Evankeliumin vieminen Afganistaniin on hyvin vaikeaa. Siellä on salainen kirkko, jonka jäsenmäärää kukaan ei tiedä. Jäsenten tavoittaminen ja auttaminen on erittäin haastavaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi Open Doors tukee kumppanijärjestöjensä kristillistä radiotyötä ja puhelimitse tehtävää seurantatyötä. Jumala käyttää näitä ohjelmia muuttaakseen ihmisiä ja vetääkseen heitä lähemmäs itseään.
Saifilla* on ihmeellinen tarina kerrottavanaan. Kuten hyvä tarina yleensä, sekin alkaa järisyttävästä hetkestä, joka kääntää päähenkilön maailman päälaelleen. Yllättävää kyllä, se ei ollut hetki, jolloin hän ensimmäistä kertaa käänsi kristillisen radio-ohjelman päälle ja kuuli evankeliumia. Se ei ollut myöskään se hetki, kun hän sai ystävältään Uuden Testamentin, tai arabiaksi Injilin. Tärkeä hetki oli se, kun hän toi Injilin kotiinsa.
Hän päätti jakaa, mitä Jumalan Sana oli ihmeellisellä tavalla tehnyt hänen perheessään. Kun hän ei voinut kenellekään muullekaan kertoa, hän soitti kristillisen radiokanavan seurantatiimille: “Minulla on seitsemän lasta. Yksi heistä oli vammainen, eikä pystynyt kävelemään. Kun toin Uuden Testamentin talooni, tyttäreni alkoi liikkua. Aloin lukea Raamattua ja hän rupesi kävelemään!”
Kuunneltuaan Saifin tarinan radion neuvoja rohkaisi häntä jatkamaan radion kuuntelua. Hän sanoi: “Tulet kasvamaan hengellisesti, jos kuuntelet säännöllisesti.” Sitten he rukoilivat yhdessä. Muutaman päivän kuluttua Saif soitti jälleen. “Kyläläiset haluavat tietää, miten tyttäreni parantui. Mitä minä kertoisin heille? Olemme käyneet niin monella lääkärillä ja kukaan ei ole pystynyt auttamaan häntä. Ja nyt hän kävelee.”
Neuvoja vastasi: “Ihmeitä tapahtuu Jumalan kunniaksi. Kerro kokemuksestasi Jeesuksen kanssa.” “Mutta minua pelottaa niin,” Saif sanoi. “Uskon nyt Jeesukseen ja vaimoni myös, mutta käyn silti moskeijassa rukoilemassa viidesti päivässä.” Neuvoja suositteli: “Jos sinun täytyy mennä moskeijaan, rukoile Jeesusta.”
Jonkin aikaa tämän puhelun jälkeen Saif ei enää tuntenut oloansa turvalliseksi. Hän pakeni Intiaan ja haki sieltä turvapaikkaa.
“Tässä kohdassa aloimme epäillä, oliko hänen uskonsa aitoa,” radion työntekijä sanoo. “Miksi hän meni Intiaan niin nopeasti? Ehkä hän ajatteli, että koska kristityt ovat vainottuja Afganistanissa, hän saisi turvapaikan nopeammin. Käyttikö hän uutta uskoaan paetakseen maasta? Joka tapauksessa saimme häneen yhteyden afgaanipakolaisten yhteisön kautta. He näyttivät hänelle, kuinka vaikeaa heidän elämänsä on. Hän palasi kotiin ja jatkoi soittamista meille ja ohjelmien kuuntelua. Tästä päättelimme, että hän oli tosissaan.”
Yhtäkkiä oli hiljaista. Saif ei ottanut enää yhteyttä radio-ohjaajaan. He ottivat yhteyttä Saifin vaimoon, joka kertoi Saifin joutuneen kidnapatuksi. Pieni kristittyjen joukko, joka tiesi hänen katoamisestaan, rukoili päiväkausia hänen puolestaan.
Yhtäkkiä, odottamatta, Saif soitti jälleen. “Ekstremistit sieppasivat minut. He halusivat tappaa minut ja vaimoni. Miehet pakottivat minut autoon ja lähdimme ajamaan. Yhtäkkiä törmäsimme sotilaspartioon. Sotilaat ja ekstremistit alkoivat ampua toisiaan. Luoteja lenteli joka puolella enkä voinut mennä mihinkään. Yksi luoti osui jalkaani. Kidnappaajani pakenivat. Sotilaat halusivat tietää, miksi minut oli siepattu, joten minun oli valehdeltava. Sanoin syyksi sen, että kannatin hallitusta.”
Saif vietiin sairaalaan ja hän pääsi myöhemmin kotiin vaimonsa luo. He seuraavat yhä Jeesusta, vaikka heillä ei olekaan seurakuntaa tai pienryhmää, jossa voisivat käydä. Mutta heillä on yhteisö: radioyhteisö.
Afganistan on World Watch List 2019 sijalla 2. Lue lisää.
