Timur*, Open Doorsin paikallinen työtoveri Keski-Aasiassa, kertoo, millaista on alueen vainottujen kristittyjen elämä ja miten rukoukset ja muu tuki auttavat kirkkoa kasvamaan.

Kuvittele, että olet jälleen lapsi ja koulussa. On uuden kouluvuoden ensimmäinen päivä. Opettaja kutsuu sinua nimeltä ja kehottaa: ”Tule tänne eteen seisomaan.” Teet pyynnön mukaan ihmetellen, miksi sinut kutsuttiin. Sitten seisot opettajan vieressä ja sadat silmäparit tuijottavat sinua. ”Katsokaa kaikki”, opettaja sanoo, ”tältä näyttää luopio.” Kuulostaa painajaisunelta, mutta joillekin Keski-Aasian lapsille tällainen on todellisuutta.

”Kristityt muukalaiset”

Edellä kuvatun tilanteen Timur kertoo esimerkkinä vainosta, jota Keski-Aasian kristityt joutuvat kohtaamaan. Hän selittää, että alueen kouluissa jokainen lukukausi aloitetaan erityistä avajaispäivää juhlien. On tapauksia, joissa kristittyjä lapsia on avajaispäivänä käsketty kaikkien koululaisten eteen ja sanottu: ”Katsokaa näitä ihmisiä. He ovat pettäneet uskomme.” Keskiaasialaiset ovat perinteisesti muslimeja ja kaikilla alueen syntyperäisillä asukkailla, jotka ovat kristittyjä, on muslimitausta. Timurin mukaan perheet ja yhteisö pitävät näitä kristittyjä muukalaisina ja kristinuskoa vieraana uskontona, jolla ei ole juuria kansan historiassa eikä sijaa sen todellisuudessa.

Joissain osissa Keski-Aasiaa Jeesuksen seuraajat kohtaavat väkivaltaista vainoa. Timur mainitsee esimerkkinä voimakkaasti islamilaisen Tšetšenian, jossa kristittyjä pahoinpidellään ja jopa surmataan. Kauheimpana esimerkkinä muuan baptistiseurakunnan pastori teloitettiin 1990-luvun lopulla ja hänen päänsä asetettiin pääkadun varteen merkiksi, että kristinuskolle ei ole maassa sijaa. Kazakstanilaisessa kylässä taas poltettiin hiljattain erään perheen talo, kun vanhemmat olivat kristityn poikansa todistuksen kautta ottaneet Jeesuksen vastaan.

Kaikissa paikoissa vaino ei ole yhtä väkivaltaista, mutta kristityt kohtaavat jatkuvaa painostusta ja syrjintää. ”Ihmisiä ajetaan pois perheensä kodista, he saattavat menettää työnsä tai tulla häädetyiksi yliopistosta. Lapset kokevat erittäin usein painostusta koulussa: kristittyinä heidän on vaikea saada hyviä arvosanoja”, Timur kertoo.

Usein uskovaisia vainoaa oma perhe. ”Keski-Aasiassa vallitsee voimakas häpeäkulttuuri, ja perheelle on suuri häpeä, jos joku sen jäsenistä on ’pettänyt’ islamin uskon”, Timur selittää. Koska perhe on Keski-Aasian ihmisille kaikki kaikessa ja perhesiteet kiinteät, on helppo kuvitella, miten raskasta sukulaisten hylkäämäksi tuleminen on. Siksi Keski-Aasian kristityille on ensiarvoisen tärkeää tietää, että he kuuluvat maailmanlaajaan kirkkoperheeseen.

Suurenmoinen ja jännittävä tehtävä

Vaikka Keski-Aasian kristityt kokevat torjuntaa ja vainoa, sikäläinen kirkko on kasvanut viime vuosina todella nopeasti. Timurin mukaan kyse on ainutlaatuisesta historian vaiheesta. Muslimitaustaisten uskovien kirkko on vain noin 25 vuoden ikäinen, sillä ensimmäiset ihmiset tulivat Jeesuksen luo 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua. Nyt kristittyjä on jo 338 000!

