Uutiset
09.01.2024

Unohdetun maan valona: Salehin näkynä ovat jemeniläiset lähetystyöntekijät

Jemeniläinen Saleh* on ollut pidätettynä, häntä on hakattu ja uhkailtu kuolemalla. Kaikki johtuu siitä, että hän on Jeesuksen seuraaja. Miksi hän silti ajattelee, että äärimmäisen vainon ja sisällissodan keskellä elävillä Jemenin kristityillä on paljon toivoa?

Joskus tappouhkaus tuli tekstiviestinä, toisella kerralla se oli puhelinsoitto.

Viesti oli kuitenkin aina sama: ”He etsivät sinua ja löytävät sinut pian. Olet tuomittu kuolemaan. Päiväsi alkavat käydä vähiin. Tiedämme, mitä teet – lopeta nyt, ennen kuin on liian myöhäistä!”

Koska Saleh tekee hengellistä työtä, hänet on etsintäkuulutettu Jemenissä.

Saleh oli tottunut kuolemanvaaraan uskonsa takia. Koska Saleh tekee hengellistä työtä, hänet on etsintäkuulutettu Jemenissä. Viranomaiset ovat valmiita antamaan palkkion sille, joka pystyy toimittamaan hänet heidän käsiinsä. 

“Viranomaisilla on valokuvani ja nimeni”, hän selittää. ”Tavallisesti en liikuskele paljon ulkosalla enkä varsinkaan yöaikaan kulje kaduilla.”

Mutta tällä kertaa uhkaukset olivat erilaisia. Saleh tiesi olevansa todellisessa vaarassa. Hänen perheensä kehotti häntä lähtemään maasta. Viranomaiset pitivät hänen ystäviään vankeudessa, ja heillä oli hallussaan ystävien puhelimet. Niissä oli myös Salehin yhteystiedot. Mitä hän aikoi tehdä?

Miehen hahmo sumuisassa kuvassa
Salehin teini-ikäisenä näkemä uni selittyi, kun hänestä tuli kristitty ja hän alkoi ymmärtää Jumalan hänelle antamaa kutsumusta. Kuvituskuva.

Unet osoittavat kohti kutsumusta

Saleh kiinnostui kristinuskosta, kun hän opiskeli suuressa kaupungissa poissa kotoaan. Hän pelkäsi, miten hänen maallistunut perheensä suhtautuisi uuteen kiinnostuksen kohteeseen. Mutta kun hän kerättyään rohkeutta puhui isälleen ajatuksistaan, hän sai tietää, että hänen isänsä oli jo Kristuksen seuraaja.

Isä oli valmis auttamaan häntä saamaan vastaukset kaikkiin kysymyksiin, sillä hän oli piilottanut oman uskonsa pojaltaan. Se on tavallista Jemenissä, koska vanhemmat voivat joutua vaaraan, jos heidän lapsensa seuraavat jotain muuta kuin islamia.

Saleh ymmärsi, että tämä oli hänen unensa merkitys: hän käyttäisi lahjojaan laulaakseen Jeesukselle!

Myöhemmin samana vuonna Saleh otti Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan ja päätti seurata häntä. Teini-ikäisenä Saleh näki toistuvasti unta, jossa hän lauloi lavalla ja ihmiset taputtivat käsiään. Hän ymmärsi unen vasta tultuaan kristityksi.

Kun hän alkoi käydä seurakunnan kokouksissa, hän sai tietää, että hänen isänsä oli ylistyslaulujen tekijä. Nyt kun sekä isä että poika olivat Jeesuksen seuraajia, he päättivät äänittää yhteisen levyn.

Saleh ymmärsi, että tämä oli hänen unensa merkitys: hän käyttäisi lahjojaan laulaakseen Jeesukselle! Niin alkoi myös hänen kutsumuksensa kirkon johtajana Jemenissä.

Jemenin ”hullut miehet”

Salehia ja hänen työtoveriaan Fawzia* kutsuttiin “hulluiksi miehiksi” heidän kotikaupungissaan. He evankelioivat säännöllisesti paikallisen moskeijan edessä, mikä on kaikkein vaarallista Jemenissä. Ajan kuluessa he laajensivat toimintapiiriään ja uskaltautuivat kotikaupunkinsa ulkopuolelle.

