Uutiset
25.09.2023

Kirkko Lähi-idän toivon ytimessä: vainottuja vahvistaa jo 437 Toivon keskusta

Vahvistamme Lähi-idän paikalliskirkkoja siten, että niiden ytimessä vallitsee toivo. Siitä Toivon keskuksiksi kutsutuissa työmuodoissa on kyse. Open Doors on perustanut Syyriaan ja Irakiin tähän mennessä yhteensä 437 Toivon keskusta.

Open Doors toteutti vuosina 2015–2022 laajamittaisen ja vaikuttavan kampanjan Lähi-idän ja erityisesti Syyrian ja Irakin vainottujen kristittyjen tueksi.

Kun suunnittelimme kyseistä Toivoa Lähi-itään -kampanjaamme, näky kampanjasta ja myös muusta työstämme tuolla alueella muuttui selkeämmäksi. Olipa paikalliskirkko missä tahansa tuon alueen kolkassa, halusimme tehdä työtä kirkon ja sen johtajien kanssa ja muuttaa sen todelliseksi Toivon keskukseksi.

Toivon keskuksia on jo pystytetty eri puolille sotien runtelemaa aluetta.

Näkymme, rukouksemme ja suunnitelmamme on tehdä työtä yhä useampien kirkkojen ja kotikirkkojen kanssa. Tavoite on, että Toivoa Lähi-itään -kampanjasta tulee paljon enemmän kuin kampanja, niin että toivo muuttuu todeksi paikallisten kristittyjen elämässä, sanoissa ja teoissa ja leviää heidän kirkkojensa kautta.

Toivon keskuksia on jo pystytetty eri puolille sotien runtelemaa aluetta. Syyriassa niitä on peräti 287 ja Irakissa 150. Toivo tavoittaa ihmisiä!

Läheltä otettu kasvokuva nuoresta mustaan asuun pukeutuneesta piispasta.
Nuori piispa on ehtinyt kokea al-Qaidan tappouhkaukset, Isisin valtaannousun ja kristittyjen paluun kotiseudulleen. ”Unelmani on, että nuoriso jää maahan ja tulee suolaksi ja valoksi tässä maassa”, piispa Daniel kertoo.

Miksi Toivon keskukset perustettiin?

Tavoitteena on varustaa haavoittuvassa asemassa olevia kristittyjä hengellisesti, psyykkisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja tunteiden tasolla, ja  että he pystyvät elämään luottavasti ja itsenäisesti kulloisissakin olosuhteissa. Haluamme uudistaa heidän toivonsa ja vahvistaa heidän omanarvontuntoaan.

Kirkko toivon keskuksena on suolana ja valona ympäristössään ja tavoittaa myös toisten uskontojen edustajia. Teemme kaiken voitavamme tukeaksemme sitä Pyhän Hengen inspiroimaa muutosta, jonka näemme tapahtuvan kirkossa. 

Uskomme sellaiseen kaikki tunnustuskunnat kattavaan kirkkoon, joka on pysyy tärkeänä ympäristölleen vainosta huolimatta.

Syntymästään saakka kristityissä perheissä eläneiden uskovien määrä on vähenemässä, mikä haastaa meitä yhä enemmän. Emme halua antaa periksi.

Uskomme sellaiseen kaikki tunnustuskunnat kattavaan kirkkoon, joka on pysyy tärkeänä ympäristölleen vainosta huolimatta. Uskomme kirkkoon, joka huolehtii jäsenistään ja on suolana ja valona koko yhteiskunnassa, kirkkoon, joka sykkii todellista, elävää toivoa. Kirkko on Lähi-idän ainoa toivo.

Seuraavaksi tärkeintä on kulkea nopeasti kasvavan, islaminuskosta kristityiksi kääntyneiden ihmisten muodostaman kirkon rinnalla, niin että siitä kehittyy vahva paikallisten ihmisten kristillinen yhteisö.

