Vuoden 2026 alkupuoli on ollut tuhoisa kristityille Luoteis-Nigeriassa. Alkuvuodesta 177 jumalanpalvelukseen osallistujaa siepattiin Kadunan osavaltiossa, ja siitä lähtien väkivalta ja tappamiset ovat jatkuneet joka kuukausi. Kristitty äiti Sabina David on yksi, joka on joutunut kokemaan kovia.

Huhtikuun 10. päivä tänä vuonna (2026) oli useimmille meistä tavallinen päivä. Nigerialaiselle kristitylle äidille Sabina Davidille se oli päivä, joka muutti hänen maailmansa lopullisesti.

Keskiyöllä, kun hän ja hänen perheensä nukkuivat kotonaan Luoteis-Nigerian Kadunan osavaltiossa, aseistautuneet fulani (fulbe) -militantit murtautuivat sisään ja sieppasivat kaikki 12 talossa ollutta ihmistä.

Sabina ei silloin vielä ymmärtänyt, millainen murhien, pahoinpitelyjen, nöyryytysten ja nälkiinnyttämisten painajainen häntä odotti.

”Kun olimme kävelemässä viidakossa, he alkoivat tappaa joitakin meistä ennen kuin pääsimme heidän piilopaikkaansa”, Sabina muistelee. ”Kun saavuimme perille aikaisin aamulla, he alkoivat hakata meitä.”

Seuraavana päivänä militantit valitsivat seitsemän naista pahoinpitelemään Bulusia, hänen miestään. Sabina aneli heitä lopettamaan sillä seurauksella, että häntä itseään hakattiin niin rajusti, että hän menetti tajuntansa.

”Kun tulin tajuihini, näin mieheni kahlittuna maassa”, hän sanoo. ”Meidät kahlittiin kuin orjat.”

Seuraavana päivänä pahoinpitelyt jatkuivat, kun militantit jälleen pakottivat naiset pahoinpitelemään Sabinan miestä. Huhtikuun 11. päivänä noin kello 15 Bulus kuoli vammoihinsa. ”He ottivat hänen ruumiinsa ja heittivät sen jokeen kuin koiran ”, Sabina sanoo muistellessaan tuota tuskallista hetkeä.

Seuraavaksi militantit nöyryyttivät häntä. ”He laittoivat MP3-soittimen soimaan ja pakottivat minut tanssimaan heidän edessään”, Sabina sanoo. ”Kun tanssin, he hakkasivat minua – ja kaiken aikaa surin miestäni.”

Bulusin lisäksi militantit murhasivat myös Sabinan kaksi poikaa.

”He tappoivat pojat samassa paikassa, jonne he olivat heittäneet mieheni ruumiin”, hän sanoo. ”Kohtasin paljon kauheita asioita sieppaajien luolassa. He tappoivat mieheni silmieni edessä; myös lapseni tapettiin. Minut kahlittiin kuin orja, ilman ruokaa ja vettä.”

”Koska olemme Jumalan lapsia”

Vuoden 2026 ensimmäinen puolisko on ollut tuhoisa Jumalan kansalle Luoteis-Nigeriassa. Vuoden alussa 177 jumalanpalvelukseen osallistujaa siepattiin Kadunan osavaltiossa, ja väkivalta ja tappamiset ovat jatkuneet siitä lähtien joka kuukausi. Muun muassa maaliskuussa kristittyjen hääjuhlassa Kadunan osavaltiossa 13 ihmistä murhattiin ja 28 ihmistä siepattiin.

Sabina uskoo, että hänen uskonsa Jeesukseen oli syy siihen, miksi hänet ja hänen perheensä siepattiin ja heitä kohdeltiin niin väkivaltaisesti. Bulus ei ollut pastori, mutta hän ja hänen perheensä olivat aktiivisia paikallisessa seurakunnassa.

”Koska tunnustamme olevamme Jumalan lapsia, kohtaamme näitä vaikeuksia”, hän sanoo.

”Maailman tulisi tietää, että kärsimme vainoa uskomme tähden Kristukseen Jeesukseen.”

Seurakunnan johtajat jakavat hänen näkemyksensä. ”[Hyökkääjät] sanovat esimerkiksi ’Allahu akbar’ (muslimien julistus ’Jumala on suurin’) ja he lausuvat osia Koraanista”, sanoo pastori Shuaibu Matthew, paikallinen seurakunnan johtaja Katsinan osavaltiossa, joka on yksi viimeaikaisen väkivalta-aallon pahiten koettelemista osavaltioista Nigeriassa.