Tällaisesta rohkeudesta seuraa väistämättä vainoa Jemenin kaltaisessa maassa. Salehia ja Fawzia kuulusteltiin ja syytettiin islamin uskosta luopumisesta. Kyseessä on syytös, josta voi Jemenissä seurata kuolemantuomio.

Salehin suku eli hänen heimonsa piti kuitenkin hänen puoltaan. Jemenissä sillä on joskus enemmän merkitystä kuin millään muulla. Vaikka monet Salehin sukulaiset pitivät Salehin ja hänen kristittyjen ystäviensä toimintaa pahana, he kuitenkin halusivat välttää avointa riitaa ja auttoivat usein vaikeissa tilanteissa.

Yllätyksekseni nämä agentit tekivät vangitsemisen sijaan minulle ehdotuksen. He halusivat palkata minut.

Saleh*

Kun Saleh ja Fawzi matkustivat ympäri maata, se johti usein yllättäviin kohtaamisiin.

”Uusina uskovina ja mahdollisina tulevina johtajina meille avautui mahdollisuus ottaa osaa tärkeisiin koulutuksiin ja työpajoihin Jemenin ulkopuolella. Osan näistä järjestivät Open Doorsin yhteistyökumppanit”, Saleh kertoo.

“Koulutuksen päämääränä oli varustaa meidät kaikilla tarpeellisilla työkaluilla hengellistä työtä varten ja auttaa meitä ymmärtämään Raamattua syvemmin.”

Mies lähtemässä ovesta matkalaukkua vetäen
Monet jemeniläiset ovat joutuneet jättämään maansa ja lähtemään naapurimaiden pakolaisleireille pitkään jatkuneen sisällissodan takia. Kuvituskuva.

Pidätys lentokentällä

Eräänä päivänä lentokentällä, kun Saleh valmistautui matkustamaan yhteen näistä koulutuksista, hän joutuikin pidätetyksi.

”Hämmennyksen ja epäuskon aalto vyöryi ylitseni, kun minut vietiin kolkkoon huoneeseen kuulusteluihin”, hän muistelee.

”Viranomaisten halu saada vastauksia oli loputon. He kyselivät, miksi yritin lähteä maasta, mitä salaisuuksia minulla oli ja oliko minulla suhteita länteen. Yllätyksekseni nämä agentit tekivät vangitsemisen sijaan minulle ehdotuksen. He halusivat palkata minut.”

Ihmisiä kiinnosti kuunnella minua ja puhua ja väitellä kanssani.

Saleh*

Saleh kieltäytyi ja pahoitteli kieltäytymistään sanoen: ”Olen pelkkä yksinkertainen maanviljelijä. Sydämeni kaipaa yksinkertaista elämää. En halua olla missään tekemisissä sotilaiden ja turvallisuuspalvelun kanssa. Sellainen ammatti ei ole minua varten.”

Tämän tapauksen jälkeen Saleh pysytteli Jemenissä ja jatkoi osallistumista nettikoulutuksiin ja opetuslapseuttamiseen.

Henkilö ”joka tuntee Jeesuksen”

Saleh joutui myöhemmin sisällissodan takia pakenemaan Jemenistä meriteitse yhteen sen naapurimaahan. Sinne saavuttuaan hän asui leirillä lukuisten muiden jemeniläisten pakolaisten kanssa. Siellä hän kertoi avoimesti Jeesuksesta, ja monet ihmiset tulivat uskoon.

“Minut alettiin tuntea henkilönä, ‘joka tuntee Jeesuksen’”, hän kertoo.

”Ihmisiä kiinnosti kuunnella minua ja puhua ja väitellä kanssani. Keskustelimme tuntikausia. Jotkut keskusteluista olivat todella syvällisiä, ja monet ihmiset oppivat tuntemaan Kristuksen Vapahtajanaan. Lopulta rohkaisin niitä, jotka uskoivat, palaamaan Jemeniin ja tekemään siellä hengellistä työtä.”

Seitsemänkymmentä prosenttia uskovista Jemenissä ei tapaa toisiaan säännöllisesti joko turvallisuussyistä tai koska he eivät tunne muita kristittyjä.

Saleh päätti perustaa kotiseurakuntien verkoston Jemeniin. Oli tullut aika toimia paimenena ja perustaa yhteisö – juuri se, mikä useimmilta Jemenin kristityiltä puuttuu.

