Selaa World Watch -listan maita

3. sijalla World Watch -listalla

Somalia

WWL 2020: Sijalla 3, pisteitä 92/100
WWL 2019: Sija 3
WWL 2018: Sija 3
WWL 2017: Sija 2
WWL 2016: Sija 7

 

Alue: Afrikka
Vainon pääsyyt: islamistinen sorto, etninen vihamielisyys, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio
Vainon taso: äärimmäisen vakava
Väkiluku: 15,6 miljoonaa
Kristittyjen määrä: muutamia satoja
Pääuskonto: sunnilainen islam
Hallitusmuoto: parlamentaarinen liittotasavalta
Johtaja: presidentti Mohamed Abdullahi Mohamed

Miksi Somaliassa vainotaan kristittyjä?

Somalia on yhä juuttuneena jatkuvan sisällissodan, sosiaalisen pirstoutumisen, heimojärjestelmän ja väkivaltaisen islamismin suohon. Kristittyihin kohdistuva paine on edelleen äärimmäistä ja väkivaltaisen vainon taso erittäin korkea. Muslimitaustaiset kristityt ovat islamistiliike al-Shabaabin edustajien silmissä arvokkaita kohteita ja tulevat siksi usein surmatuiksi heti paljastuttuaan. Kristinuskoon kääntymistä pidetään Somaliassa perheen ja klaanin pettämisenä. Jos somalia edes epäillään käännynnäiseksi, häneen kohdistetaan häirintää ja uhkailua. Pahimmillaan hän joutuu kohtaamaan kuoleman perheensä ja klaaninsa johtajien käsissä.

Somalimies

Millaista Somaliassa on elää kristittynä?

Suurin osa somalikristityistä pitää uskonsa täysin salassa. Jos al-Shabaab löytää kristityksi kääntyneen, militantit tappavat hänet usein heti.

Riskeistä huolimatta somaleita tulee uskoon – myös hyvin ihmeellisillä tavoilla.

Momina (nimi muutettu) kertoo: ”Teidän tukenne löysi minut, kun olin lähes loppu, melkein murrettu ja tuntui kuin minulla ei olisi ollut ketään. Luulin joutuvani näkemään lasteni kuolevan yksi kerrallaan tai yhtä aikaa. Ilman teitä murheemme, nälkämme ja janomme olisivat tappaneet meidät. Jumala siunatkoon niitä, jotka tuntevat myötätuntoa meitä kohtaan, jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan ennen meitä ja seisovat nyt vierellämme auttamassa.”

Miten Open Doors auttaa Somalian kristittyjä?

Open Doors on tukenut somaliuskovia Afrikan sarven alueella 1990-luvulta lähtien. Hengellisen tuen tarjoaminen, alueen kristittyjen tilanteesta tiedottaminen sekä innostaminen esirukoukseen heidän puolestaan ovat olleet toimintamme keskipisteessä.

Open Doors tukee vainottua seurakuntaa Afrikan sarvessa seuraavin tavoin:

  • Rukoilemalla
  • Ajamalla vainottujen asiaa ja lisäämällä tietoisuutta heidän tilanteestaan
  • Evankelioimista opettamalla
  • Kirjallisuutta levittämällä
  • Yhteisöjä kehittämällä

Kuinka sinä voit auttaa somalialaisia kristittyjä?

Voit tukea kristittyjä erilaisin lahjoituksin. Esimerkkejä rahallisen avun vastikkeista:

25 € – viisi Raamattua
140 € – ammatillinen koulutus kahdelle naiselle
200 € – hätäapua viidelle

 

Kartta, jossa näkyy eri maailman maissa asuvien Somalien määrä

Rukoile:

Rukoile, että Afrikan sarven alueen somalit kääntyisivät sekasorron keskellä Jumalan puoleen. Rukoile, että somalit voisivat tuntea syvempää Jumalan vanhurskauden nälkää ja janoa, jotta he ymmärtäisivät elämän leivän ja elävän veden löytyvän uskosta Jeesukseen Kristukseen.

Somaliassa kristittyjen yhteisö on pieni ja jatkuvien hyökkäysten kohteena. Open Doors arvioi maan kristittyjen lukumäärän olevan vain joitakin satoja. Rukoile lisää työntekijöitä sadonkorjuuseen. Rukoile kristityille työntekijöille viisautta heidän etsiessään tilaisuuksia jakaa Jumalan rakkautta.

Rukous Somalian puolesta:

Jeesus, kiitos somaliveljiemme ja -siskojemme sinnikkyydestä. Suojele niitä, joiden on salattava uskonsa ja auta heitä löytämään yhteys muihin uskoviin. Pehmennä heidän ystäviensä ja perheittensä kovat sydämet, ja vahvista heitä heidän kulkiessaan Sinun kanssasi.

