Kymmenessä vuodessa kristittyjen vainoaminen on yleistynyt huomattavasti. Väkivalta, painostus ja epäoikeudenmukainen kohtelu ovat lisääntyneet erityisesti Afrikassa, Kaukoidässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Tämä käy ilmi vuosien 2014–2024 World Watch List -vainoraporteista.
Vuonna 2014 maailman joka 24. kristitty kärsi vakavasta vainosta. Tuolloin kansainvälinen liittouma karkotti Isisin Irakista ja Syyriasta. Ääriliikkeen hautoma murhanhimoinen ideologia kuitenkin säilyi ja lähti leviämään Pohjois-Afrikkaan.
Kirkonkellot ovat vaienneet kaupungeissa, joissa kristityt ovat todistaneet uskostaan Herraan Jeesukseen lähes kahden vuosituhannen ajan.
Jo vuoden 2015 raporttia laatiessaan Open Doors totesi kristittyjen vainon lisääntyneen huomattavasti Sahelin alueella. Nigeria ja Sudan nousivat ensimmäistä kertaa WWL-raportin listauksen kärkikymmenikköön muun muassa Somalian ja Eritrean seuraan.
Radikaali-islamismi ja pakolaisaalto
Lähi-idän dramaattiset tapahtumat vaativat kuitenkin yhä suurimpaa huomiota 2010-luvun lopulla. Alue elpyi Isisin lyhytaikaisesta mutta brutaalista hirmuvallasta. Tästä huolimatta miljoonat pakolaiset, joista monet olivat kristittyjä, hakivat turvapaikkaa naapurimaista tai pyrkivät pakenemaan Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan.
”Kirkonkellot ovat vaienneet kaupungeissa, joissa kristityt ovat todistaneet uskostaan Herraan Jeesukseen lähes kahden vuosituhannen ajan”, Open Doors kuvaili kristittyjen joukkopakoa arabimaista vuonna 2015.
Talebaninvallankaappaus Afganistanissa elokuussa 2022 innoitti radikaali-islamistisia ryhmiä eri puolilla maailmaa.
Samaan aikaan radikaali-islamismi alkoi keskittyä uusille alueille, ennen kaikkea Afrikkaan. Nigerialaisen Boko Haramin ja somalialaisen al-Shabaabin kaltaisten äärijärjestöjen vaikutusvalta kasvoi.
”Jopa 35:ssä WWL-raportin 50 maan listauksen maassa radikaali-islamismi on kristittyjen vainon pääasiallinen aiheuttaja”, Open Doors raportoi vuonna 2016.
Kaksi vuotta myöhemmin WWL-raportin tutkijat varoittivat ”jihadististen ajatusten nopeasta leviämisestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa”.
Ääri-islamismi oli kiistatta nousussa. Ennen kaikkea Talebanin nopeasti edennyt vallankaappaus Afganistanissa yhdysvaltalaisjoukkojen poistumisen jälkeen elokuussa 2022 innoitti radikaali-islamistisia ryhmiä eri puolilla maailmaa.
Uskonnollinen nationalismi ja korona
Jo vuonna 2015 WWL-raportin tutkijat huomauttivat uskonnollisen nationalismin kasvavasta uhasta kristityille.
Esimerkiksi Intiassa on pitkään voimistunut hindutva-ideologia eli näkemys, että ”oikea intialainen on aina hindu”. Pääministeri Narendra Modin johtama valtapuolue BJP on antanut tämän tapahtua sillä seurauksella, että hyökkäykset kristittyjä vastaan ovat lisääntyneet.
Vuonna 2021 koronapandemia vahvisti toista huolestuttavaa kehityssuuntaa: valtiollista digitaalista valvontaa.
Vastaavanlainen kehitys on ollut nähtävissä myös naapurimaa Nepalissa viime vuosina.
Vuonna 2021 koronapandemia vahvisti toista huolestuttavaa kehityssuuntaa: valtiollista digitaalista valvontaa. Verkkovalvontaa lisättiin keinona lieventää koronatartuntojen riskiä, mutta pian ymmärrettiin miten paljon tietoa ihmisten liikkeistä valtionhallinto sen avulla sai.
Kiina oli jo entuudestaan jäljittänyt kansalaisiaan satojen miljoonien valvontakameroiden ja puhelinsovellusten seurannan avulla. Open Doors teki vuonna 2023 huolestuttavan havainnon, että autoritaariset hallinnot ovat alkaneet seurata Kiinan mallia.
Väkivalta ja kontrolli lisääntyvät
Vuoden 2014 jälkeen väkivalta kristittyjä kohtaan on koventunut. Varsinkin Nigeriassa kuolemantapauksiin johtaneet selkkaukset yleistyivät voimakkaasti, vuoden 2019 arviolta kolmesta tuhannesta viime vuoden yli viiteen tuhanteen.
Verisiä hyökkäyksiä kristittyjä vastaan tapahtui suhteellisen rauhallisissakin maissa, kuten Burkina Fasossa ja Sri Lankassa. Sri Lankan pommi-iskuissa pääsiäisenä 2019 kuoli yli 200 ihmistä.
Raa’asta väkivallasta on alkanut tulla arkipäivää myös osissa Väli- ja Etelä-Amerikkaa.
Vuonna 2018 evankelioinnista tuli laitonta Vietnamissa, Myanmarissa ja Laosissa.
Huumekartellit eivät epäröineet hyökätä kirkkojen tai epäoikeudenmukaisuutta ja korruptiota avoimesti vastustavien pastoreiden kimppuun. Kolumbiassa, Kuubassa, Meksikossa ja Nicaraguassa tällaisia pastoreita painostettiin kiristyksellä, ryöstöillä, raiskauksilla, sieppauksilla ja tappouhkauksilla.
Eräät Aasian maat kielsivät uskonnon harjoittamisen lainsäädäntöä tiukentamalla. Vuonna 2018 evankelioinnista tuli laitonta Vietnamissa, Myanmarissa ja Laosissa.
Joka seitsemäs on vainottu
Vuosien huolellisen ja yhä laadukkaamman tutkimuksen tuloksena Open Doors voi esittää arvionsa vainottujen kristittyjen kokonaismäärästä maailmassa.
Kristittyjen vaino on kymmenessä vuodessa yleistynyt hälyttävästi. Vuonna 2014 sata miljoonaa kristittyä kärsi vakavasta tai äärimmäisestä vainoamisesta. Vuoteen 2018 mennessä määrä oli kaksinkertaistunut 215 miljoonaan.
Vuonna 2021 luku nousi 304 miljoonaan ja on nyt vuonna 2024 arviolta 365 miljoonaa. Uskonnollinen vaino ei ota hellittääkseen – globaalisti sitä kokee joka seitsemäs kristitty.