Seitsemänkymmentä prosenttia uskovista Jemenissä ei tapaa toisiaan säännöllisesti joko turvallisuussyistä tai koska he eivät tunne muita kristittyjä. Kotiseurakunnat ovat ainoa tapa vaalia kristittyjen yhteyttä Jemenissä.

Kotiseurakuntien alku

Sodan ja ääriliikkeiden lamauttamassa maassa seurakunnan perustaminen on erilaista kuin monissa muissa paikoissa. Kirkon perustaminen sellaiseen yhteiskuntaan tarkoittaa, että on löydettävä turvallinen paikka, on autettava toisia voittamaan pelkonsa ja rakennettava luottamusta kirkon jäsenten välille.

Se tarkoittaa, että on autettava kristittyjä ymmärtämään, miten yhteyden kokeminen yhtenä Kristuksen ruumiina on arvokas ja iloinen asia.

Millaisia kristittyjä olisimme, ellemme vaarantaisi elämäämmekin, jotta toiset oppisivat tuntemaan Elämän?

Saleh*

”Perustimme kirkon ’turvalliselle’ alueelle Jemenissä. Kirkon johtajat kokoontuivat sinne tutkimaan Raamattua, rohkaistumaan ja kouluttautumaan, ja sieltä heidät lähetettiin työhönsä”, Saleh kertoo.

“Jos istumme kotona emmekä tee mitään, olemme turvassa”, Saleh sanoo. ”Mutta millaisia kristittyjä olisimme, ellemme vaarantaisi elämäämmekin, jotta toiset oppisivat tuntemaan Elämän?”

Saleh alkoi matkustaa kodistaan Jemeniin ja kulkea edestakaisin vakiinnuttaaksen kirkon Jemenissä ja vahvistaakseen sitä. Niin hänen hengellinen työnsä jatkui. Näin hän myös lopulta päätyi piilottelemaan Jemenissä ja alkoi saada tappouhkauksia puhelimeensa.

Vainon keskellä elävät seurakuntajohtajat kantavat vastuuta myös seurakuntalaistensa turvallisuudesta. Taakka voi olla painava. Kuvituskuva.

Syyllisyyden taakka

Salehin veli Issam sekä Salehin hengellinen poika Mussa tekivät Salehin kanssa hengellistä työtä kotikirkossa. Vuonna 2022 uusi jemeniläisten kristittyjen ryhmä pyysi saada kasteen. Issam ja Mussa päättivät matkustaa heidän luokseen, opettaa heitä ja sitten kastaa heidät.

Saleh kuitenkin epäili, mitä matkasta seuraisi.

Pahoista aavistuksistaan huolimatta Saleh ei estänyt Mussaa ja Issamia seuraamasta Jumalan kutsua saarnata Hänen Sanaansa kaikkialla Jemenissä. Koska Salehilla oli huono maine Jemenin viranomaisten parissa, sekä Issam että Mussa pitivät parempana matkustaa ilman häntä.

Tunsin itseni syylliseksi. Minä rohkaisin heitä lähtemään. Miksi annoin heidän lähteä?

Saleh*

”Se tapahtui vasta opetusjakson viimeisenä päivänä, kun he päättivät mennä läheiseen merenrantakaupunkiin kastamaan”, Saleh muistelee. ”He lähettivät minulle viestin, jossa he kertoivat nousseensa bussiin ja olevansa matkalla kaupunkiin. Sen tekstiviestin jälkeen en enää saanut heihin yhteyttä.”

Saleh vaistosi, että jotain pahaa oli tapahtunut. Vielä yli vuosi tapahtuneen jälkeen Salehin silmät täyttyvät kyyneleistä, kun hän muistaa tuon päivän.

”Tunsin itseni syylliseksi”, hän sanoo. ”Minä rohkaisin heitä lähtemään. Miksi annoin heidän lähteä?”

Poliisit olivat nousseet bussiin ja pidättäneet Issamin ja Mussan. He ottivat heiltä pois kännykät ja henkilökortit, sitoivat heidän silmänsä ja veivät heidät vankilaan. Miehet eivät kyenneet ottamaan yhteyttä keneenkään.

Yhteys ja rohkeus rohkaisevat

Lopulta perhe sai tietää, että Issam ja Mussa oli pidätetty syytettyinä islamista luopumisesta ja kristillisestä toiminnasta. Paikallisviranomaiset yrittivät vaieta pidätyksestä, sillä he yrittivät päästä miehistä eroon vähin äänin.

