Selaa World Watch -listan maita

6. sijalla World Watch -listalla

Sudan

WWL 2019: Sijalla 6, pisteitä 87/100

WWL 2018: Sija 4

 

Asukasluku: 42,2 milj. (2 milj. kristittyä)
Pääuskonto: Islam
Vainoamisen syy: Ääri-islam ja vainoharhainen itsehallinto

Vainoavat tahot

Sudanissa kristittyjen vainojen taustalla on sekä valtio että ääri-islam. Vainot muistuttavat luonteeltaan etnisiä puhdistuksia.  Sudanissa presidentti al-Bashin ja hänen puolueensa valtaa ei säädellä lailla, mutta lehdistön ja muun median toimintaa lainsäädäntö rajoittaa voimakkaasti. Myös yksittäisen kansalaisen ilmaisuvapaus on hyvin rajoitettua.

Historiallisesti islam on juurtunut  syvästi Sudanin yhteiskuntaan. Sudanin valtio tukee vahvasti yhden uskonnon, kielen ja kulttuurin politiikkaa. Siitä lähtien, kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011, tuhannet kristityt ovat muuttaneet Etelä-Sudaniin.

Vainojen ilmeneminen

WWL:n vuoden 2018 raportointikausi on ollut Sudanissa vaikea. Vaikeuksia on tuonut se, että kristityt ovat menettäneet kirkkojaan, joihin he ovat vuosien ajan kokoontuneet jumalanpalveluksiin. Valtio on lakkaautanut yli 20 kirkkoa. Valtio on myös pidättänyt ja uhkaillut monia kristittyjä johtajia. Kirkon jäseniä on muun muassa painostettu äänestystilanteissa valtion taholta.

Maan kulttuuris-etninen tilanne on myös monimutkainen: arabit ja muslimit vastaan afrikkalaiset ja kristityt. Etelä-Sudanin itsenäistyminen vuonna 2011 ei ratkaissut ongelmia. Ongelma koskettaa erityisesti etnisiä afrikkalaisia, joista merkittävä osa on kristittyjä ja jotka vielä asuvat Sudanissa. Kristittyjen yhteisöjen jäsenet Sudanissa eivät uskalla keskustella uskostaan muslimien kanssa, sillä se saatetaan tulkita tekona, joka “rohkaisee islamista luopumiseen”.

Etnisten afrikkalaisten ja kristityksi kääntyneiden ihmisten kohtaaman vainon määrä on valtava. Esimerkiksi vakoilusta syyttäminen on yleistä. Moni kirkko on tuhottu, ja muut kirkot ovat virallisella listalla odottamassa purkamista. Monien kristittyjen kimppuun on hyökätty esimerkiksi Nuban-vuorten asuinalueella, jossa on meneillään valtion ja kapinaryhmien välinen konflikti.

Paljastumisen pelosta kristityksi kääntyneet eivät usein kasvata lapsiaan kristityiksi, koska se saattaisi herättää valtion ja yhteisön johtajien huomion (lapset saattavat epähuomiossa paljastaa vanhempiensa uskon). Pelko yltää jopa hautajaisiin. Muslimitaustaiset kristityt haudataan usein islamilaisten perinteiden mukaan muslimien hautausmaille, vaikka kristityillä ja muslimeilla on erilliset hautausmaat.

Kristityksi kääntyneet muslimitaustaiset henkilöt ovat erityisesti vaarassa, sillä maan lain mukaan muista uskonnoista keskusteleminen on kuolemantuomion uhalla kiellettyä. Siksi he eivät useinkaan omista kristillistä materiaalia tai katso kristillisiä TV-kanavia tai  internetsivustoja. Jos kristityt paljastuisivat, perheenjäsenet ja viranomaiset voisivat käyttää niitä todisteena heitä vastaan. Usein kristittyjen lapsia ahdistellaan kouluissa ja leikkikentillä heidän vanhempiensa uskon tähden. Kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa on paljon. Pastorit saavat osakseen syytteitä, kun tuovat julkisuuteen maassa tapahtuvia vainoja.

closer
Sudanin syvempi oppimäärä

Sudanin lähihistoria

Itsenäistyttyään Iso-Britanniasta vuonna 1956 Sudania ovat vaivanneet toistuvat väkivaltaiset erimielisyydet Khartumin keskushallinnon ja maakunnissa vaikuttavien aseellisten kapinallisryhmien välillä.

Sudanissa on perinteinen islamistinen hallintorakenne. Tätä hallintovaltaa käytti vuoden 1989 vallankaappauksessa johtoon asettunut presidentti Omar al-Bashir huhtikuuhun 2019.

