntämään Vahvana läpi myrskyn -koulutuksen käsikirjan espanjasta tzeltal-kielelle. Tämä hanke kesti kolme kuukautta.

”Ymmärsin, että Jumala valmisti minua”, kertoo Humberto. ”Käsikirjan kautta opin, miten vainoon tulee vastata raamatullisesta näkökulmasta.” Pian tämän jälkeen hän kokosi jäljellä olevat kristityt yhteen ja rohkaisi heitä soveltamaan käsikirjan raamatullisia opetuksia käytäntöön.

Sen sijaan, että kristityt olisivat reagoineet vainoon pelolla tai vihalla, he vastasivat palvelemalla: he korjasivat sairaana olevien ihmisten satoa pelloilta, jakoivat ruokaa nälkäisille perheille ja veivät vaatteita ja lääkintäapua. ”Osoitimme Jeesuksen rakkautta teoillamme”, Humberto sanoo. ”Jokaisen hyvän teon myötä ihmiset alkoivat huomata eron.”

Vähitellen yhteisö lakkasi pitämästä kristinuskoa uhkana ja alkoi nähdä sen siunauksena. ”Noiden rakkaudentekojen kautta he ymmärsivät evankeliumin totuuden, että Kristus rakastaa myös heitä.”

Seurakunta kasvoi vuodessa 50 kristityn yhteisöksi. Kahdessa vuodessa jokaisessa kylän taloudessa oli kuultu evankeliumi. Seurakunta alkoi vierailla naapurikylissä ja varautui jälleen vainoon.

Humberto vangittiin kahdesti evankelioimismatkojen aikana. Nyt hän käytti kokemuksiaan uusien kristittyjen rohkaisemiseen. ”Tunsin iloa, koska tiesin, että Kristuksen tähden kärsiminen on sen arvoista”, hän sanoo. ”Näin sen mahdollisuutena osoittaa ihmisille, mitä Kristuksen seuraaminen todella tarkoittaa ja miten kristittyjen tulisi vastata vainoon.”

”Rakkaudentekojen kautta he ymmärsivät evankeliumin totuuden, että Kristus rakastaa myös heitä.”

Jotkut vainoajat luopuivat uhkauksistaan nähtyään kristittyjen vastauksen vainoon. Seurakunta lähetti jopa ruokatarvikkeita auttaakseen erästä vainoajaa, joka oli sairastunut. ”Se teko kosketti hänen sydäntään”, Humberto muistelee.

Kiviuunista teolliseen uuniin ja 8 000 leipään päivässä

Kasvavan evankelioimistyön tukeminen rasitti seurakuntaisia taloudellisesti: oli ylimääräistä työtä, matkakuluja ja poissaoloja kotoa. Kustannusten kattamiseksi Open Doors rahoitti heille kiviuunin. ”Ensin leivoimme vain noin 1 000 leipää päivässä”, sanoo Erika, joka on työskennellyt leipomossa sen perustamisesta lähtien.

Sana leipomosta levisi nopeasti lähiyhteisöihin, ja kysyntä ylitti kapasiteetin pian. ”Aloitimme neljältä aamulla ja lopetimme noin kahdeksalta illalla”, Erika muistelee. ”Se oli äärimmäisen raskasta ja uuvuttavaa.”

Vuonna 2025 Open Doors myönsi lisärahoitusta, tällä kertaa teollista leipomoa varten. ”Uudet laitteet muuttivat kaiken”, Erika sanoo. ”Meidän ei enää tarvitse vaivata taikinaa käsin.”

Nykyään leipomo tuottaa yli 8 000 leipää päivässä ja työllistää yli 150 ihmistä, joista monet tulevat seurakunnan ulkopuolelta. Tuotoilla rahoitetaan evankelioimistyötä sekä tuodaan muilla alueilla asuvia vainottuja kristittyjä koulutukseen.

Mutta hankkeen vaikutus ulottuu paljon tuotantoa pidemmälle. Siitä on tullut seurakunnan lähetystyön moottori. Sen kautta seurakunta on vahvistanut evankeliumin juurtumista seitsemässä kyläyhteisössä ja varustanut uusia kristittyjä pysymään lujina vainosta huolimatta.

Mitä seuraavaksi?

Humberton ja Erikan tulevaisuuden visio on selkeä: tavoittaa ne kyläyhteisöt, jotka ovat yhä saman vainon keskellä, jota he itse aikoinaan kokivat. ”Tämä alue on laaja, ja monet ympärillämme olevat yhteisöt kokevat yhä vainoa”, Humberto sanoo.

