Kazakstan

WWL 2021: Sijalla 41, pisteitä 64/100
WWL 2020: Sija 35
WWL 2019: Sija 34
WWL 2018: Sija 28
WWL 2017: Sija 43
WWL 2016: Sija 42

Alue: Aasia

Vainon pääsyyt: diktatorinen vainoharhaisuus, islamistinen sorto

Vainon taso: erittäin vakava

Väkiluku: 18,6 miljoonaa

Kristittyjen määrä: 4,8 miljoonaa

Pääuskonto: islam

Hallitusmuoto: tasavalta

Johtaja: presidentti Kassym-Jomart Tokayev

Auta Kazakstanin vainottuja kristittyjä

Miksi Kazakstanissa vainotaan kristittyjä?

Lainsäädännössä (syyskuusta 2011 lähtien) rajoitetaan uskonnonvapautta, ja Kazakstanin hallitus pyrkii jatkuvasti lisäämään vaikutusvaltaansa koko yhteiskunnan tasolla. Tämä merkitsee lisääntyvää tarkkailua, poliisin ratsioita ja pidätyksiä. Hallitus käyttää ääri-islamistien uhkaa rajoittaakseen kansalaisten vapautta.

Rekisteröimättömät seurakunnat ovat laittomia ja kokoontumisiin tehdään jatkuvasti ratsioita, lisäksi seurakuntia sakotetaan. Seurakunnan rekisteröimiseksi tarvitaan 50 kansalaisen allekirjoitus.

Hallitus kohtelee lievemmin Venäjän ortodoksikirkkoja, sillä ne eivät yleensä edes yritä ottaa kontaktia paikalliseen väestöön. Alkuperäisväestön joukosta kristityksi kääntyneet entiset muslimit kokevat sekä valtion, perheen, ystävien että yhteisöjensä toimeenpanemaa vakavaa vainoa.

Miksi Kazakstanin listaussijoitus on muuttunut?

Kazakstan sai yhtä paljon pisteitä kuin viime vuonna; 64 pistettä. Käytännössä mikään ei ole muuttunut siellä kristittyjen vainojen suhteen.

Tilanne on vaikein kristittyjen yksityiselämässä ja kirkon piirissä. Se heijastaa kahta tärkeintä vainon syytä Kazakstanissa; islamilainen painostus yksityiselämän piirissä ja diktatorinen vainoharhaisuus kirkon piirissä. Muslimiperheet, ystävät ja kylän asukkaat kohdistavat erityistä painostusta kristinuskoon kääntyneille.

Maan hallitus taas asettaa monia rajoituksia kristillisten kirkkojen toiminnalle.

Millaista Kazakstanissa on elää kristittynä?

Muslimitaustaiset kristityt salaavat usein uskonsa. Joidenkin käännynnäisten perheet lukitsevat kristityt koteihinsa pitkiksi ajoiksi ja pahoinpitelevät heitä. Koko yhteisö saattaa hylätä kääntyneen. Paikalliset muslimisaarnaajat puhuvat kiihkeästi kristittyjä vastaan.

Miten Open Doors auttaa Kazakstanin kristittyjä?

Open Doors tarjoaa välitöntä apua Keski-Aasian kristityille, jotka ovat uskonsa tähden vangittuina tai jotka suljetaan perheidensä ja yhteisöjensä ulkopuolelle tai joiden elinkeino ja työpaikka on vaakalaudalla.

Open Doors myös vahvistaa Keski-Aasian vainottua seurakuntaa pääasiassa:

Kirjallisuutta jakamalla
Rukoustuella
Raamatunopetuksella
Lapsi- ja nuorisotyötä tukemalla
Auttamalla naisia
Lakiasioissa sekä vainokoulutuksella (SSTS)
Olemalla läsnä
Tukemalla koulutusta
Sosioekonomisia kehitysprojekteja tukemalla

Kuinka sinä voit auttaa kazakstanilaisia kristittyjä?

Lahjoituksin
Rukoilemalla kazakkiuskovien ja seurakunnan johtajien puolesta – erityisesti pastoreiden puolesta, jotka johtavat salaisia seurakuntia

Auta Kazakstanin vainottuja kristittyjä

Rukouksia Kazakstanista

Kazakstanilaisen kristityn ajatuksia:

Bahtor*:
“Minua alettiin todella vainota sen jälkeen, kun käännyin islamista kristinuskoon. Jokaista henkilöä tarkkaillaan, sillä elämme niin tiiviissä yhteisöissä. Henkilö, joka vaihtaa uskontoa, pettää yhteisönsä. Minulle sanottiin, että aloin uskoa “venäläisten Jumalaan” ja että ongelmia olisi tiedossa. Siksi he heittivät minut ulos yhteisöstäni.”

* Henkilön nimi muutettu.

closer

Lisätietoa

Vainoavat tahot

Kazakstanin kristittyjen vainot tulevat kahdelta pääsuunnalta: sitä harjoittavat valtio ja maan muslimiyhteisö. Valtio käyttää poliisia, salaista palvelua sekä paikallisia viranomaisia, jotka valvovat uskonnollista toimintaa ja osallistuvat usein jumalanpalveluksiin.

Valtion viranomaiset tekevät myös usein ratsioita rekisteröimättömiin seurakuntiin. Yleinen muslimikulttuuri hankaloittaa kristityiksi kääntyneiden elämää.

Vainojen ilmeneminen

Kaikki kristityt yhteisöt kokevat jonkinasteista vainoa. Ortodoksikirkkojen vainoamisen aste on lievintä, sillä ortodoksit eivät yleensä ole tekemisissä kasakkiväestön kanssa. Kristityiksi kääntyneet entiset muslimit joutuvat kokemaan vainoa sekä valtion puolesta että oman yhteisönsä jäsenten harjoittamana.

Lainsäädäntö rajoittaa uskonnonvapautta, ja hallitus pyrkii jatkuvasti lisäämään vaikutustaan koko yhteiskunnassa. Tämä taas tarkoittaa lisää valvontaa, ratsioita ja uskovien pidätyksiä.

Ääri-islamin pelkoa käytetään uskonnonvapauden rajoittamisen verukkeena. Kristittyjen vähemmistön tilanne huononee, ja tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Sosiaalisen yhteisön paine ei ole ainakaan helpottumaan päin.