Open Doorsin perustanut veli Andreas toteaa: “Rukouksemme vievät meidät sinne, minne itse emme voi mennä. Kaikki rajat, vankilan muurit ja ovet aukeavat, kun rukoilemme.”

closer
Somalian syventävä oppimäärä

Lähihistoria

Somalia julistautui itsenäiseksi vuonna 1960, kun brittien protektoraatti ja Italian siirtomaa yhdistyivät. Vuonna 1969 valtaan nousi presidentti Mohammed Siad Barren sosialistinen sotilashallitus. Se pani alulle ’tieteellisen sosialismin’. Hallitus takavarikoi kristillisten lähetysjärjestöjen ja kirkkojen omaisuuden kouluineen ja sairaaloineen ja karkotti kristityt maasta. Vuonna 1974 säädettiin uusi laki, joka antoi naisille samat perimysoikeudet kuin miehille. Lakia vastustaneet muslimijohtajat vangittiin tai teloitettiin. Maallinen, uudistusmielinen hallitus heikensi somalikansan islamistista identiteettiä. Seurauksena oli radikaali-islamin elpyminen ja muslimiklaanien puolisotilaallisten järjestöjen kasvu. Niiden tavoitteena oli tehdä Somaliasta islamilainen valtio. Siad Barren hallituksella ja islamistijoukoilla oli yhteinen vihollinen – kristityt. Barren hallintokaudella radikaalimuslimit painostivat hallitusta kieltämään kristillisen kirjallisuuden painamisen, maahantuonnin, välittämisen ja myynnin. Lisäksi valtion turvallisuuspalvelu NSS uhkaili, pidätti, kidutti ja murhasi somalikristittyjä. Muut kristityt menettivät työnsä ja yrityksensä.

Somalian ja naapurivaltioiden Etiopian, Djibutin ja Kenian suhteita on heikentänyt Somalian hallituksen väite, jonka mukaan kaikki somalien asuinalueet kuuluvat Somaliaan. ’Suur-Somalia’-agendan takia Etiopian ja Somalian välille syttyi sota 1977.

Siad Barre hallitsi yli kaksi vuosikymmentä terrorin ja juonittelun avulla. Hänet syrjäytettiin lopulta 1991, jolloin maa jäi ilman toimivaa hallitusta. Klaanien välinen sota ja kuivuus uhkasivat miljoonien ihmisten henkeä. YK ja Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU yrittivät lopettaa kriisin. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 1992 päätöslauselman 751. Sillä perustettiin YK:n rauhanturvaoperaatio UNOSOM I. Se lähetti maahan amerikkalaisjohtoiset UNITAF-joukot. Tilanteen riistäydyttyäa käsistä, YK perusti päätöslauselmalla 755 UNOSOM II -rauhanturvaoperaation. Kun yritykset auttaa Somalian keskushallituksen muodostamista epäonnistuivat, USA veti joukkonsa pois 1994. Sen jälkeen YK päätti vetää kaikki joukkonsa Somaliasta (turvallisuusneuvoston päätöslauselma 954). Kahdeksi vuosikymmeneksi Somaliasta tuli suojaton valtio. Siellä radikaalimuslimit, paikalliset puolisotilaalliset joukot ja sotapäälliköt jatkoivat taistelemista. Maasta tuli ääri-islamin ja terroristien keskus.

Sitten Somalimaa antoi yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen. Sitä kansainvälinen yhteisö ei ole kuitenkaan tunnustanut. Rajana on Iso-Britannian ja Italian Somalimaan vanha raja. Myös Puntmaa on julistautunut autonomiseksi valtioksi, mutta se ei ole katkaissut kokonaan siteitään emämaahan.

Nykyinen keskushallitus muodostettiin lopulta 2012 kansainvälisen yhteisön tuella. Hallituksen valvonnassa ovat vain kaupungit ja taajamat.Maaseutu on monin paikoin edelleen al-Shabaabin käsissä. Al-Shabaab on levittänyt jatkuvasti kristinuskon vastaista ideologiaa. Se on  leimannut kaikki maassa olevat vieraat joukot ’kristityiksi joukoiksi, jotka ovat tulleet Somaliaan pilatakseen islamin’. Vuonna 2016 pidettiin parlamenttivaalit ja helmikuussa 2017 presidentinvaalit. Niissä Mohamed Abdullahi Mohamed valittiin presidentiksi. Monet somalit ja kansainvälinen yhteisö pitävät tätä hyvänä asiana. Se on nähty suurena edistysaskeleena Somalialle. 2017 ja 2018 al-Shabaab pystyi kuitenkin edelleen tekemään terrori-iskuja. Niiden kohteina olivat usein AMISOM-sotilaat. Esimerkiksi huhtikuussa 2018 peräti 46 Ugandan rauhanturvaajaa sai surmansa kahdessa islamistitaistelijoiden autopommi-iskussa.

