Kiinan valtiojohto hyödyntää yhä laajemmin maan jatkuvasti kehittyvää digitaalista teknologiaa. Uskonnollisiin ryhmiin kohdistuva sensuuri, disinformaatio ja tiukka valvonta ovat lisääntyneet. Kiinan toimintatavat herättävät kiinnostusta myös muissa autoritaarisissa maissa.
Maaliskuussa 2022 Kiinan seurakunnille määrättiin koronanpandemian varjolla laajoja rajoituksia internetin käyttöä koskien.
Vastauksena hallinnon toimiin osa pastoreista on alkanut käyttää sosiaalisessa mediassa kuten WeChat-sovelluksessa ääniviestejä. Näin heidän ei tarvitse toimittaa saarnojensa sisältöjä viranomaisille.
Vielä vuonna 2022 internetissä oli saatavilla kristillistä sisältöä, mutta pääsy materiaaliin vaikeutuu koko ajan.
Digijälkien pitkät seuraukset
Kehittyvä teknologia on auttanut Kiinan kristittyjä levittämään evankeliumia.
Varjopuolena on toisaalta digitaalisten jalanjälkien pitkäikäisyys: Jo joitakin vuosia vanhoilla tapahtumilla kuten erään kristillisen verkkokirjakaupan ratsialla on edelleen jälkiseurauksia kiinnijääneille asiakkaille.
Digitaalisiin alustoihin näyttää liittyvän yhä enemmän riskejä, ja niiden käytöstä voi koitua kristityille kauaskantoisia negatiivisia seurauksia.
Kiina on viitoittanut tietä myös muille maille.
Koronapandemian seuraamiseen ja leviämisen estämiseen tarkoitettuja sovelluksia ei ole poistettu käytöstä, vaan niitä on uudelleenohjelmoitu. Kuluneella WWL-raportointikaudella viranomaiset ovat lisänneet sosiaalisen median kontrollia muun muassa vierittämällä vastuuta sen sisällöistä teknologiayhtiöille.
Tavallisten kansalaisten osalta netin käyttömahdollisuudet ovat kapenemassa. Muutos koskee erityisesti kristittyjä, koska heidät nähdään osana länsimaiden vaikutuspiiriä.
Autoritaarinen kehitys kiihtyy
Koko ajan muutoksessa oleva digitaalisen viestinnän infrastruktuuri on itsessään potentiaalisesti vaarallinen. Huawein turvallisuusjärjestelmä ja sen yhteydet Kiinan kansantasavallan asevoimiin ja kommunistiseen puolueeseen ovat epäselvät.
Uhkat eivät myöskään rajoitu vain Kiinaan. WeChat varoitti sovelluksen ulkomaalaisia käyttäjiä, että heidän tietonsa – käyttöhistoriansa, kommenttinsa ja tykkäyksensä – lähetetään Kiinan valvontakeskuksiin.
Autoritaariset vallanpitäjät painostavat seurakuntien johtajia voimakkaasti.
Kiina on viitoittanut tietä myös muille maille erityisesti valvontateknologian ja ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelyn suhteen. Näihin maihin lukeutuvat esimerkiksi Venäjä, Turkki ja Azerbaidžan, Etelä-Aasian maista Sri Lanka, Myanmar ja Malesia sekä Keski-Aasian maista Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan.
Autoritaarinen kehitys on keskeinen muutostrendi myös monilla muilla alueilla kuten Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.
Kristityt piikkinä lihassa
Kiinan esimerkkiä seuraavissa autoritaarisissa maissa jo kristittyjen yhteisöjen olemassaolo on hallintojärjestelmälle piikki lihassa. Etenkin mikäli kristityt pyrkivät puolustamaan oikeuksiaan.
Autoritaariset vallanpitäjät painostavat seurakuntien johtajia voimakkaasti. Vaatimukset ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, vapaasta yhteiskunnallisesta osallistumisesta, oikeusvaltiosta ja vaalien läpinäkyvyydestä eivät ole johtaneet muutoksiin, sillä niihin vastatessa vedotaan valtiollisen kontrollin tuomaan “vakauteen” ja “turvallisuuteen”.
Valtapuoluetta vastustavat kristityt voidaan leimata häiriköiksi, rauhanrikkojiksi tai jopa terroristeiksi. Seurauksena voi olla pidätys, kirkkorakennusten tuhoaminen ja seurakuntien rekisteröintien mitätöinti.
