Useat silminnäkijät ovat kertoneet, että YK:n rauhanturvaajat eivät pysäyttäneet aseistettuja miehiä heidän rynnätessään katedraaliin ja läheiseen pakolaisleiriin Alindaon pienessä kaupungissa. Sen sijaan he ajoivat pois paikalta ja vetäytyivät tukikohtaansa jättäen tuhannet ihmiset ilman suojaa, vaikka heidän tehtävänsä oli suojella siviilejä. Tämän jälkeen suuri joukko ihmisiä surmattiin.
Viime vuoden toukokuussa samassa kaupungissa UPC:n militantit toteuttivat verilöylyn, jossa Amnestyn mukaan murhattiin 130 ihmistä. Joidenkin lähteiden mukaan kuolleiden määrä oli useampi sata. Uhrit olivat kristittyjä kaupunkilaisia ja kyläläisiä, joiden uskotaan tukevan UPC:ta vastaan taistelevia aseellisia ryhmiä.
Amnesty vaatii nyt välitöntä ja puolueetonta tutkimusta YK:n operaatiosta Keski-Afrikan tasavallassa ja selvitystä siitä, onko se epäonnistunut tehtävässään siviilien suojelijana. ”YK:n tulee arvioida, oliko Alindaon massamurha estettävissä ja, ennen kaikkea, mitä se voi tehdä varmistaakseen, että väkivaltaiset iskut siviilejä kohtaan saadaan tulevaisuudessa estettyä tai hillittyä”, sanoi Amnestyn edustaja Joanne Mariner.
Vastauksena syytöksiin YK:n Keski-Afrikan tasavallassa toteuttamasta operaatio MINUSCA:sta on kerrottu, että aseistettujen hyökkääjien määrä oli niin suuri, että YK:n joukot olivat alakynnessä eikä väkivaltaa olisi voitu estää. Amnesty on kuitenkin ilmoittanut keskustelleensa leirin asukkaiden kanssa ja kuulleensa, että MINUSCA:n joukkoihin sijoitetut mauritanialaiset rauhanturvaajat eivät ole ottaneet aluetta hallintaansa vaaditulla tavalla, minkä seurauksena aseet ja aseistetut taistelijat ovat päässeet leiriin. Amnestyn raportin mukaan Mauritanian joukot ovat delegoineet päivittäiset toiminnot pienelle paikalliselle Anti-balaka-ryhmälle, joka taistelee aseellisesti Sélékan ja UPC:n väkivaltaa vastaan.
Siviilejä surmataan
Amnestyn kanssa samoilla linjoilla on Banguin arkkipiispa, kardinaali Dieudonné Nzapalainga. Hän otti asiaan kantaa puhuessaan radiossa joulukuussa: ”Te (MINUSCA) tulette kansainvälisen yhteisön nimissä tarjoamaan meille apua, suojelua ja turvaa. Nyt me näemme, että tietyt tahot jättävät ihmiset ahdinkoon ilman suojaa. Siviilejä surmataan Alindaossa ja muualla. Kuinka muuten on selitettävissä se, mitä olemme nähneet; poltettuja ihmisten jäänteitä, potettuja koteja ja kirkkoja? Pyydän kansainvälistä tutkimusta etsimään totuutta massamurhista oikeuden tapahtumiseksi. ”
Arkkipiispa on toistuvasti ottanut puheeksi YK:n rauhanturvaajajoukot, joiden tuloa maahan hän ja kaksi muuta Keski-Afrikan tasavallan uskontojen välisen foorumin johtajaa alun perin puolsivat. Helmikuussa hän totesi: ”Olemme valitettavasti nähneet heidän epäonnistumisensa ja rajoitteensa kentällä. He ovat useamman kerran epäonnistuneet suojelemaan avun tarpeessa olevia ja monet ovat kyselleet heidän roolistaan ja mandaatistaan maassa”.
YK julkaisi helmikuussa raportin vastauksena syytöksiin, joita on esitetty jo vuonna 2017 tapahtuneiden iskujen takia sen joukkojen kyvyttömyydestä hillitä väkivaltaa ja osallisuudesta aseellisiin ryhmiin. Raportin mukaan asiaan liittyen ei löydetty todisteita. Kun YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili maassa lokakuussa 2017, kansanedustajat esittivät huolensa asiaan liittyen. ”Kuinka voidaan selittää se, että YK:n joukkojen 12 000 miestä ovat maassa ja samaan aikaan siviilien massamurhat jatkuvat? Mikä on näiden joukkojen mandaatti? Emmekö me pysty parempaan” Kysyi maan eduskunnan puhemies Karim Meckassoua.
12.12.2018 YK:n turvallisuusneuvosto jatkoi MINUSCA:n mandaattia samaan aikaan, kun Ranska pidätti Anti-balaka-ryhmän entisen johtajan Kansainvälisen rikostuomioistuimen nostamien syytteiden johdosta. Patrice Edouard Ngaissonaa syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan Keski-Afrikan tasavallassa joulukuun 2013 ja joulukuun 2014 välisenä aikana.