Maan uskonnollinen tilanne

Pääosa Somalian väestöstä on muslimeja. Maailmanlaajuisen kristillisen tietokannan WCD:n mukaan 99 % on sunnimuslimeja. Kristitty yhteisö on pieni. Open Doorsin arvioi kristittyjä olevan maassa ”satoja”. He ovat koko ajan vaarassa. Aiemmin maassa oli kuitenkin yksi alueen suurimmista katolisista katedraaleista. Kristittyjen yhteisö oli huomattavasti suurempi.

Presidentti Siad Barren sotilashallinnon kaatumista seurasivat kaoottiset vuodet. Ne ovat huipentuneet sharia-lakia noudattaviin oikeusistuimiin ja al-Shabaabin kaltaisten radikaalien islamistiryhmien syntyyn. Al-Shabaab on al-Qaidaan liittyvä järjestö. Se esiintyy säännöllisesti uutisissa ja voi vääristää kuvaa kristittyjen vainoista. Vaikka al-Shabaab vetää taistelijoita myös ulkopuolelta, se on ytimeltään klaanipohjainen, islamistinen militanttiryhmä. Somalia on keskenään kilpailevien klaanien tilkkutäkki, jossa on klaanipohjaisia sotilasjoukkoja ja uskonnollisia ryhmiä. Ne kaikki tavoittelevat vahvaan heimoidentiteettiin perustuvaa voimakasta islamistista identiteettiä. Kääntyminen kristityksi on paitsi islamin ja muslimiyhteisön pettämistä, myös hyökkäys klaanin normeja ja arvoja vastaan. Heimoyhteisöissä se on erittäin vakava rikkomus. Joidenkin somalien mukaan ’somali syntyy ja kuolee muslimina’. Vaikka al-Shabaab on juuri nyt heikentymässä, uhka kristittyjä kohtaan ei vähene. Hyvä esimerkki on vuonna 1991 itsenäistynyt,mutta tunnustamaton Somalimaa.Siellä ei näyttäisi olevan islamistitaistelijoita. Kristittyjä kuitenkin vainotaan yhtä paljon, koska myös uskonto ja kulttuuri ovat vainon perussyitä.

Poliittinen tilanne

Somalian liittovaltion väliaikainen perustuslaki astui voimaan 1.8.2012. Siihen on kirjattu sharia-lain tiukan tulkinnan ehdoton ensisijaisuus. Perustuslain toisen artiklan mukaan ”Maan uskonto on islam. Maassa ei saa levittää mitään muuta uskontoa kuin islamia eikä säätää mitään lakia, joka ei sovi yhteen sharian yleisperiaatteiden ja tarkoitusten kanssa.” Lisäksi perustuslaki julistaa kategorisesti, että sharia-laki on ylin laki. Siirtymäkauden peruskirjan määräyksiin nähden perustuslaki tarkoitti uskonnonvapauden heikentymistä, sillä siinä kielletään uskosta luopuminen. Odotettavissa on, että vaikka liittovaltion hallitus toimii nyt paremmin, se ei merkitse kristittyjen vainon loppumista.

Puntmaa on kirjannut samalla tavoin perustuslakiinsa, että vain islamia saa julistaa: ”Islam on ainoa sallittu uskonto Somalian Puntmaan alueella. Lakien ja kansan kulttuurin tulee perustua islamiin.” Myös Somalimaan perustuslaki toteaa: ”Islam on Somalimaan uskonto eikä sen alueella saa levittää mitään muuta uskontoa”. Maan poliittinen tilanne on luonut vihamielisen ilmapiirin erityisesti muslimitaustaisia kristittyjä kohtaan. Niinpä kristittyjen vaino Somaliassa tarkoittaa lähes aina erittäin vakavaa väkivaltaa.

Sosioekonominen tilanne

Somalia on yksi maailman köyhimmistä maista. Jatkuva kuivuus ja sota ovat tappaneet miljoonia ihmisiä vuosien mittaan. Said Barren hallinnon kaatuminen vuonna 1991 loi uskonnollisen tyhjiön. Siinä islamilainen radikalismi saattoi kukoistaa – kristittyjen ja kirkon tuhoksi. Somalian hallinnon romahdettua islamistiset ääriryhmät muodostivat sheikkien komitean. Se etsi ja pyrki jäljittämään kaikki somalikristitityt, olivatpa he Somaliassa tai sen ulkopuolella. Komitea nimesi aseistetun ryhmän teloittamaan somalikristityt. Monet kristityt Somaliassa ja sen naapurimaissa menettivät henkensä. Somalikristityt pakotettiin menemään maan alle tai pakenemaan. Siksi Somaliassa ei ole näkyvää kirkkoa; vain pääasiassa katolisten kirkkojen vanhoja raunioita on jäljellä. Tätä nykyä toivoa uusien kirkkojen rakentamisesta maahan ei ole näköpiirissä.

