Miehet eivät irakilaisessa kulttuurissa itke eivätkä osoita suruaan. Se on yleensäkin Lähi-idän miesten mielissä lähes kiveen kirjoitettu. Traumatisoituneiden hoidossa käytettävä ”Parantuminen Raamatun kautta” -menetelmä kuitenkin osoittaa, että joskus miehetkin itkevät.
Kuinka olla itkemättä maassa, jossa viime vuosikymmeninä on jouduttu kestämään sodat, terrori-iskut, vainot, talouskriisit ja kaikki henkilökohtaiset kriisit?
Kutsu työhön
Eräässä Keski-Irakin kaupungissa 28-vuotias Jubran johtaa Siloan allas -nimistä ekumeenista Toivon keskusta, jossa käy noin 350–500 eri-ikäistä ihmistä. Kaiken tarjonnan tarkoituksena on auttaa osallistujia parantumaan.
Toimintaa on monenlaista: jalkapallosta hartaushetkiin, kahdenkeskisistä keskusteluista luoviin ryhmätoimintoihin. Uskon ensiaskelia ottavia kannustetaan lukemaan kristillisiä kirjoja, joissa myös puhutaan parantumisesta.
Eräänä päivänä näin itseni tässä työssä.
Jubran
“Haluamme auttaa ihmisiä toipumaan traumoistaan. Irak on käynyt läpi monia sotia ja myös sisällissodan”, kertoo Jubran.
Jubran kokee Herran kutsuneen hänet tähän palvelutyöhön: ”Sain näyn, viestin Jumalalta, kutsun. Eräänä päivänä sitten näin itseni tässä työssä.”
Valmistautumisen aika
Jumala alkoi valmistaa Jubrania jo paljon ennen tätä näkyä – vuonna 2014, jolloin käynnistyi joukkopako Niniven tasangolta Isisin ottaessa alueen hallintaansa. Noin 120 000 kristittyä pakeni turvallisempiin paikkoihin, kuten Erbiliin ja tähän kaupunkiin.
”Aloitimme näiden ihmisten auttamisen. Se alkoi Facebookista, jonka kautta yritettiin saada ihmiset auttamaan tulijoita, joilla ei ollut mitään. Aloimme jakaa heille siitä, mitä meillä oli.”
Näin Jubran tuli mukaan hädänalaisten ihmisten auttamiseen.
Meillä oli ja on mahtava nuorisoporukka, joka auttaa meitä keskuksella.
Jubran
”Myöhemmin kävin isä Danielin kanssa kurssilla maan pohjoisosassa, jossa valmistauduimme tähän työhön. Vuonna 2019 perustimme hänen ja ystäväni Hanin kanssa tämän keskuksen etelään, koska näimme sen tarpeelliseksi. Meillä oli ja on mahtava nuorisoporukka, joka auttaa meitä.”
Irakin viimeaikainen historia pitää sisällään kaikki ihmisiä traumatisoivat ainekset. Aikoina, jolloin ei ole ollut sotaa, on ollut terrori-iskuja.
Koulutusta kaikille
Kaikki keskuksen työntekijät koulutetaan, ennen kuin he alkavat työskennellä siellä. Keskuksessa Jubran vastaanottaa lapsia, miehiä ja naisia sekä nuoria.
”Tarjoamme monia aktiviteetteja, mutta päätavoitteemme on välittää parantavaa sanomaa Raamatusta. Kaikessa toiminnassamme tukeudumme Raamattuun.”
”Meidän kulttuurissamme varsinkaan miesten ei oleteta itkevän. Yritämme opettaa heille, että on okei itkeä. Jopa Jeesus itki. Näytämme Raamatusta, että Jeesus itki, kun hän menetti ystävänsä. Siksi mekin voimme ilmaista tunteemme.”
Henkilökuntaan kuuluvat pitävät huolta toisistaan, sillä kaikki kuulevat lähes päivittäin hyvin monenlaisia rankkoja tarinoita.
Jubran sanoo, että hänen henkilökuntansa ei vain opeta tätä, vaan he myös itkevät itse.
”Kun sanomme, että ihmisten pitäisi ilmaista tunteitaan, meidän on tehtävä se ensisijaisesti itse. Itkemme heidän kanssaan. Emme voi opettaa jotain, mitä emme tee itse.”
Työ tuottaa tulosta
”Näen työmme tuloksia päivittäin ihmisten elämässä ja toivomme, että tulokset lisääntyvät. Näen sen myös henkilöstömme elämässä. Siinä on tapahtunut suuri muutos parempaan sen jälkeen, kun he tulivat mukaan vuonna 2019”, Jubran iloitsee.
Henkilökuntaan kuuluvat pitävät huolta toisistaan, sillä kaikki kuulevat lähes päivittäin hyvin monenlaisia rankkoja tarinoita.
Viimeisten kahdeksan vuoden aikana Open Doorsin paikalliset kumppanit ovat käsitelleet mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää Irakin kristityn yhteisön keskuudessa. Nyt toiminnassa on kolme traumaterapiakeskusta ja tarjolla on myös kaksivuotinen koulutus kristityille, jotka toimivat ammateissa, joissa he kohtaavat traumatisoituneita ihmisiä.
Kaksivuotisessa koulutuksessa on tällä hetkellä yli 30 osallistujaa. Paikallisille kristityille järjestetään myös lyhyempiä traumatietoisuuden kursseja, konferensseja ja retriittejä.
Open Doorsin paikalliset kumppanit jatkavat työtään kristityn yhteisön rinnalla kulkien. Tuellasi annamme paikalliselle kirkolle mahdollisuuden toimia toivon majakkana sodan runtelemassa maassa.
Toivon keskukset ovat aktiivisia paikallisia seurakuntia, joita tuetaan useilla toivoa antavilla hankkeilla, kuten traumaterapialla, johtamiskoulutuksella ja sosioekonomisilla projekteilla. Toiminnot vaihtelevat keskuksittain alueiden tarpeiden mukaan. Irakissa toimii 150 Toivon keskusta ja Syyriassa 287.