Nuorella kirkolla on omat erityiset kysymyksensä. ”Oikeastaan elämme Apostolien tekoja Keski-Aasiassa”, Timur kuvaa. Uudella kirkolla on paljon käytännöllisiä haasteita, mutta varoja niiden kohtaamiseen ei ole.

Viime vuosina Open Doorsin yksi työmuoto on ollut tukea uskovia, erityisesti kirkon johtajia niin, että he voivat harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa elättääkseen itsensä ja perheensä. Tuki on ollut tuloksellista: kun vuonna 2005 vain 15 prosenttia Open Doorsin kohtaamista kirkon johtajista tuli taloudellisesti toimeen, vuonna 2019 työllistyneitä oli 80 prosenttia.

Timur iloitsee erityisesti siitä, että liiketoiminnan kautta kirkko saa mahdollisuuden integroitua ympäröivään yhteisöön. Kirkon johtajat ja pastorit pääsevät solmimaan enemmän kontakteja paikalliseen väestöön ja olemaan heidän keskellään valona ja suolana.

Myös nuorten uskovien tukemista pidetään Keski-Aasiassa tärkeänä, koska kristittyjen perheiden lapset ja nuoret voivat kohdata ankaraa painostusta. Timur kertoo, että aiemmin heidän kysymyksilleen ei ollut tilaa vainon puristuksessa. Aikuiset olivat iloisia, jos pystyivät kokoontumaan keskenään pienissä tiloissa, mutta lapset piti jättää naapuriin. Nyt ääni kellossa on toinen: nousevaan sukupolveen halutaan panostaa.

”Kuten jo mainitsin, historiallinen tilanne on ainutlaatuinen. Meillä on ensimmäinen sukupolvi nuoria muslimitaustaisia kristittyjä alueellamme. Myös vastuu on suuri”, Timur toteaa.

Rohkaisua evankelioimiseen

Open Doors tukee Keski-Aasian paikallista kirkkoa myös evankelioimisessa. Konkreettisesti se tarkoittaa aktiivisten evankelistojen löytämistä ja heidän tukemistaan.

Timur kertoo tarinan evankelistasta, joka meni kertomaan hyvää uutista erääseen kylään. Siellä oli vastassa tiukasti perinteistä islamia kannattava mies, joka ei toivottanut tulijaa tervetulleeksi. ”Sinun täytyy lopettaa ja lähteä kylästäni, etkä saa ikinä tulla takaisin. Muuten joudut vaikeuksiin”, mies uhitteli. Evankelista alkoi jutella miehen kanssa ja keskustelun aikana mies sanoikin: ”Tiedätkö mitä? Jos sinun Jumalasi on niin voimakas, voitko rukoilla, että minut jättänyt vaimoni palaa takaisin?”

Evankelistaveli rukoili ja kolmen kuukauden kuluttua vaimo palasi kotiin. ”Nyt tämä mies on veljemme; hän otti Jeesuksen vastaan elämäänsä. He antoivat oman talonsa lapsille järjestettävien tilaisuuksien käyttöön ja kutsuivat kaikki sukulaisensa kuulemaan evankeliumia”, Timur todistaa tapahtuneesta ihmeestä.

Timur rohkaisee meitä rukoilemaan jatkuvasti. Hän pyytää rukousta kaikkien maailman kristittyjen puolesta, että Jumala antaisi meille keskinäistä yhteyttä ja viisautta viedäksemme evankeliumia eteenpäin, ollaksemme valona ja suolana maailmassa ja käyttääksemme aikamme oikein. Timur pyytää rukousta myös tiiminsä puolesta. Se tarvitsee juuri nyt erityistä viisautta, koska se on arvioimassa menetelmiään ja toimintaansa ja etsimässä uusia mahdollisuuksia tehdä Jumalan työtä alueella.

*Nimi muutettu turvallisuussyistä