Pastori Raj Rai* johtaa pientä seurakuntaa Bhutanin länsiosassa. Hengellinen työ on siellä hiljaista ja varovaista, sillä useimmat seurakunnat kokoontuvat kodeissa pienissä ryhmissä.
Open Doorsin järjestämän vainoon valmistavan koulutuksen kautta pastori Raj Rai ja monet muut ovat saaneet raamatullista ymmärrystä vainosta ja oppineet vastaamaan siihen viisaudella, anteeksiannolla ja rohkeudella.
Tässä artikkelissa pastori Raj Rai kertoo, miksi tämä koulutus on tärkeä, mikä tekee kurssista ainutlaatuisen ja miten seurakunta voi jatkaa kasvuaan oikeudellisesta ja sosiaalisesta painostuksesta huolimatta.
Hiljainen kutsumus vaikeassa paikassa
Nimeni on Raj Rai. Saatuani teologiset opintoni valmiiksi olen palvellut pastorina yhdessä Bhutanin seurakunnista. Minua on siunattu ihanalla vaimolla, ja meillä on yksi tytär. Perheenä olemme täysin sitoutuneet palvelemaan Herraa ja vahvistamaan kristillistä kirkkoa maassamme.
Hengellinen työ Bhutanissa ei ole helppoa. Useimmat seurakunnat kokoontuvat kodeissa, ja pastorien ja maallikkojohtajien on suunniteltava kokoontumiset huolellisesti. Jokainen jumalanpalveluksen osa-alue – aikataulu, ylistys ja palvonta, jopa se miten ihmiset saapuvat ja lähtevät – vaatii tarkkaa suunnittelua.
Turvaudumme täysin rukoukseen ja Jumalan johdatukseen jokaisessa vaiheessa. Keskellä tätä painostusta Jumala on ollut uskollinen ja antanut meille välineitä ja menetelmiä, jotka sopivat ainutlaatuiseen tilanteeseemme.
Yksi suurimmista siunauksista seurakunnalle täällä on ollut vainoon valmistava koulutus, jonka yhtenä kouluttajana minulla on nyt etuoikeus toimia. Se on avannut mahdollisuuksia ja tuonut haasteita, jotka olemme ottaneet vastaan.
Vainoon valmistava koulutus on koulutusohjelma, joka on suunniteltu varustamaan kristittyjä pysymään lujina vaikeina aikoina. Vaino, vastustus, perättömät syytökset ja syrjintä ovat niitä haasteita, joita joudumme kohtaamaan. ”Myrskyillä” tarkoitamme muutakin kuin henkilökohtaisia vaikeuksia. Niitä ovat sosiaalinen, kulttuurinen ja jopa oikeudellinen painostus, jota kristityt saattavat kohdata.

Koulutus valmentaa kristittyjä sekä hengellisesti että henkisesti, jotta emme menetä toivoamme vaikeuksien kohdatessa. Opimme seisomaan lujina Kristuksessa sen sijaan, että pelko, pettymys tai viha horjuttaisi meitä. Opimme vastaamaan tavalla, joka antaa kunnian Herralle, varjelee todistuksemme ja vahvistaa seurakuntaa.
Ennen kaikkea opimme, ettei kärsiminen Kristuksen tähden ole epäonnistumisen merkki. Se voi olla merkki Jumalan uskollisuudesta, kun saamme nähdä Jeesuksen luonteenlaadun.
Vainoon valmistavan koulutuksen tarve
Bhutanissa kristityt kohtaavat monenlaisia haasteita. Työpaikoilla Jeesuksen seuraajat saattavat kokea epäoikeudenmukaista kohtelua; joidenkin ylennykset viipyvät, toisilta tietyt työpaikat sulkeutuvat kokonaan, kun heidän uskonsa tulee tietoon. Usein tämä painostus on hiljaista ja näkymätöntä, toisinaan suoraa ja selvää. Lopputulos on sama – ihmiset alkavat epäillä valitsemaansa tietä ja omaa arvoaan.