Kansainvälinen yhteisö tietää, että Sudan on rahoittanut terrorismia, syyllistynyt räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin eikä kunnioita vuoden 2005 perustuslain takaamaa uskonnonvapautta.

Sudanin hallitus on taistellut monia kapinallisryhmiä vastaan Darfurissa ja eri puolilla maata. Nuba-vuoriston kaltaisilla alueilla hallitus käyttää hallituksen vastaisten ryhmien iskuja tekosyynä hyökätä sokeasti myös siviilejä vastaan, heistä merkittävä osuus on kristittyjä. Vuodesta 2018 Sudanissa on mielenosoituksissa vastustettu maan taloudellista tilannetta.

Sudan ja uskonnot

Maan uskontojakauma on toinen kiistelty kysymys. World Christian Database (WCD 2018 – maailman kristittyjen tilasto) arvioi, että kristittyjä on väestöstä noin 4,6 % ja muslimeja 91,6%. Sudanin hallinnon mukaan muslimeja on noin 97% väestöstä, jolloin kristittyjä olisi alle 3%. Useat maassa toimivat järjestöt kyseenalaistavat näin pienet luvut, myös WCD:n arviot.  Ne arvioivat ei-muslimien osuuden väestöstä olevan 15-20 %. Sudanissa toimivat kopti-ortodoksit, roomalaiskatolilaiset ja useita protestanttisia suuntia. Nämä toimivat pääasiassa Khartumissa, Port Sudanissa, Kassalassa, Gedarefissa, El-Obeidissa, El-Faserissa ja eri puolilla Nuba-vuoristoa.

Ääri-islamin vaikutusvalta on kasvanut Sudanissa monin tavoin, erityisesti Etelä-Sudanin itsenäistyttyä vuonna 2011. Muslimien enemmistön keskuudessa perinteinen salafistiliike – Jama’at Ansar al-Sunna al-Mohammediya – puhuu rauhanomaisten keinojen puolesta päämääriensä saavuttamiseksi. Uudemmat radikaalit ryhmittymät ovat kuitenkin usein herkemmin taistelunhaluisia ja hyökkääviä. Ne ovat hyökänneet sufeja, shioja ja kristittyjä vastaan vuosina 2011 ja 2012.

Reilun vuosikymmenen Yhdysvaltain ulkoministeriön luokituksessa Sudan on ollut ”Erityistä huolta aiheuttava maa” johtuen sen vakavista ja systemaattisista rikkomuksista uskonnonvapautta vastaan. Perustuslain takaamaa uskonnonvapautta ei maassa käytännössä noudateta. Kaiken lisäksi Sudanin islamilaiseen lakiin perustuva rikoslaki sallii amputoinnin ja ruoskinnan rangaistukseksi rikoksista sekä ”säädyttömistä” ja ”siveettömistä” teoista. Lakia on sovellettu umpimähkäisesti erityisesti kristittyä afrikkalaista alkuperäisväestöä vastaan. Maassa pidätetään toistuvasti kristittyjä käännyttämisestä ja kristityksí kääntyneitä uskosta luopumisesta. Sudan on myös ryhtynyt hankkeeseen maan kristittyjen kirkkojen tuhoamiseksi.

Sudanin politiikka

Sudanissa politiikka on aina ollut kiistojen aiheena. Sudan ei ole koskaan tullut hyvin toimeen kansainvälisen yhteisön kanssa, eikä sen paremmin oman kansansakaan kanssa. Ongelmia on ollut erityisesti suhteessa maan afrikkalaiseen alkuperäisväestöön. Tämä johti Etelä-Sudanin itsenäistymiseen 9.6.2011. Saman vuoden tammikuinen äänestys oli päätepiste vuosikymmeniä kestäneelle konfliktille pohjoisen arabimuslimien ja etelän kristityn afrikkalaisen alkuperäisväestön välillä.

Etelä-Sudanin itsenäisyydestä huolimatta aseelliset konfliktit hupenevista resursseista ja poliittisista valta-asetelmista, kuten koko Sudanin itsenäisyyden ajan, ovat edelleen olemassa. Vaikka konfliktien juurisyyt ovat pysyneet ennallaan – poliittinen syrjäyttäminen, viljelysmaiden riistäminen ja toteuttamatta jääneet lupaukset – etniset asetelmat Sudanin eri alueilla ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkkinä on Abyein provinssi, jonka sekä Sudan että Etelä-Sudan ovat julistaneet omakseen. Siellä misserya-arabit, Sudanin hallituksen merkittävimmät paikalliset tukijat, ovat edelleen turhautuneet Khartumiin. Samaan aikaan Etelä-Sudanin hallinnon tukema dinka-heimo on entistä vahvempi ja äänekkäämpi.

