Kun nigerialainen Mary* joutui fulaniheimoon kuuluvien militanttien sieppaamaksi, se vaaransi hänen koko elämänsä ja uskonsa. Yhteistyökumppaneittemme tarjoama terapia ja tuki sekä yhteiset rukouksemme kuitenkin pelastivat hänet ja hänen perheensä.
Varoitus: Maryn tarinassa on sisältöä, joka voi ahdistaa.
Mary* oli 54 päivää fulanijoukkojen vankina. Koko tuon ajan häntä käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Hänen uskoaan pilkattiin. Hänet pakotettiin valmistamaan ruokaa sieppaajilleen, mutta itse hän sai syödäkseen vain eläinten ruokaa.
Syvällä Luoteis-Nigerian metsissä teolla pyrittiin vain yhteen päämäärään: tuhoamaan tämän 20-vuotiaan naisen usko Jeesukseen ja horjuttamaan hänen kristillistä yhteisöään. Tätä taktiikkaa käyttävät Saharan eteläpuolisen Afrikan ääri-islamistit, jotka muuttuvat yhä väkivaltaisemmiksi, raaemmiksi ja murhanhimoisemmiksi vainotessaan kristittyjä.
Evankeliumi sieppaajille
“Olimme sunnuntain jumalanpalveluksessa, kun kuulimme ampumista”, Mary muistelee. ”Kaikki alkoivat juosta henkensä edestä, ja jotkut kaatuivat. Näitä hyökkäyksiä kristittyjä vastaan tehdään siksi, että me seuraamme Jeesusta ja meidät halutaan pois tästä maasta.”
Kaaoksen ja tappamisen keskeltä Mary kuuli siskonsa huutavan häntä – ja palasi takaisin. Se oli virhe. Militantit sieppasivat Maryn ja kolme muuta naista. “He sanoivat tappavansa meidät, ellemme lähtisi heidän mukaansa”, Mary kertoo.
Seuraavien viikkojen tapahtumat vaikuttivat Maryyn pysyvästi. Keskellä pelkoa, kipua ja nöyryytystä hän piti kuitenkin kiinni uskostaan. Hänellä jopa oli rohkeutta kertoa evankeliumi sieppaajilleen. ”Jos annatte elämänne Jeesukselle, hän antaa teille anteeksi ja te voitte lopettaa kaiken tämän, mitä nyt teette”, Mary sanoi heille.
Jollain tavalla Maryn perhe sai kokoon lunnasrahat hänen vapauttamisekseen. He lainasivat enemmän kuin kykenisivät koskaan maksamaan takaisin. Nigerian kunniakulttuurissa se toi perheelle häpeää, jota se ei kyennyt karistamaan yltään.
Liity rukousviikkoon Afrikan puolesta
7.-14. toukokuuta!
Apu traumakeskuksesta
Vapauduttuaan Mary kärsi yhä. “Tuska ei ollut ohi. Joka yö näin unta siitä, mitä minulle oli tapahtunut. En voinut olla ihmisten joukossa. Nauroin, mutta en sydämestäni. Minulla ei ollut rauhaa.”
”Kiitän Jumalaa rauhasta, jonka hän tuo elämääni.”
Mary
Tässä tilanteessa Open Doorsin yhteistyökumppaneiden tuki toi Marylle avun. Hänet kutsuttiin traumakeskukseemme, jossa hän sai terapiaa ja löysi uudelleen identiteettinsä Kristuksessa. Tällä hetkellä perhettä autetaan hankkimalla heille välttämättömiä perustarvikkeita.
Tukenne ja rukouksenne vahvistivat Marya ja auttoivat häntä toipumaan.
Valitettavasti tämä uskollinen nuori nainen kuitenkin menehtyi hiljattain leikkauksen yhteydessä ilmenneisiin komplikaatioihin.
Sekä Mary että hänen perheensä halusivat, että hänen tarinansa tulisi kuulluksi. Monet vastaavat tarinat jäävät pimentoon. Näkymme on, että kukaan ei kohtaa vainoa ja traumoja yksin. Viimeisessä Open Doorsin haastattelussa Mary sanoi: “Kiitän Jumalaa rauhasta, jonka hän tuo elämääni. Kiitän häntä myös siitä, että hän käyttää teidän kaltaisianne ihmisiä auttaakseen minua.”
*Nimi on muutettu turvallisuussyistä, kuvat kuvituskuvaa
Rukoile
- Rukoile Maryn perheelle lohdutusta heidän surussaan.
- Rukoile Jumalan suojelua Nigerian nuorille kristityille naisille, jotka ovat joka päivä vaarassa.
- Rukoile rohkeasti väkivaltaisen vainon loppumista ja pysy näin Afrikan kirkon rinnalla.