Hän jatkaa: ”Aiemmin pidätettynä olleet kertovat meille, että kun heidät on viety viidakkoon, heitä kehotetaan kääntymään islamiin […] ne, jotka hyväksyvät islamin, saavat parempaa kohtelua. Heidän lunnaansa pienennetään ja heidät vapautetaan aikaisemmin. Niitä, jotka kieltäytyvät islamista, hakataan armottomasti eivätkä he saa ruokaa.”

Toinen seurakunnan johtaja, pastori Enoch, toteaa, että kristittyjen vaino on lisääntynyt nopeasti. ”Jopa sosiaalisessa mediassa kuulee heidän sanovan: ’Tappakaa uskottomat'”, hän sanoo. ”Maailman tulisi tietää, että kärsimme vainoa uskomme tähden Kristukseen Jeesukseen.”

Äärimmäinen murtumispiste

Kaikkialla Luoteis-Nigeriassa, erityisesti Kadunan ja Katsinan osavaltioissa, kristittyjä ajetaan kodeistaan, siepataan ja murhataan. Tämän seurauksena tuhannet kristityt ovat murtumispisteessä.

”Tilanne on edennyt pisteeseen, jossa ihmisten on vaikea ruokkia perheitään, koska ihmiset eivät enää pääse viljelysmailleen”, pastori Enoch selittää. Hänen mukaansa tilanne on muuttunut niin äärimmäiseksi, että jotkut lapset ovat turvautuneet varastamiseen ja jotkut naiset prostituutioon selviytyäkseen.

Pastori Shuaibu kuvailee vaikeaa tilannetta yhteisössään. ”Seurakuntani jäsenet kärsivät edelleen ruoanpuutteesta, ja heidän karjansa on viety”, hän kertoo. ”He eivät pysty ostamaan ruokaa, joten he kiertävät etsimässä ruokaa sukulaisiltaan ja ystäviltään.

”Jos he tänään syövät, heillä ei ole aavistustakaan, mistä ruokaa tulisi huomenna. Tällä hetkellä he elävät vakavassa köyhyydessä.”

Toinen Katsinan osavaltion seurakunnan johtaja, pastori Dauda, kertoo, että monet perheet hänen yhteisössään ovat vaikeuksissa, koska he ovat ottaneet luokseen lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat on tapettu tai siepattu. ”Ensimmäinen asia, jota tarvitaan kristittyjen auttamiseksi täällä Katsinassa, on ruoka”, hän sanoo.

Asuntotilanne on myös kriittinen Kadunan osavaltiossa, sanoo Jumai, jonka mies kärsi marttyyrikuoleman hyökkäyksessä. Hänen kuolemansa jälkeen viisi vuotta sitten Jumai ja hänen lapsensa ovat joutuneet muuttamaan neljä kertaa. Heitä uhkaa uusi häätö heinäkuussa, jos Jumai ei pysty maksamaan vuokraa.

”Miten ratkaiset lastesi ongelmat tässä tilanteessa, jossa nyt olemme?” hän kysyy.

Ahdinkoa ja toivoa

Jumalan armosta Sabina ja eräs toinen nainen onnistuivat pakenemaan sieppaajiltaan.

”Haluan veljiemme ja sisariemme Kristuksessa ympäri maailman tietävän, ettemme saa nauttia rauhasta ja että tarvitsemme heidän apuaan ja rukouksiaan.”

Sabina

Hän palasi kotiinsa neljän lapsensa luo. Hän on nyt leski ja yksinhuoltaja, joka yrittää huolehtia lapsistaan alueella, jossa turvattomuus ja mahdolliset hyökkäykset ovat jatkuva uhka.

”Haluan veljiemme ja sisariemme Kristuksessa ympäri maailman tietävän, ettemme saa nauttia rauhasta”, Sabina kertoo. ”Ja me tarvitsemme heidän apuaan ja rukouksiaan.”

Vaikka elämä on edelleen vaikeaa, Sabina ja tuhannet muut kristityt eri puolilla Saharan eteläpuolista Afrikkaa luottavat edelleen Jumalaan. He kääntyvät Hänen puoleensa toivossa.