Tämä painostus ei rajoitu vain aikuisiin. Kouluissa kristittyjen lapset kohtaavat suuria haasteita. Usein heidät pakotetaan osallistumaan buddhalaiseen opetukseen ja rukouksiin. Näillä oppitunneilla muita uskontoja kuvataan usein ”vieraiksi uskonnoiksi”, ja niiden seuraajat leimataan epäkunnioittaviksi tai epälojaaleiksi Bhutania kohtaan.
Joissain tapauksissa lapset ovat kertoneet, että heitä on pilkattu, nostettu esiin ja kutsuttu ulkopuolisiksi, ja muut ovat sanoneet, ettei heidän uskontonsa kuulu Bhutaniin. Heidät saatetaan sulkea ryhmätoiminnan ulkopuolelle, koska he eivät osallistu buddhalaisiin rituaaleihin, ja heidät saatetaan usein tuntemaan itsensä alempiarvoisiksi. Joitakin on pyydetty lähtemään koulusta, koska he ovat puhuneet kristinuskosta ystävilleen.
Kun lapset kohtaavat häpeää tai pilkkaa nuorella iällä, se synnyttää heissä hämmennystä ja pelkoa. Vanhemmat yrittävät opettaa kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan ja samalla auttaa lapsiaan juurtumaan syvälle Kristukseen. Tämä työ on hidasta ja varovaista, ja monet perheet tarvitsevat tukea.
Yhteisöissä, joissa harjoitetaan laajalti perinteisiä rituaaleja, kristityt tuntevat usein itsensä eristetyiksi. Tämä eristyneisyyden tunne syvenee, kun seremoniat ja tavat kietoutuvat osaksi koulua, työtä ja yhteiskunnallista elämää. Jotkut pitävät kristinuskoa ulkomaisena uskontona. Tämän seurauksena väärä tieto leviää helposti ja epäluulot kasvavat. Kun usko ei ole juurtunut syvälle, ihmiset lannistuvat helpommin ja jotkut luopuvat uskosta.
Tämän todellisuuden vuoksi vainoon valmistavista koulutuksista on tullut erittäin tärkeitä Bhutanissa. Koulutus auttaa kristittyjä ymmärtämään vainoa raamatullisesta näkökulmasta. Se opettaa, etteivät koettelemukset ole outoja tai odottamattomia ja että sillä on suuri merkitys, miten niihin vastaamme. Me voimme reagoida vihalla tai vastata uskolla, viisaudella ja anteeksiannolla. Tämä koulutus ei poista painostusta, mutta se auttaa seurakuntaa seisomaan lujana.
Henkilökohtaisesti uskon, että koulutuksella on ollut keskeinen rooli bhutanilaisten kristittyjen seurakuntaelämän vahvistamisessa. Se selkeyttää ja rohkaisee, rakentaa kestävyyttä ja muuttaa pelon rukoukseksi ja hämmennyksen mielekkyydeksi.
Nuoren elämä muuttuu
Monet osallistujat ovat todistaneet siitä, miten tämä koulutus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Yksi esimerkki omasta seurakunnastani koskettaa minua edelleen.
Eräs nuori kristitty osallistui kokoontumisiimme vilpittömin mielin, mutta hän oli peloissaan. Koulussa opettajat pyysivät häntä toisinaan seisomaan luokan edessä. He vitsailivat epäsuorasti hänen uskostaan. Luokkatoverit yhtyivät siihen ja pilkkasivat häntä siitä, että hän on kristitty. Poika tunsi häpeää ja oli lannistunut. Monta kertaa hän sanoi minulle: ”Pastori, olisi ehkä helpompaa olla näyttämättä uskoani.” Hän oli henkisesti uupunut ja tunsi itsensä yksinäiseksi.
