Vainon syyt

Etnis-uskonnollinen vihamielisyys

Yksi etninen ryhmä suhtautuu toisen uskonnon ryhmään vihamielisesti. Vaino ei viittaa oman klaanin kääntyneisiin kohdistuvaan sisäiseen painostukseen. Vaino ilmenee pääasiassa lukuisina väkivaltaisina yhteenottoina. Äärimmillään vaino johtaa uskonnolliseen puhdistukseen. Hyökkääjä yrittää kaikin keinoin tuhota vainon kohteeksi joutuneen ryhmän.

Esimerkkinä on väkivaltaisten aseistettujen fulanien toiminta monissa osissa Nigeriaa. He hyökkäävät pääasiassa kristityistä koostuvia yhteisöjä vastaan. Fulanit tappavat, vammauttavat ja raiskaavat ihmisiä sekä pakottavat heidät pakenemaan yhteisöistään. He tuhoavat maatiloja ja satoja, jotta yhteisön jäsenten olisi mahdotonta palata.

Tästä syystä toteutuva vaino koskee yleensä osaa maan alueista. Vaino voi myös ylittää kansalliset rajat etnisten ryhmien levinneisyyden mukaan.

Islamistinen painostus

Valtio tai sen osa, yhteisöt ja perheet pakotetaan islamilaisen hallinnon alaisuuteen. Islamisaatio voidaan toteuttaa järjestelmällisesti ja asteittain houkuttelemalla ja painostamalla. Äkillisesti voidaan käyttää myös sotilaallista voimaa ja väkivaltaa tai yhdistää molempia keinoja.

Vähittäistä islamisaatiota tapahtuu monissa maissa. Niissä Muslimiveljeskunta, islamistiset kansalaisjärjestöt ja muut samanhenkiset ryhmät toteuttavat kokonaisvaltaista islamistista lähetysstrategiaa. Siihen liittyy perheen ja paikallisen yhteisön kielto kääntyä islamista.

Sotilaallista voimaa käyttävät raaimmillaan esimerkiksi Isisin, Boko Haramin ja al-Shabaabin kaltaiset ryhmät.

Islamistisesta painostuksesta aiheutuva vaino on maailmanlaajuista.

Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio

Ryhmät tai yksilöt luovat rankaisemattomuuden, sekasorron ja lahjonnan ilmapiirin rikastuakseen. Olosuhteet kehittyvät kahdella tavalla:

•  Valtion rakenteiden korruptointi ja
•  Yhteisön korruptointi järjestäytyneen rikollisuuden tuella. 

Vaino ilmenee järjestelmällisenä painostuksena, kun sääntöjä rikkovat joutuvat pelkäämään väkivaltaisia seurauksia. 

• Sisältä päin nouseva korruptio: Saudi-Arabian prinssit toimivat haluamallaan tavalla. Maa on heidän. Siksi radikaalit islamilaiset voimat saavat laajan vaikutusvallan maassa ja sen ulkopuolella. Tämä vaikuttaa kielteisesti kristittyihin maailmanlaajuisesti, kun islamin äärimmäisen radikaali muoto, wahhabismi, leviää maltillisissa muslimimaissa.
• Järjestäytynyt rikollisuus: Latinalaisen Amerikan maissa, kuten Kolumbiassa ja Meksikossa, rikollisryhmät (esim. huume- ja ihmiskauppiaat) käyttävät väkivaltaa kontrolloidakseen erityisesti paikallisia kristillisiä yhteisöjä. Kansallisella tasolla rikollisryhmien etuja palvelevat niiden kanssa yhteistyötä tekevät poliitikot ja valtion turvallisuusjoukot.

Tästä syystä toteutuva vaino on maailmanlaajuista.

Kirkkokuntien protektionismi

Tilanteessa yksi kirkkokunta vainoaa muita kristittyjä varmistaakseen asemansa maan ainoana laillisena tai hallitsevana kristinuskon toteuttajana. Tällainen syy on verrattavissa uskonnollisiin muotoihin liittyviin muihin syihin.

Tyypillistä on hienovaraisen vainon ja suoran väkivallan yhdistyminen. Käytännössä kuitenkin yleensä pyritään väkivallattomuuteen.

• Eritrean ortodoksinen Tewahedo-kirkko (EOC) on maan vanhin ja suurin kristillinen yhteisö. Sen johtajat eivät toivota maahan tervetulleiksi muita kristinuskon muotoja, etenkään helluntailaisia ryhmiä. EOC:n johtajat tukevat aktiivisesti yrityksiä rajoittaa muiden kristillisten kirkkokuntien kasvua.
• Egyptin, Eritrean ja Etiopian kaltaisissa maissa yhdestä kristillisestä ryhmästä toiseen, esimerkiksi ortodoksikirkosta helluntailaiseen ryhmään siirtyvät, kohtaavat todennäköisesti perheenjäsentensä vihamielisyyttä. Siihen voi liittyä sekä väkivaltaa että tilapäisiä kotiaresteja.

Tästä syystä toteutuva vaino on kansallista, erityisesti silloin kun kirkkokunnan siteet valtioon ovat ohuet.

Klaanin painostus

Sukuyhteisö valvoo ikivanhojen normien ja arvojen tai perinteisten uskomusjärjestelmien noudattamista. Se painostaa perinteistä irrottautumaan haluavia. Vainon syy ei liity etnisten ryhmien välisiin konflikteihin.