Kaikilla elämänalueilla – yksityiselämässä, perheessä, yhteisössä ja yhteiskunnassa – paljastuminen kristinuskoon kääntyneeksi merkitsee hengenvaaraa ja johtaa usein välittömään teloitukseen. ’Kirkollinen elämä’ ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Tämäntyyppinen vaino on poikkeuksellista.  Se nostaa Somalian korkealle äärimmäisen vainon maiden joukossa.

Vainoavat tahot

Somaliassa perussyy vainoihin on radikaali armeijaryhmä al-Shabaab ja vallitseva heimojärjestelmä. Maan hallinto rakentuu islamilaiseen klaanijärjestelmään, jonka avulla al-Shabaab myös hankkii tietoja ja rekrytoi uusia jäseniä. Sen avulla he myös edistävät omaa ideologiaansa. Al-Shabaab pakottaa sheikit ja imaamit opettamaan jihadia, ja siitä kieltäytyviä uhkaa joko maasta karkoitus tai kuolema.

Lisäksi maassa vaikuttavat järjestäytyneen rikollisuuden verkostot, jotka tukevat rahallisesti radikaaliryhmien, kuten Al-Shabaabin toimintaa.

Maassa kaikkien somalien oletetaan olevan muslimeja. Imaamit moskeijoissa ja oppilaitoksissa sekä al-Shabaabin johtajat toteavat julkisesti, että maassa ei ole tilaa kristinuskolle, kristityille tai kirkoille. Somaliassa islam on valtionuskonto ja muun muassa joulun juhlinta on kielletty.

Vainojen ilmeneminen

WWL:n analyysi keskittyi vain kristillisten yhteisöiden muslimitaustaisiin jäseniin. Koska Al-Shabaabin agentit pitävät heitä hyvänä kohteena, monia kristittyjä on tapettu heti, kun heidät on löydetty.

Al-Shabaabin uskonnollisena taustana on islamin wahhabistinen suuntaus. Se myös haluaa sharia-lain yhteiskuntaa sääteleväksi laiksi ja osaksi jokapäiväistä elämää.
Somaliassa on myös paljon ulkomaalaisia jihadisteja, mutta myös muut kuin sotilastaustaiset henkilöt käyttävä väkivaltaa. Kristittyjä vainoavat myös heidän perheensä, sukunsa ja yhteisönsä jäsenet. Mikä tahansa kristinuskoon liittyvä keskustelu nähdään petoksena somalialaista perhettä ja klaania kohtaan. Siksi perheenjäsenet ja klaanien johtaja ahdistelevat, uhkailevat tai jopa tappavat somalialaisen, jonka epäillään kääntyneen kristityksi.

Viime vuosien aikana tilanne on huonontunut. Islaminuskoon tunnustautuneet sotilaat etsivät erityisesti johtavassa asemassa olevia kristittyjä. Myös kirkon uudelleen käyttöön ottaminen Hargeisassa epäonnistui, kun paikallinen islamyhteisö pakotti maan hallinnon lakkauttamaan kirkon.

Lopuksi

Somalia on tunnetusti vihamielinen kristityille. Erityisesti muslimitaustaisten uskovien vaino on vakavaa. Paljastuminen johtaa yleensä kuolemaan. Open Doorsin kenttätutkija todistaa somalikristittyjen sitkeydestä: ”Pahimman vainon ja kristittyjen tappamisen keskellä he ovat pysyneet järkkymättöminä ja pitävät salaa kiinni uskostaan.” Muutamista al-Shabaabin terrori-iskuista huolimatta näyttää siltä, että Somalian liittohallituksesta on tulossa toimintakykyinen. Ellei rauhaan kuitenkaan päästä ennakoitavissa olevana aikana, kansainvälinen yhteisö saattaa jälleen antaa periksi Somalian osalta, kuten tehtiin vuonna 1995. Uuden presidentin valinta helmikuussa 2017 antaa toivoa monille somaleille ja kansainväliselle yhteisölle, vaikka vaaliprosessi olikin epäilyttävä. Presidentinvaalin tuloksen toivottiin muuttavan paljon. Al-Shabaab on kuitenkin edelleen pelottava voima, joka voi iskeä aivan Mogadishun sydämessä.

Selaa World Watch -listan maita

Uutisia ja artikkeleita

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.