Kun Saleh kuuli pidätyksestä, koko hänen perhekuntansa yhdessä seurakuntayhteisön kanssa alkoi paastota ja rukoilla, että nuo kaksi miestä pääsisivät turvallisesti takaisin.

Pidätystapaukset ovat tavallisia niille jemeniläisille, jotka ovat kääntyneet islamista kristinuskoon. Heitä pidätetään, kuulustellaan, uhkaillaan, vangitaan ja jopa tapetaan sen takia, että he harjoittavat uskontoaan – saati sitten sen takia, että he saarnaavat ja kastavat toisia Jeesuksen nimessä.

Mies tuli Salehin luo ja kysyi, voitaisiinko hänet vangita joko Issamin tai Mussan sijasta.

Vaikka Issamin ja Mussan pidätys ei ollutkaan yllätys, se vei kristittyjen yhteisön polvilleen rukoukseen. He tiesivät, miten toimia toivottomalta näyttävässä tilanteessa. He toivoivat kaikesta huolimatta, että heidän veljensä vapautettaisiin.

Eräs kotiseurakunnan jäsen tuli Salehin luo ja kysyi, voitaisiinko hänet vangita joko Issamin tai Mussan sijasta.

”Mies halusi heidät ulos vankilasta, että he voisivat jatkaa hengellistä palvelutyötään, ja ilmoittautui siksi vapaaehtoiseksi vankilaan heidän sijastaan!” Saleh muistelee.

“Pyyntö järkytti mutta myös rohkaisi minua. Se osoitti meille, miten olemme yhtä Kristuksessa ja miten Hänen rakkautensa kokoaa meidät yhteen.”

Koko verkosto vaarassa

Koska viranomaisilla oli Issamin ja Mussan kännykät, he pystyivät keräämään niistä monenlaista tietoa, kuten muiden kristittyjen nimiä ja puhelinnumeroja. Saleh oli huolissaan, että muitakin ehkä otettaisiin kiinni ja kuulusteltaisiin – hänet itsensä mukaan lukien.

Salehin perhe kehotti häntä lähtemään Jemenistä. Kaikki tiesivät, että hänelle oli vaarallista jäädä sinne.

Muistutin kristittyjä, että tiesimme tämän tapahtuvan, kun valitsisimme seurata Jeesusta.

Saleh*

Saleh ja muut kirkon jäsenet saivat tietää, että heidän nimensä oli levitetty kaikkien viranomaisten tietoon ja että he hyvin todennäköisesti jäisivät kiinni tarkastusasemalla. Salehin tunteet olivat ristiriitaiset.

“Taistelin omien ajatusteni kanssa”, hän sanoo nyt. “Mitä minä teen? Jos pakenen, millaisen esimerkin annan kirkolle? Muistutin kristittyjä, että tiesimme tämän tapahtuvan, kun valitsisimme seurata Jeesusta. Se oli meidän tilaisuutemme antaa hyvä todistus uskostamme.”

Miehiä istumassa pienessä huoneessa lattialla ja keskustelemassa
Salehin mukaan jemeniläiskristittyjen keskinäinen luottamus ja yhteys ovat seurakuntaelämän edellytys mutta myös lahjaa Herralta. Kuvituskuva.

Läheistä yhteyttä Herraan

Kahden kuukauden ajan Saleh oli piilossa turvatalossa Jemenissä. Hänen veljensä ja Mussa olivat vankilassa, ja hän teki parhaansa saadakseen heidät ulos.

”Itkin huoneessani tuntikausia”, Saleh muistelee. ”Oli päiviä, jolloin olin toiveikas ja vahva, ja toisina päivinä tunsin itseni heikoksi, syylliseksi ja masentuneeksi. Juuri noina synkkinä hetkinä tunsin Jumalan läsnäolon.”

”Tilanteen ollessa vaikea kävi usein niin, että joku soitti minulle ja rukoili minun puolestani tai sain rohkaisevia tekstiviestejä veljiltä ja sisarilta ympäri maailmaa.”

Sain henkilökohtaisesti kokea, kuinka Jumala kääntää pahat tilanteet hyviksi, täydellisen tahtonsa mukaan.

Saleh*

Jumala käytti kirkkoaan valona, joka loisti Salehin pimeisiin hetkiin. Hyvien ja pahojen päivien vuoristorata sai aikaan sen, että Salehin suhde Jeesukseen syveni.