”Olin varma, että kuolen kaiken tapahtuneen jälkeen”, Sabina sanoo, ”mutta Jumala kosketti sydäntäni. Hän lohdutti ja vahvisti minua. Ja Hän antoi minulle voiman kertoa tarinani tänään.”

”Haluan veljieni ja sisarieni Kristuksessa ympäri maailman tietävän, että kaiken, mikä tässä elämässä tapahtuu, Jumala on sallinut. Me kristityt emme saa murtua, kun jotain tapahtuu. Meidän tulee pysyä vahvoina uskossa luottaen, että Kaikkivaltias Jumala auttaa.”

Sabina lauloi tätä laulua itselleen vankeudessa:

”Oi Kristus, tässä olen, tulen luoksesi eksyneenä. Ei ole ketään, joka pelastaisi minut. Ei auttajaa, vain Sinä yksin.

Tässä olen, Herra, tässä olen. Oi Kristus, tässä olen. Tulen synnin taakan kanssa, ota se pois, puhdista minut.

En ole tuonut lunnaita; olen nähnyt Sinun veresi. Armahda minua ja ota minut vastaan.

Tässä olen, Herra, tässä olen. Oi Kristus, tässä olen. Olen tullut synnin taakan kanssa. Ota se pois, puhdista minut.

Pelastukseni on täytetty; Sinun veresi on lunastanut minut. Nyt olen palvelijasi, olen ikuisesti Sinun.

Tässä olen, Herra, tässä olen. Oi Kristus, tässä olen. Olen tullut synnin taakan kanssa, ota se pois, puhdista minut.”

Hän jatkaa tämän virren laulamista tänäkin päivänä niin ahdingon kuin toivonkin keskellä.

”Nämä sanat vahvistavat uskoani ja rauhoittavat mieleni”, hän sanoo. ”Ja annan kaiken kunnian Kaikkivaltiaalle Jumalalle.”

Kärsivien kristittyjen rinnalla

Jumalan kansana meillä on mahdollisuus olla mukana seurakunnan johtajien sekä Sabina Davidin ja Jumain kaltaisten kristittyjen elämässä. Voimme seistä seurakunnan rinnalla ja kertoa heille, ettei heitä ole unohdettu. Kuten apostoli Paavali muistuttaa: ”Kun yksi osa Kristuksen ruumiista kärsii, kaikki osat kärsivät sen kanssa” (1. Kor. 12:26).

Pastori Dauda rohkaisee meitä: ”Jumala toimii salaperäisillä tavoilla, niin että hyökkäyksen keskelläkin Hän avaa kansalleen tien ulos.” Monin tavoin Jumala voi käyttää rukouksiamme ja lahjojamme pelastuksen ja eheytymisen tuomiseksi.

Sabina pyytää esirukousta: ”Rukoilkaa puolestamme, että Kaikkivaltias Jumala vahvistaa meitä pysymään uskossamme ilman, että sydämemme murtuu. Rukoilkaa, että Jumala parantaa sydämeni.”

Hän pyytää rukousta myös kylänsä ja muiden kylien puolesta, joita fulani-militantit piinaavat. ”Palauttakoon Jumala rauhan kyliimme, jotta voimme kaikki elää rauhassa. Rukoilkaa, että Jumala palauttaa maamme ennalleen.”

Rukoile

• Rukoile, että kaikki ne, jotka surevat uskonsa vuoksi marttyyrikuoleman kärsineitä läheisiään, saisivat tuntea Jumalan lupauksen, että Hän on ”lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän”.
• Rukoile Saharan eteläpuolisen Afrikan kristittyjen kanssa, jotka pyytävät meitä jatkuvasti rukoilemaan, että heidän uskonsa ja todistuksensa vainon keskellä olisi Kristuksen valona.
• Rukoile uskonsa vuoksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden yhteisöjen puolesta, erityisesti naisten, jotka ovat nyt leskiä, ja heidän lastensa puolesta. Rukoile, että Jumala pitää heidän uskonsa elävänä.
• Rukoile leskien kanssa, jotka tarvitsevat jumalallista voimaa jatkaa eteenpäin ja heidän perheidensä elannon puolesta. Pyydä, että he saisivat odottamatonta mannaa.
• Rukoile tänään Nigerian presidentin Bola Ahmed Tinubun puolesta. Pyydä Jumalaa antamaan hänelle viisautta ja rohkeutta suojella maansa kansalaisia.

*Nimi muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi.