World Watch List on ainoa vuosittain julkaistava tutkimus, joka kartoittaa yli 150 maan kristittyjen tilanteen.
Loppusyksystä moni suomalainen pohti, mikä on uskonnon- ja sananvapaustilanne Suomessa, kun kansanedustaja Päivi Räsäsen twiitti kesältä 2019 ja vuonna 2004 julkaistu kristillistä perhemallia käsittelevä kirjoitus ylittivät valtakunnansyyttäjän mukaan rikostutkinnan rajan. Kyseessä on ennakkotapaus, jossa punnitaan, voiko Raamatun julkinen siteeraaminen olla kiihottamista kansanryhmää vastaan 2020-luvun Suomessa.
Jo nyt on selvää, että tällaiset toimenpiteet uhkaavat rajoittaa uskonnon- ja sananvapautta, jotka ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948 tilanteessa, jossa edellisen vuosikymmenen sananvapauden kaventaminen, valtiollinen sensuuri sekä sitä seurannut itsesensuuri olivat johtaneet toiseen maailmansotaan, miljoonien ihmisten kuolemaan ja joukkomurhiin.
Ihmisoikeusjulistuksen artikloissa 18 ja 19 todetaan:
“Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus,…” sekä ”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.”
Tammikuun 2020 Open Doors -lehdessä kuvataan tilannetta muun muassa Pohjois-Koreassa, jossa nämä vapaudet eivät toteudu. Vielä ennen toista maailmansotaa aluetta kutsuttiin ”Idän Jerusalemiksi” vahvan kristillisyyden takia. Liian usein pidämme tilannetta Suomessa itsestäänselvyytenä. Unohdamme, että kristilliseltä arvopohjalta nousevat ihmisoikeudet on mahdollista myös menettää. Näyttää siltä, että useat Euroopan maat nousevat World Watch -listalla – jopa lähelle pistesijoja, joissa Open Doors on perinteisesti valmistautunut auttamaan kohdemaan kristittyjä.
Open Doorsin perustajaa Veli Andreasta puhutellut Raamatun kohta on entistä ajankohtaisempi: ”Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä mikä jo oli kuolemaisillaan…” (Ilmestyskirja 3:2)
Terveisin
Miika Auvinen
