Eritrea 2018 – ihmisiä arkielämän äärellä
Aster* on aviovaimo ja neljän lapsen äiti. Kun perheen pastori-isä joutui vankilaan osallistumisesta luvattomaan rukouskokoukseen, perheen elättäminen jäi Asterin harteille. Open Doorsin haastattelussa hän kertoi vainosta ja vaikeuksista mutta samalla myös ilon lähteistä.
Aviomiehen mainitseminen saa hänen kasvonsa loistamaan. Mentyään naimisiin kristityksi kääntynyt Aster auttoi miestään kirkon hoitamisessa.
– Palvelimme yhdessä Herraa ja olimme onnellisia, hän kertoo.
Puoliso pidätettiin, kun hän oli rukoillut yhdessä ystäviensä kanssa. Perheellä oli jo aikaisemmin tiukkaa taloudellisesti.
– Meillä ei ollut säästöjä emmekä voineet maksaa edes vuokraa. Olin niin yksin. Minusta tuntui, ettei kukaan ymmärtänyt, kuinka vaikeaa minulla oli.
Aster perusti pienyrityksen, joka tuotti hyvin mutta ei läheskään riittävästi.
– Myös ruumiini kärsi. Päätäni särki usein ja polveni olivat kipeät kaaduttuani pahasti. Ruumiillinen työ kulutti ruumistani, joten välillä en kyennyt työskentelemään.
Myös lasten taakka on raskas
Lapset järkyttyivät syvästi, kun kerroin heidän isänsä joutuneen vankilaan. En halunnut valehdella heille. Sanoin, että kivunkin keskellä meidän on rukoiltava Herraa.
”Olin niin yksin. Minusta tuntui, ettei kukaan ymmärtänyt, kuinka vaikeaa minulla oli.” – Aster
Lapset kaipaavat kovasti isäänsä. Asterin mies oli häntä paremmin koulutettu ja auttoi lapsiamme tekemään läksynsä. Isän poissaolo heikensi muun lisäksi myös heidän koulusuorituksiaan.
Lisäksi lapset joutuvat painostuksen kohteiksi, koska perhe kuuluu viranomaisten kieltämään Pentes-kirkkoon.
– Vanhin tyttäreni joutuu kiusatuksi uskonsa vuoksi. Hän on saanut koulussa kolme varoitusta uskonsa jakamisesta, ja häntä on kielletty puhumasta kenellekään edes välitunnilla. Vaikka hänellä on kristittyjä ystäviä, kiusaajat valitsevat hänet kohteekseen.
– Kerran hänen koulutoverinsa heittelivät häntä kivillä ja hän sai osuman vatsaan. Hän saa jatkuvasti kuulla, että hän ei ansaitse ystäviä. Joskus myös kotiamme kivitetään.
Eritrea 2018 – Seurakunta koolla
Jumalan armo tuo voimaa
Jumalan apu tulee usein toisten seurakuntalaisten kautta ja on myös osaksi Open Doorsin tukijoiden mahdollistamaa.
– En tiedä, miten meidän olisi käynyt ilman apua. Kirkko auttaa meitä niin paljon kuin mahdollista, vaikka autettavia perheitä on paljon.
Aster on erityisen onnellinen nähdessään Jumalan armon vaikuttavan lapsissaan kärsimyksenkin keskellä.
”Sydämeni täyttyy riemusta, kun kuulen heidän keskustelevan Raamatusta.” – Aster
– Olemme jatkaneet mieheni aloittamaa Raamatun tutkimista yhdessä. Tyttäreni ei enää pelkää vainoa ja kokee koettelemuksemmekin Jumalan tahtona, koska Jumala hallitsee kaikkea. Hän ei piittaa kiusaamisesta ja satuttamisesta. Hän luottaa Jumalan olevan kanssaan, vaikka hän joutuisi kuolemaan uskonsa vuoksi.
Lapset tekevät myös työtä vapaa-ajallaan ja kesälomalla saadakseen rahat koulunkäyntiin. Aster on ällistynyt lastensa lujuudesta kärsimyksen keskellä.
– Joskus huomaan, että heidän uskonsa on vahvempi kuin minun. He ovat opettaneet minua kestämään ja olemaan pelkäämättä. Sydämeni täyttyy riemusta, kun kuulen heidän keskustelevan Raamatusta. Opin heiltä niin paljon ystävällisyyttä, rohkeutta ja rakkautta.
Rukoilkaa puolestamme
– Pyydämme, että ihmiset eri puolilla maailmaa rukoilisivat puolestamme. Mitään muuta emme toivo. Rukous on ainoa vastaus ongelmiimme ja samalla maamme ongelmiin.
Rukoilkaa meille lisää rohkeutta. Rukoilkaa, että kärsimyksemme päättyisi ja saisimme vapaasti palvella Jumalaa kotimaassamme, Aster pyytää.