Selaa World Watch -listan maita

33. sijalla World Watch -listalla

Tadžikistan

WWL 2021: Sijalla 33, pisteitä 66/100
WWL 2020: Sija 31
WWL 2019: Sija 29
WWL 2018: Sija 22

 

Alue: Aasia

Vainon pääsyyt: hallinnon vainoharhaisuus, islamistinen sorto

Vainon taso: erittäin vakava 

Väkiluku: 9,3 miljoonaa

Kristittyjen määrä:  70 100

Pääuskonto: islam

Hallitusmuoto: presidentin johtama tasavalta

Johtaja: presidentti Emomali Rahmon

Miksi Tadžikistanin listaussijoitus on muuttunut?

Vuoden 2021 listassa Tadžhikistan saa 66 pistettä, yhden pisteen enemmän kuin vuonna 2020. Kaikkia eri elämänalueita koskevat pisteet että väkivallantekojen määrä ovat lisääntyneet raportoituna aikana, mikä osoittaa tilanteen huonontuneen.

Kuten useimmissa Keski-Aasian maissa myös Tadžhikistanissa kristityt kohtaavat eniten painostusta yksityiselämässään ja kirkon toiminnassa.

Vainon kaksi pääsyytä ovat islamilainen painostus yksityiselämän alueella ja kirkon toimintaan kohdistuva vainoharhainen itsevaltius. Muslimiperheet, ystävät ja kyläläiset painostavat erityisesti käännynnäisiä, kun taas hallitus rajoittaa monin tavoin kristillisten kirkkojen toimintaa.

Miksi Tadžikistanissa vainotaan kristittyjä?

Tadžikistanin hallitus painostaa voimakkaasti kaikkia valtavirrasta erottuvia ryhmiä. Tässä se käyttää apunaan erityisesti lainsäädännön kiristämistä ja sen valvomista entistä tarkemmin. Kristityt ja muut vähemmistöuskontojen edustajat ovat vaikeassa asemassa muun muassa siksi, että uskontoon keskeisesti liittyvää, nuorten asioita koskevaa lakia voidaan tulkita monella tavalla.

Vainosta kärsivät eniten sellaiset paikallisväestöä edustavat tadžikit, jotka kääntyvät muslimista kristityiksi. Heitä vainoavat sekä perhe, ystävät, ympäröivä muslimiyhteisö että valtio. Maassa toimiva Venäjän ortodoksikirkko kärsii vainoista vähiten, koska sen jäsenet eivät yleensä evankelioi tadžikkeja.

Millaista Tadžikistanissa on elää kristittynä?

Muslimista kristityksi kääntyneiden ja uskostaan toisille todistavien elämää seurataan ja tutkitaan kaiken aikaa. Ajatellaan, että syntyperäinen tadžikki on aina muslimi. Kristityksi kääntyminen tuottaa perheelle häpeää. Siksi moni muslimista kristityksi kääntynyt pitää uskonsa salassa rangaistuksen pelossa.

Seurakuntien on rekisteröidyttävä, ja pastorien täytyy hyväksyttää saarnansa viranomaisilla. Alle 18-vuotiaat eivät saa osallistua uskonnolliseen toimintaan. Tästä syystä seurakuntien kesäleireille on tehty ratsioita. Eräänä yksittäisenä tapauksena voidaan mainita myös, että Tadžikistanin tulliviranomaiset polttivat viisituhatta baptistien painattamaa, maan kristittyjen sinne tilaamaa kristillistä kalenteria.

Tositarina

Pastori Quotes Bahrom on ollut kolme vuotta vankilassa. Open Doors järjesti postikorttikampanjan hänen auttamisekseen. Saatuaan ensimmäiset kortit hän kommentoi: “Olen todella kiitollinen jokaisesta, joka ajattelee perhettäni, suree meidän kohtaloamme ja rukoilee meidän puolestamme. Kiitän Taivaan Isää siitä, että kristillinen kirkko on minulle ihana perhe. Siksi en ole vankilassa yksin. Se on mahtavaa! Kiitos, että lähetitte nämä kortit minulle ja vaimolleni!”

Miten Open Doors auttaa Tadžikistanin kristittyjä?

Open Doors antaa välitöntä apua Tadžikistanin kristityille, jos he joutuvat vankilaan tai jos heidät eristetään perheestään ja yhteisöstään, eikä heillä enää ole uskonsa takia mahdollisuutta ansaita elantoaan. Open Doors vahvistaa Tadžikistanin kirkkoa myös seuraavilla tavoilla:

  • Jakamalla kristillistä kirjallisuutta
  • Rukoilemalla kirkon puolesta
  • Kouluttamalla kristittyjä Raamatun tuntemiseen
  • Opettamalla lapsia ja nuoria
  • Tekemällä työtä naisten hyväksi
  • Ajamalla kristittyjen asioita oikeusteitse ja kouluttamalla heitä tuntemaan oikeutensa
  • Olemalla läsnä kristittyjen elämässä
  • Järjestämällä ammattiin valmentavaa koulutusta
  • Järjestämällä projekteja, jotka parantavat kristittyjen taloudellista ja sosiaalista asemaa
closer
Lisätietoa

Vainoavat tahot

Tadzikistanissa useimmat kristittyjen vainot ovat lähtöisin hallituksen eri alojen virkamiehiltä – lähtien maan keskushallinnosta, joka määrää rajoittavia lakeja paikallisille viranomaisille ja poliiseille. Nämä tekevät ratsioita uskonnollisiin kokoontumisiin, pidättävät uskovia ja takavarikoivat uskonnollista aineistoa. Lisäsyytä vainoihin tulee muslimien taholta (suvut, ystävät, yhteisö ja paikalliset imaamit). Nämä kaikki vastustavat kristittyjen evankeliointia muslimien keskuudessa.

Vainojen ilmeneminen

Kaikki kristilliset yhteisöt kokevat jonkinlaista vainoa. Venäläiset ortodoksikirkot kohtaavat vähiten ongelmia hallinnon taholta, koska he eivät yleensä koeta pitää yhteyttä tadzikkeihin. Juuri alkuperäiset, muslimitaustaiset kristityt joutuvat kärsimään vainoa valtion toimesta sekä suvuilta, ystäviltä ja yhteisöltä. Hallitus painostaa ankarasti kaikkia ”poikkeavia” ryhmiä, siis myös kristittyjä.

Tiukentamalla jo olemassaolevia lakeja ja valvomalla niiden noudattamista tiukasti, hallitus lisää kristityn vähemmistön painostustaan.

Erityisesti nuorisoa koskevat lait ovat jättäneet kristityt (ja muut erilaiset uskonnolliset vähemmistöt) väliinputoajiksi, koska ei ole selkeää, mitä laki sallii tai kieltää. Viime kuukausina hallitus on alkanut muistuttaa muita alistavia Keski-Aasian hallituksia – siksi kristittyjen tilanteen odotetaankin huononevan tulevaisuudessa. Yhteiskunnallisen ympäristön painostus (etenkin käännynnäisiä kohtaan) pysynee vakaana.

Selaa World Watch -listan maita

Uutisia ja artikkeleita