Meksikolainen Carmen koki kristityt tuomitsevina. Sitten hän kohtasi lähetystyöntekijäpariskunnan tilanteessa, jossa hänen elämänsä oli hajoamassa. Carmenista tuli Jeesuksen seuraaja – ja sen myötä hyljeksitty ja vainottu. Hän sai turvapaikan pienestä kristittyjen naisten ryhmästä, ja nyt hän itse rohkaisee muita naisia seuraamaan Kristusta.

Vuosien ajan Carmen* piti kristittyjä outoina. ”Ajattelin ennen, että kristityt ovat liian uskonnollisia, liian fanaattisia, liian kiihkeitä”, hän sanoo.

Hänen kotikaupunkinsa on pohjoisessa Jaliscossa. Se on yksi kahdeksasta Hiljaisuuden kehän muodostavasta Meksikon osavaltiosta. Keski-Meksikon alueella vain kaksi prosenttia väestöstä on evankelisia kristittyjä. Siellä Jeesuksen seuraaminen on äärimmäisen vaikeaa. Kristittyjen pitäminen outoina ei ole epätavallista.

”Tuntui, että kristittyjä kiinnostaa vain sanoa minulle ’Olet väärässä’. He eivät osoittaneet lähimmäisenrakkautta”, hän muistelee.

Aikaisemmin Carmen harjoitti uskontoaan, kuten useimmat Jaliscossa. Hän joi alkoholia viikonloppuisin ja osallistui perinteisiin juhliin sunnuntaisin. Niissä kunnioitettiin erilaisia pyhimyksiä ja hengellisiä hahmoja.

”Perinteisistä uskomuksista irtautuminen todellisen kristinuskon vuoksi nähdään petoksena kulttuuria ja yhteisöä kohtaan.”

Beatriz, lähetystyöntekijä Hiljaisuuden kehällä

Carmenin asuinalueella uskonto ei ole vain uskon asia vaan myös osa sosiaalista kudosta. Raamattua itsessään opetetaan tai luetaan harvoin. Ainoana tärkeänä asiana koetaan perinteet.

”Täällä ihmisille Jeesus ei ole Jumala”, selittää Beatriz*, alueella toimiva lähetystyöntekijä. ”Vain uskonnolliset johtajat saavat lukea Raamattua. He sanovat, että jos joku muu tekee niin, hän kirjaimellisesti menettää järkensä.”

”Perinteisistä uskomuksista irtautuminen todellisen kristinuskon vuoksi nähdään petoksena kulttuuria ja yhteisöä kohtaan. Siksi kristittynä oleminen ei ole täällä kovinkaan arvostettua”, Beatriz lisää.

Uusi alku

Muutama vuosi sitten Carmen kohtasi Jeesuksen sanoman Beatrizin ja tämän miehen Marcosin kautta. Kohtaaminen muutti hänen elämänsä.

”Tapasin Beatrizin ja Marcosin heidän opettaessaan lapsilleni englantia”, hän muistelee. ”He alkoivat järjestää pieniä tapaamisia äideille. Aloin käydä näissä kokoontumisissa.” Vanhempien tapaamiset muuttuivat rohkaisun, rukouksen ja oppimisen hetkiksi. Open Doors ryhtyi myöhemmin tukemaan tätä opetuslapseuskoulutusta.

Siihen aikaan Carmenin elämä oli hajoamassa. Hän oli hiljattain eronnut miehestään. ”Kun ensin kuulin Jumalasta, rukoilin, että Hän muuttaisi mieheni”, hän sanoo. ”Mutta pikkuhiljaa Hän alkoikin muuttaa minua.”

Sairaus oli Carmenin elämän käännekohta. Hän sai punahukkadiagnoosin. ”Olin todella sairas”, hän muistelee. ”Beatriz ja Marcos rukoilivat puolestani ja tunsin jotain kehossani. Siitä hetkestä lähtien aloin uskoa Jeesukseen.”

Kun Carmen löysi Jumalan rakkauden, se poikkesi radikaalisti siitä, mitä hän oli olettanut kristittyjen olevan.

”Beatriz ja Marcos näyttivät meille eheyttävän Jeesuksen. Hän antaa elämän, muuttaa ja nostaa sinut ylös. Tunsin rauhan, jota en ollut koskaan ennen tuntenut.”