Toimintatavoiltaan vainon aiheuttaja on verrattavissa islamistiseen painostukseen ja uskonnolliseen nationalismiin. Asteittain lisääntyvään painostukseen yhdistyy satunnaisesti suora väkivalta.

• Peitellyn vainon tapauksessa Myanmarin tai Meksikon alkuperäisyhteisöjen johtajat eivät salli kristittyjen perheiden lasten koulunkäyntiä.
• Suoraa väkivaltaa on kristittyjen perheiden häätäminen pois kylästään, koska he eivät halua osallistua ei-kristillisiin perinteisiin seremonioihin.

Toteutuva vaino koskee yleensä jotain osaa maan alueista. Vaino voi myös ylittää kansalliset rajat etnisten ryhmien levinneisyyden mukaan.

Kommunistinen ja jälkikommunistinen painostus

Tilanteessa kommunistisiin arvoihin pohjaava valtiojärjestelmä vainoaa kristittyjä ja valvoo kirkkoja. Niiden kontrolloinnin avaimina ovat valtion jäykkä rekisteröintijärjestelmä ja valvonta. Järjestelmä on kommunismin romahdettua käytössä vielä muun muassa Keski-Aasiassa.

Vainoon liittyy sekä painostusta että väkivaltaa. Väkivalta ei ole erityisen näkyvää, koska valtiojärjestelmän ote kirkosta on kaikenkattava ja tiukka.

• Kiinassa kommunistisen ideologian puhdasoppisuus on viime vuosina lisääntynyt presidentti Xi Jinpingin hallitessa. Kommunistisen puolueen päämääränä on ylläpitää valtaa ja yhteisöllistä vakautta. Kaikkia uskontoja kontrolloidaan tiukoilla säännöillä ja harjoitetaan ”kiinalaistamispolitiikkaa”. Kasvavaa kristittyä vähemmistöä kontrolloidaan yhä enemmän.

Tästä syystä toteutuva vaino on kansallista, vaikka aikaisemmin se oli globaalia.

Sekulaari suvaitsemattomuus

Kristillinen usko suljetaan pois julkisuudesta ja mahdollisuuksien mukaan myös ihmisten tietoisuudesta. Vainon toteuttajat pyrkivät muokkaamaan yhteiskuntaa uuden, radikaalisti maallisen etiikan mukaiseksi.

Tämä uusi etiikka liittyy osittain jyrkästi uuteen ohjelmaan. Sen seksuaalisuutta, avioliittoa ja niihin liittyviä kysymyksiä koskevat normit ja arvot ovat vieraita ja torjuttuja perinteiselle kristilliselle maailmankuvalle.

Kun kristilliset instituutiot yrittävät vastustaa uutta etiikkaa, niitä vastaan nostettuja tapoja ovat:

• Syrjimisen kieltävä lainsäädäntö 
• Hyökkäykset vanhempien oikeuksia vastaan kasvatuksessa 
• Ristien ja muiden uskonnollisten symbolien julkisen käytön sensurointi 
• Vihapuhelakien käyttö ilmaisunvapauden rajoittamiseksi ja 
• Kirkkojen rekisteröintilait 

Suurin osa luetelluista keinoista ei ole väkivaltaa, vaikka pastoreita ja muita kristittyjä on myös pidätetty. Tästä syystä toteutuva vaino on maailmanlaajuista.

Uskonnollinen nationalismi

Valtio, yhteisöt ja kotitaloudet pakotetaan tietyn, muun uskonnon kuin islamin, alaisuuteen. Uskonto voi olla esimerkiksi hindulaisuus, buddhalaisuus tai juutalaisuus.

Prosessi voi olla asteittainen ja järjestelmällistä painostusta lisäävä tai tapahtua äkkiä ja väkivaltaisesti. Yleensä nämä kaksi muotoa yhdistyvät ja vaikeuttavat kristittyjen elämää kyseisessä maassa.

Esimerkkinä on hindujen joukkoväkivalta julkisesti todistavia kristittyjä kohtaan Intiassa. Siihen vaikuttaa uskonnonvapautta rajoittavien, mm. kääntymisen kieltävien lakien lisääntyminen.

Uskonnollisen nationalismin vuoksi tapahtuva vaino on enimmäkseen kansallista.

Vainoharhainen diktatuuri

Sosiaalisten sidosryhmien avustama itsevaltainen hallinto tekee kaikkensa ylläpitääkseen valtaansa yhteiskunnan eri tasoilla. Hallinnon peittelemätön ideologinen visio on halu valtaan ja sen tuomat edut.

Vaino on vaikutukseltaan verrattavissa kommunistiseen ja jälkikommunistiseen sortoon. Vaikka vainossa yhdistyvät painostus ja väkivalta, usein pelkkä väkivallan uhka riittää pakottamaan ei-valtiolliset kirkot maan alle.

• Eritrean hallitus valvoo yhä enemmän maan kirkkoja. Valvonta alkoi voimakkaana reagointina uusiin kristillisiin yhteisöihin. Ei-perinteisiin ryhmiin kuuluvia kristittyjä vangittiin rahtikontteihin. Tilanne jatkuu Eritrean Ortodoksikirkon kasvavana painostuksena ja papiston toiminnan rajoittamisena. Vaino on kansallista.

Tästä syystä toteutuva vaino on kansallista.