Leipomo on tämän vision ytimessä. Jokainen uusi uuni, jokainen uusi työntekijä ja jokainen myyty leipä tarkoittaa lisää resursseja lähettää julistustyöntekijöitä, kouluttaa uusia kristittyjä kestämään painostusta ja tuoda Puerta de Salvación -seurakuntaan vainottuja kristittyjä muista kylistä saamaan rohkaisua. Kysynnän kasvaessa kasvaa myös seurakunnan kyky tavoittaa yhteisöjä, jotka vielä odottavat kuulevansa evankeliumin tai elävät vainottuina, koska he seuraavat Kristusta.

Alkuperäisen yhteisön kristityt ovat sittemmin ansainneet paikallisten johtajien kunnioituksen ja osallistuvat nyt yhteisön päätöksentekoon. Mutta tämä on vielä harvinainen voitto. Naapurikylissä kristittyjä yhä uhataan, vangitaan tai karkotetaan uskonsa tähden. He käyvät samaa taistelua, jonka Humberton ja Erikan seurakunta on jo käynyt.

Erika, jonka isä Juan oli yhteisön ensimmäinen kristitty, on nähnyt omin silmin isänsä kestävän vainoa. ”Tiedän, että monet kristityt käyvät läpi samoja kamppailuja”, hän sanoo. ”Siksi pyydän veljiämme ja sisariamme ympäri maailmaa jatkamaan rukoilemista puolestamme.”

Humberto toistaa pyynnön: rukoilkaa niiden kyläyhteisöjen puolesta, jotka yhä kestävät vainoa. Rukoilkaa leipomon puolesta, joka mahdollistaa sen, että heitä voidaan jatkossakin tavoittaa. Rukoilkaa opetuslapseuttamisen puolesta ja kristittyjen puolesta, jotka ovat valmiita riskeeraamaan kaiken viedäkseen evankeliumin naapureilleen.

Heidän syvin kaipuunsa on, että eräänä päivänä profeetta Habakukin sanat olisivat totta Chiapasin viidakoissa: ne täyttyisivät Herran kirkkauden tuntemisesta.

Rukoile

Syvällä Chiapasin viidakoissa, neljän tunnin matkan päässä lähimmästä kaupungista, teollinen leipomo tuottaa yli 8 000 leipää päivässä. Se on ainoa leipomo 82 kilometrin säteellä ja toimittaa leipää 22 kyläyhteisöön. Jokainen myyty leipä auttaa rahoittamaan evankeliumin leviämistä alueella, joka on yhä vihamielinen kristittyjä kohtaan.

Kiitä:

• Kiitä Jumalaa Humbertosta, seurakunnan johtajasta, jota aikoinaan uhattiin karkottamisella ja vangitsemisella uskonsa tähden. Nyt hän johtaa kukoistavaa evankelioimistyötä, joka syntyi tuosta kärsimyksestä.
• Kiitä kristityistä, jotka päättivät vastata vainoon palvelemalla pelon sijaan: he jakoivat ruokaa, hoitivat sairaita ja huolehtivat naapureistaan, myös hänestä, joka oli vainonnut heitä.
• Kiitä kyläyhteisöstä, joka aikoinaan vihasi kristittyjä, mutta on nyt oppinut kunnioittamaan seurakuntaa ja ottaa nyt kristityt mukaan paikalliseen päätöksentekoon.
• Kiitä leipomosta, joka tarjoaa nykyään työtä yli 150 ihmiselle ja rahoittaa opetuslapseuttamis- ja julistustyötä koko alueella.

Rukoile:

• Rukoile monien Puerta de Salvación -seurakunnan lähellä olevien yhteisöjen puolesta, jotka yhä kestävät samaa vainoa kuin Humberton yhteisö aikoinaan: uhkauksia, karkotuksia ja hylkäämistä Kristuksen seuraamisen tähden.
• Rukoile, että uudet kristityt, joita tuetaan seurakunnan julistustyön kautta, pysyisivät lujina painostuksen alla, kuten Humberto pysyi.
• Rukoile leipomon kasvun puolesta, että sen resurssit riittäisivät yhä rahoittamaan julistustyötä, koulutusta ja vainottujen kristittyjen tukemista koko alueella.
• Pyydä suojelusta niille, jotka matkustavat julistamaan evankeliumia kyläyhteisöihin, jotka ovat yhä avoimesti vihamielisiä kristinuskoa kohtaan.
• Rukoile Erikan puolesta, jonka isä Juan oli yhteisön ensimmäinen kristitty. Ja kaikkien niiden puolesta, jotka kantavat taakkaa nähdessään rakkaittensa kärsivän uskonsa tähden. ”Olen nähnyt isäni kärsivän ja tiedän, että monet kristityt käyvät läpi samoja kamppailuja”, kertoo Erika. ”Siksi pyydän veljiämme ja sisariamme ympäri maailmaa jatkamaan rukoilemista puolestamme.”