Carmen omaksui paitsi evankeliumin myös intohimon jakaa sitä muiden kanssa. Beatrizin ja Marcosin tuella hän matkusti saamaan lähetyskoulutusta. Sen avulla hän oppi lisää Jeesuksesta. Se kasvatti hänen uskoaan, mutta samalla myös vastustus lisääntyi.

Vaino tuli elämään

Ensimmäinen merkki vainosta tuli, kun Carmen pyysi vapaata työstään lähteäkseen koulutukseen. ”He luulivat, että se oli perinteistä uskonnollista lähetystyötä”, hän kertoo. ”Kun he saivat tietää, että koulutus oli kristillinen, he irtisanoivat minut.”

Carmenin palattua koulutuksesta hyljeksintä syveni. ”Kun perheeni sai tietää, se hylkäsi minut”, Carmen muistelee. ”He eivät puhuneet minulle vuoteen. Myöhemmin he sanoivat minulle: Miksi muutit tapasi? Aiheutit meille pettymyksen.”

Carmenin entinen aviomies oli vihamielisin. ”Hän alkoi lähettää minulle uhkailevia viestejä. Hän piti kaiken yhdessä hankitun omaisuuden. Mies on jopa yrittänyt viedä kaksi lastamme”, Carmen sanoo.

Kun nainen astuu yhteisön odotusten ulkopuolelle, hänellä on riski menettää kaikki: kotinsa, lapsensa ja yhteisönsä kunnioitus.

Carmenin kaltaisille naisille vaino on vaikeampi kuin muille. Hänen yhteisössään naisten odotetaan vaalivan perinteitä ja tottelevan perheensä hengellisiä tapoja. Jeesuksen seuraaminen nähdään kapinana. Kun nainen astuu yhteisön odotusten ulkopuolelle, hänellä on riski menettää kaikki: kotinsa, lapsensa ja yhteisönsä kunnioitus.

Carmenin teini-ikäinen poika kohtaa myös syrjintää. ”Jotkut hänen ystävistään eivät enää puhu hänelle, koska hän puhuu Jeesuksesta. Mutta hän pysyy vahvana. Myös naapurustossa olevat ovat yrittäneet pelotella häntä.”

Carmenin valinta seurata Jeesusta on vaikuttanut merkittävästi hänen elämäänsä. Hänen autonsa renkaita on puhkottu ja taloonsa murtauduttu. Hänet on suljettu ulkopuolelle, koska hänen elämänsä muuttui täysin. Mutta Jumalan armosta hän on kuitenkin saanut kokea odottamatonta toivoa ja rauhaa.

Armolla vainoa vastaan

Carmen löysi turvapaikan pienestä naisten ryhmästä, josta tuli hänen hengellinen perheensä. Yhdessä nämä naiset kantoivat hyljeksinnän taakkaa. He kasvattivat lapsia yksin, kuulivat juoruja tai saivat syytöksiä perheensä hajottamisesta. Keskinäinen tuki muuttui sisaruudeksi. Se vahvisti heidän uskoaan ja ihmisarvoaan.

Beatrizin ohjauksessa Carmen ja muut naiset osallistuivat Open Doorsin koulutusohjelmaan ”Standing Strong Through the Storm”. Ohjelma varustaa vainottuja kristittyjä kestävyyteen raamatullisten työkalujen avulla.

”Opin, että Jeesuksen seuraaminen tuo ongelmia ja hyökkäyksiä. Hänen kanssaan ei kuitenkaan ole ratkaisemattomia ongelmia. Jumala antaa rauhan, jota kukaan ei voi viedä pois.”

Open Doorsin tuen voimistamana naiset huomasivat, että heidän uskonsa ja rohkeutensa määrittelee heidät, ei vaino. Ajan myötä Carmen on oppinut vastaamaan vainoon viisaudella ja armolla: ”Ennen vastasin vihalla. En enää. Ihmiset sanovat minun olevan erilainen – ja se on totta, Jumala on muuttanut minua.”

Joskus Carmenin entinen aviomies soittaa uhkaillakseen häntä. ”Ennen olisin riidellyt”, Carmen toteaa. ”Nyt sanon vain että, ’Jumala siunatkoon sinua.’ Ja keskustelu päättyy siihen.”

Hyljätyksi joutuminen tuntuu kipeältä edelleen, mutta Carmen pysyy kasassa uskonsa avulla. ”Kristuksen seuraaminen on antanut minulle voimaa kantaa kaiken hyljeksinnän perheeltäni ja ystäviltäni. Se tekee minut surulliseksi, mutta ei riitä saamaan minua lopettamaan uskomista Jeesukseen.”