Hänen nuorisopastorinaan kuuntelin häntä, rukoilin hänen kanssaan ja kuljin hänen rinnallaan viikko viikolta. Edistyminen oli hidasta. Sitten hän osallistui vainoon valmistavaan koulutukseen.
Koulutuksen aikana hän oppi vainon hengellisestä luonteesta ja siitä, miten Raamattu opettaa, ettemme taistele lihaa ja verta vastaan. Kun hän ymmärsi tämän totuuden, hänen näkökulmansa muuttui. Hän tajusi, etteivät hänen opettajansa ja luokkatoverinsa olleet hänen todellisia vihollisiaan. Hän alkoi rukoilla heidän puolestaan. Hän lakkasi piilottelemasta uskoaan ja sai rauhan ja luottamuksen.
Hänen sydämensä keveni ja mielensä kirkastui. Hän alkoi jälleen hymyillä. Vaikka hän kohtasi edelleen painostusta, hänen vastauksensa oli toisenlainen. Hänestä tuli todistaja uhrin sijaan.
Tässä on vainoon valmistavan koulutuksen voima. Se muuttaa tapaamme nähdä asiat. Kun näkökulma muuttuu, valinnat muuttuvat, ja kun valinnat muuttuvat, usko vahvistuu.
Koulutus, joka menee perusasioita syvemmälle
Vainoon valmistava koulutus ei ole pelkkää tiedon välittämistä, vaan se muuttaa ihmistä. Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärtää, kuka todellinen vihollisemme on. Monet kristityt, myös johtajat, keskittyvät toisinaan edessään olevaan henkilöön tai tilanteeseen. Näemme pilkkaavat kasvot tai torjuvan käden, ja reagoimme. Kun tällaiset väärinkäsitykset juurtuvat, ihmiset katkeroituvat, jättävät seurakunnan tai jopa luopuvat uskostaan.
Tämä koulutus antaa meille uuden suunnan. Opimme rukoilemaan, antamaan anteeksi, olemaan viisaita ja tottelemaan Pyhää Henkeä. Vältämme tarpeettomia riitoja ja haluamme palvella nöyrinä. Tämä muutos on tuonut suurta selkeyttä Bhutanin seurakunnille. Se on auttanut meitä vastaamaan vastustukseen uudella tavalla. Reagoimme tilanteisiin rauhallisemmin, ja uskomme on juurtunut syvemmälle.
Osallistuin koulutukseen ensimmäisen kerran vuonna 2023 ja aloin toimia kouluttajana muutamaa vuotta myöhemmin. Ennen kuin aloin opettaa muita, opiskelin ja harjoittelin sisältöä itse. Koulutus muovasi minua sekä opetuslapsena että pastorina. Se paljasti sokeita pisteitä reaktioissani ja näytti minulle uusia tapoja paimentaa ihmisiä, joita painostetaan.

En vieläkään tunne oppineeni tarpeeksi. Aina kun mahdollista, osallistun toisen kouluttajan vetämään koulutukseen, jotta voin kasvaa hengellisellä vaelluksellani. Pastorina uskon, että minun on jatkuvasti opittava, jotta voin jatkaa muiden auttamista. Toiveeni on nähdä, että jokainen seurakunta Bhutanissa vahvistuu tämän koulutuksen kautta, nuorista vanhimpiin.
Toivo, joka kestää jokaisen myrskyn
Toivomme ei perustu lakien muuttumiseen tai helpottuviin olosuhteisiin. Toivomme on Kristuksessa itsessään. Hänen sanansa ja lupauksensa kannattelevat meitä. Pidän lujasti kiinni Jeremian kirjan jakeesta 29:11, jossa Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon. Muistan myös, että Jeesus sanoi, että tässä maailmassa meillä on ahdistus, mutta meidän ei tule pelätä, koska Hän on voittanut maailman. Siihen me luotamme.