Noin kahdeksan viikon kuluttua Jumala vastasi rukouksiin. Tapahtui ihme, sillä Jumala muutti erään vaikutusvaltaisen henkilön sydämen, jotta Issam ja Mussa voitiin vapauttaa vankilasta.

“Se oli Jumalan ihme”, Saleh sanoo. “Issam ja Mussa jatkoivat hengellistä työtään vankilassa, ja sitä kautta Jumala kutsui monen vangin omakseen. Sain henkilökohtaisesti kokea, kuinka Jumala kääntää pahat tilanteet hyviksi, täydellisen tahtonsa mukaan.”

Jemenin sota-ajan herätys

Vaara väistyi aikanaan, ja Saleh pystyi palaamaan kotiinsa Jemenin ulkopuolelle. Hän jatkaa edelleen matkojaan Jemeniin ja muihin maihin, joissa jemeniläisiä asuu pakolaisina. Matkoillaan hän opettaa, opetuslapseuttaa, rohkaisee, kuuntelee, auttaa ja toimii sielunhoitajana.

”Jemenin kirkko elää erittäin kovissa olosuhteissa, mutta se kasvaa kaikesta huolimatta!” hän iloitsee.

Saleh näkee jopa sodan yhtenä niistä asioista, jotka Jumala voi kääntää hyväksi.

Ääri-islamistien takia ihmiset hylkäävät islamin, koska he kauhistuvat sitä, mitä tehdään ”uskonnon” nimissä.

Saleh*

”Ääri-islamistit tekevät työstämme helpompaa”, hän toteaa. ”Heidän takiaan ihmiset hylkäävät islamin, koska he kauhistuvat sitä, mitä tehdään ’uskonnon’ nimissä. He alkavat etsiä totuutta, ja me kerromme heille siitä. Olemme heidän luonaan osoittamassa heille Jumalan rakkautta ja laupeutta.”

”Olemme saaneet todistaa, kuinka suuri joukko ihmisiä on kääntynyt kristityksi vuonna 2014 alkaneen sisällissodan aikana. Emme tietenkään tahdo sotaa ja väkivaltaa, mutta kirkko on oppinut jättäytymään Jumalan haltuun.”

Mies istuu pimeässä huoneessa sängyllä
Jemenin muslimitaustaisten kristittyjen verkosto on osoitus Jumalan uskollisuudesta. Salehin työ tavoittaa tällä hetkellä noin 70 jemeniläisperhettä. Kuvituskuva.

Näkynä jemeniläisten ulkolähetystyö

Salehin näky on suurempi kuin hänen oma kotiseurakuntaverkostonsa. ”Toivon, että pian Jemenin joka kolkassa on kristittyjä ja että he astuvat esiin ja julistavat evankeliumia sanoin ja teoin”, hän sanoo.

”Unelmani ulottuu kauemmas kuin Jemenin rajat. Rukoilen, että näen kirkon leviävän Jemenistä Afrikan maihin ja Arabian niemimaan muihin osiin.”

Open Doorsin yhteistyökumppaneiden avulla hän pystyy järjestämään kristityille kohtaamispaikkoja, toimittamaan lääkeapua ja jakamaan ruoka-apua, kastamaan, kouluttamaan johtajia sekä järjestämään tärkeitä koulutuksia, joissa opetuslapseutetaan kristittyjä ja valmistetaan heitä vainoon.

“Olemme kiitollisia tuestanne. Ilman näitä resursseja emme pysty kasvamaan ja palvelemaan Jemenin kirkkoa”, Saleh sanoo Open Doorsin työn tukijoille.

”Rukouksenne ovat tärkeitä. Ne virvoittavat meitä, antavat meille voimaa ja rohkaisevat meitä jatkamaan eteenpäin. Tarvitsemme rohkeita palvelijoita julistamaan Jumalan sanomaa tässä maassa.”

Open Doorsin yhteistyökumppanit auttavat Jemenin kristittyjä järjestämällä esimerkiksi rukouskampanjoita, ruoka- ja lääkeapua, vuokratukea kotikirkoille, opetuslapseuttamis- ja johtajuuskursseja. Tukijoidemme avulla voimme auttaa kristittyjä kuten Salehia jatkamaan työtään, jotta Jemenin kirkko vahvistuu ja kasvaa.

*Nimet muutettu turvallisuussyistä