Carmen pitää tiukasti kiinni opasjakeestaan 5. Moos. 6:6–7: ”Nämä käskyt, jotka minä tänä päivänä annan teille, olkoot teidän sydämissänne. Painakaa ne lastenne sydämiin. Puhukaa niistä, kun olette kotona ja kun kuljette tiellä, kun makaatte ja kun nousette.”

Carmen opettaa lapsiaan rukoilemaan ja rakastamaan muita. ”Kun joku kiroaa sinua, siunaa häntä. Se hämmentää ihmisiä, mutta Jeesus itse näytti esimerkkiä.”

Hänen vanhin poikansa on oppinut saman asian: ”Hänen isänsä soittaa ja haukkuu häntä, sanoen ’Sinun Jumalasi on arvoton.’ Ennen poikani alkoi riidellä tai katkaisi puhelun. Nyt hän vain siunaa isäänsä – ja riita päättyy.”

”Jokin, mitä kukaan ei voi viedä pois”

Carmenin muutos ei ole jäänyt huomaamatta. Vähitellen hänestä on tullut Beatrizin oikea käsi paikallisten kristittyjen naisten ryhmän johtamisessa. Aikanaan Carmen ottaa johtajuuden kokonaan vastuulleen. Hänen tavoitteensa on yksinkertainen mutta syvällinen: istuttaa muihin naisiin sama toivo, joka kerran muutti hänet. Ja muistuttaa, etteivät he koskaan luovu siitä.

Hänen tarinansa on elävä todiste. Kun naiset saavat opetuslapseuskoulutusta ja yhteisön tukea, he selviytyvät vainosta ja nousevat seurakuntaa vahvistaviksi johtajiksi.

Ryhmää johtava Beatriz ymmärtää tämän taistelun hyvin. Patriarkaalisessa kulttuurissa evankeliumia opettavana naisena hän on myös kohdannut kritiikkiä ja syrjäyttämistä. Silti hän on nähnyt, kuinka Jumala käyttää naisia parantamaan rikkinäisiä perheitä. He opettavat Raamattua salaa ja pitävät uskon elossa siellä, missä miehet ovat luovuttaneet.

”Fyysisesti menetämme kaiken. Mutta hengellisesti saamme kaiken. Se on jotain, mitä kukaan ei voi koskaan viedä pois.”

Carmen

Carmen toteaa: ”Tällaisia koettelemuksia kohtaaville naisille sanon: Älkää katuko Jeesuksen seuraamista. Pitäkää tiukemmin kiinni. Rukoilkaa lakkaamatta. Jumala antaa teille voiman jatkaa. Hänen kanssaan ei ole ongelmaa ilman ratkaisua.”

Carmenin tarina on vain yksi monista. Hiljaisuuden kehässä lukemattomat kristityt kohtaavat hyljeksintää, väkivaltaa ja uhkauksia Jeesukseen uskomisen vuoksi. 

”Toivon, että ihmiset voisivat ymmärtää hyljeksinnän, jota kohtaamme Kristuksen seuraamisen takia – kuinka vaikeaa se on, mutta myös, kuinka kaunista on tuntea Hänet.”

Carmen hymyilee pehmeästi: ”Täällä meitä hyljeksitään, ja se on jatkuvaa taistelua. Fyysisesti menetämme kaiken. Mutta hengellisesti saamme kaiken. Se on jotain, mitä kukaan ei voi koskaan viedä pois.”

Rukoile

• Rukoile Carmenin ja hänen lastensa puolesta, että he pysyisivät lujina uskossaan. Rukoile, että Carmen saisi voimaa ja pystyisi voittamaan jokaisen esteen.
• Rukoile Hiljaisuuden kehän naisten puolesta, että he kasvaisivat vahvemmiksi Jeesuksessa vastoinkäymisistä huolimatta.
• Rukoile rauhaa Carmenin kotikaupunkiin. Rukoile, että ihmiset uskoisivat Jeesukseen ja tuntisivat olevansa tervetulleita Jumalan luo.
• Rukoile evankeliumia tällä alueella jakavien lähetystyöntekijöiden puolesta. Pyydä Jumalaa suojelemaan heitä tässä vaikeassa mutta kauniissa tehtävässä.

*Nimet muutettu turvallisuussyistä.