Vaikka Sudanin poliittinen järjestelmä perustuu hajautettuun provinssihallintoon ja monipuoluejärjestelmään, todellinen valta on ollut presidentti Bashirin ja hänen valtaapitävällä puolueella NPC:llä (Islamist National Congress Party – islamistinen kansallinen kongressipuolue).

Etelä-Sudanin itsenäistyminen merkitsi sen edustajien eroa kansallisen yhtenäisyyden hallituksesta ja vahvisti presidentti Bashirin puolueen valtaa entisestään. Se myös tarkoitti uuden sisällissodan alkua: SPLA-pohjoisen ja Sudanin hallinnon välillä. Tämä johtui siitä, että rauhansopimus CPA (Comprehensive Peace Agreement – kokonaisvaltainen rauhansopimus) epäonnistui ratkaisemaan Sudanin reuna-alueiden jäämistä poliittisesti syrjään, erityisesti ns. ”kolmen alueella”, joihin kuuluvat Abyei, Etelä-Kordofa ja Sininen Niili. Nämä alueet sijaitsevat strategisesti Sudanin ja Etelä-Sudanin räjähdysherkällä pohjois-etelä rajalla ja täällä ovat merkittävät luonnonvarat, öljy mukaan lukien.  Ratkaisujen löytäminen alueen kiistakysymyksiin on elintärkeää maiden vakauden kannalta.

Abyein alueella hallitsevat pääasiassa kaksi heimoa. Näillä on ollut erittäin merkittävä rooli molempien maiden sisäpolitiikassa. Dinka-heimo, osa Etelä-Sudanin suurimmasta etnisestä ryhmästä, on perinteisesti asunut Abyeissa. Sillä on vahva edustus sekä kapinallisjärjestö SPLA:n että vapautusliike SPLM:n johdossa (SPLA: Sudan People’s Liberation Army – Sudanin kansan vapautus armeija; SPLM: Sudanese People’s Liberation Movement – Sudanilaisten vapautusliike). Sisällissodan aikana tämä pääasiassa afrikkalaisista kristityistä koostuva heimo oli pahoin syrjäytetty. Samaan aikaan misseryat, suuri arabimuslimien paimentolaisheimo, joka vaeltaa alueella ruokkiakseen karjansa, muodostavat tärkeän NPC:n vaalipiirin ja taisteli dinka-heimoa vastaan sisällissodassa. Tämän ongelman ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Sudanin sosio-ekonominen tilanne

Etelä-Sudanin itsenäistyminen Sudanista oli merkittävä käännekohta Sudanin taloudellisessa historiassa.
Sudan menetti 80 % maatalous- ja vesiresursseistaan, 75% öljyvarannoistaan ja noin 90% viennistä sekä noin 50% valtion tuloista. Öljyvarojen ja väestön pienennyttyä maan talouskasvu laski 4,4 % vuonna 2012. Sudanin ja Etelä-Sudanin tekemässä sopimuksessa Etelä-Sudan sitoutui maksamaan Sudanille yli 3 miljardin (USD) edestä ”siirtymäavustusta”, mikä korvaa öljyn viennin Etelä-Sudanista. Sopimuksesta huolimatta Omar Bashir ilmoitti joukosta laajoja leikkauksia julkisen talouden alijäämän hallitsemiseksi. Maailmanpankin mukaan Sudan putoaa matalan tulotason maiden kategoriaan,
47% väestöstä eläessä köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2018 Sudanissa oli sarja mielenosoituksia maan talouden heikosta tilanteesta. Maa on valmistautunut uusiin taloudellisiin vaikeuksiin, sillä maalla ei ole enää varaa alentaa perushyödykkeiden hintoja. Toisaalta, tämä kriisi saattaa pakottaa Sudanin hallinnon korjaamaan välinsä Etelä-Sudaniin, jotta se voi saada korvauksia Etelä-Sudanilta oikeudesta käyttää Sudanin puolen putkia öljykuljetuksiinsa.

Johtopäätöksiä

Alkuvuodesta 2019 presidentti piti maata yhä tiukassa otteessaan. Yhdysvaltain hallinto lienee suunnitellut Sudanin poistamista ’Terrorismin rahoittajavaltio’-listalta. Sudanin taloudella on painetta rahalähteidensä menetyksestä Etelä-Sudanin itsenäistyttyä.

Sudanin kristityt kokevat kovaa painostusta. Hallinnon noudattaman ohjelman tavoitteena on tuhota mahdollisimman monta kirkkoa tässä maassa.

Selaa World Watch -listan maita

Uutisia maasta ja sen lähialueilta:

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.