Toivon keskuksista on tullut paikkoja, joissa voi oppia elämästä selviämisen perustaitoja.

Pyrimme varustamaan kristityiksi kääntyneitä, jotta he voivat entistä paremmin tavoittaa totuutta etsiviä muslimeja ja jotta heistä tulee yhteisöjensä tärkeitä jäseniä.

Kristuksen ruumiin uusimpia jäseniä vainotaan rankasti. He ovat uskossaan nuoria ja tarvitsevat siksi luotettavaa ja tervettä opetusta ja Kristuksen kaltaisuuteen kypsyneitä johtajia. Heidän kirkkonsa elää usein salassa ja eristyksissä. Sen tarpeet kutsuvat meitä luovuuteen ja kaikkien lahjojemme käyttämiseen.

Tavoitteena on nähdä heidän ja meidän kasvavan kristittyjen yhteydessä ja uskossa.

Irakilainen äiti tyttärensä kanssa. Äiti pitelee kädessään puista ristiä, joka muodostuu sanasta Jesus. Ensimmäinen s-kirjain muodostaa ristin pystypuun.
Sanan aviomies ja pojat ovat olleet kadoksissa seitsemän vuotta, mutta hän toivoo edelleen heidän palaavan. Toivon keskukset pitävät toivon liekkiä yllä Syyriassa ja Irakissa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Kampanjan edetessä kirkot kehittyvät Toivon keskuksiksi monella eri tavalla. Kirkon koolla ei ole merkitystä – olennaista on, että teemme yhteistyötä.

Tässä joitakin esimerkkejä siitä, miten kampanja on toiminut:

  • Hengellinen Toivon keskus on antanut perheille fyysistä ja yhteisöllistä suojaa.
  • Monissa Toivon keskuksissa on mahdollista saada koulutusta elämän eri saroilla. Koulutusta voidaan räätälöidä tietyille ryhmälle, esimerkiksi miehille, naisille, lapsille ja nuorille.
  • Terapiasta ja aivan erityisesti traumaterapiasta on tullut elintärkeä osa Toivon keskusten toimintaa. Erilaisten koulutusten kirjo on laaja, ja koulutuksissa saatu tieto voi muuttaa perheiden elämää samalla, kun se antaa heille sitkeyttä ja rohkeutta todistaa uskostaan.
  • Toivon keskuksista on tullut paikkoja, joissa voi oppia elämästä selviämisen perustaitoja. Kun yksilöt ja perheet kartuttavat taitojaan, heillä on enemmän mahdollisuuksia ansaita elantonsa, enemmän rahaa käytettävänäi ja enemmän mahdollisuuksia tehdä tulevaisuutta koskevia valintoja. Toivon keskukset auttavat ihmisiä rakentamaan elämänsä uudestaan ja antavat heille toivoa paremmasta tulevaisuudesta jatkuvan epävarmuuden keskellä.
  • Toivon keskus voi olla paikka, jossa tuetaan kristittyjen kouluttautumista. Siellä voidaan järjestää esimerkiksi vapaamuotoista opetusta ja valmennusta lapsille ja nuorille läksyjen tekemiseen. Myös iltaopetusta voidaan järjestää sekä ylimääräisiä tunteja sellaisissa aineissa kuin tietotekniikka. Tavoitteena on vaikuttaa lasten ja nuorten saaman koulutuksen tasoon ja varustaa heitä tulevaisuutta varten. Monet lapsista ja nuorista eivät ole pystyneet käymään koulua viime vuosina.
  • Toivon keskus voi myös olla yhteisön keskipiste, jossa järjestetään ja arvioidaan yhteisön uudelleenrakentamiseen ja sen jäsenten kuntoutukseen pyrkiviä projekteja.
  • Toivon keskukset voisivat tulevaisuudessa ehkä myös alkaa toimia paikkana, jossa aletaan keskustella sovinnosta eri ihmisryhmien kesken: perheiden kesken, kirkkojen kesken, kristittyjen ja muslimien kesken.