Olipa myrsky kuinka voimakas tahansa, Kristus on voimakkaampi. Jos pidämme katseemme Hänessä, Bhutanin seurakunta kestää. Pyydämme teitä rukoilemaan puolestamme, niin kuin mekin rukoilemme teidän puolestanne. Seiskäämme yhdessä yhtenä ruumiina yli kansallisuus- ja kielirajojen.
Maailmanlaajuiselle seurakunnalle haluan sanoa tämän: tilanteet vaihtelevat paikasta toiseen. Jotkut teistä ylistävät vapaasti, kun taas toiset kohtaavat kovempaa vainoa kuin me. Olipa tilanne mikä tahansa, tulkoon Jumala kirkastetuksi teidän kauttanne. Jos teillä on vapaus, kiittäkää Jumalaa ja käyttäkää sitä hyvin. Jos kohtaatte vaikeuksia, tietäkää, ettette ole yksin. Me rukoilemme teidän puolestanne. Muistakaa tekin meitä rukouksissanne.
Rukoilkaa Bhutanin kristittyjen puolesta. Monet yhteiskunnassamme pitävät kristinuskoa uhkana kulttuurille ja perinteille ja ajattelevat sen olevan ulkomaista alkuperää. Tämän väärinkäsityksen takia seurakunta kohtaa jatkuvaa painostusta.
Huhu voi muuttua nopeasti syytökseksi, ja syytös voi johtaa oikeusjuttuun. Myös matkustamista saatetaan rajoittaa henkilöllisyysasiakirjoihin liittyvien ongelmien vuoksi. Pastoreille, joiden täytyy liikkua eri alueiden välillä saarnaamassa ja opettamassa, tämä muodostuu suureksi esteeksi. Jos henkilöllisyystodistus pidätetään tai sen saaminen viivästyy, hengellinen työ hidastuu ja huolenpitoa tai läsnäoloa tarvitsevat joutuvat odottamaan pidempään.
Pyydämme myös jatkuvaa tukea raamatullisen opetuksen, johtajuuskoulutuksen ja vainoon valmistavan koulutuksen muodossa. Opetus rakentaa vakaumusta ja vakaumus luo rohkeutta. Kun seurakunnat ymmärtävät Jumalan sanaa ja Jumalan teitä, ne seisovat lujina myrskyissä ja muuttuvat Jumalan valon säteileviksi todistajiksi yhteisöissään.
Rukoile:
- Rukoile, että Bhutanin kristityt vastaisivat vihamielisyyteen viisaudella ja rakkaudella ja säilyttäisivät selkeän todistuksen Kristuksesta kotona, työssä ja julkisessa elämässä.
- Pyydä Jumalaa suojelemaan kristittyjen lasten sydämiä ja mieliä, kun he kohtaavat painostusta koulussa ja sosiaalisissa suhteissa. Rukoile, että vanhemmat opettaisivat kärsivällisesti ja että opettajat kohtelisivat kaikkia oppilaita tasapuolisesti.
- Rukoile turvallisten ja sopivien kokoontumispaikkojen puolesta, joissa seurakunnat voivat ylistää, oppia ja palvella Herraa.
- Muista rukouksessa pastoreita ja maallikkojohtajia, jotka kantavat raskasta vastuuta. Rukoile heille rehellisyyttä, arvostelukykyä ja kestävyyttä toimia sosiaalisen painostuksen keskellä.
- Rukoile, että vainoon valmistava koulutus jatkaa sydänten muokkaamista, ykseyden rakentamista ja seurakuntien ohjaamista raamatullisiin tapoihin vastata haasteisiin. Pyydä Jumalaa herättämään lisää kouluttajia ja avaamaan ovia uusille koulutusryhmille.
- Pyydä Herraa levittämään rauhaa nöyrien ja uskollisten kristittyjen kautta, jotta monet tulisivat tuntemaan Kristuksen ja liittyisivät palvelemaan Häntä.
*Nimi muutettu turvallisuussyistä.

