Selaa World Watch -listan maita

8. sijalla World Watch -listalla

Jemen

WWL 2020: Sijalla 8, pisteitä 85/100
WWL 2019: Sija 8
WWL 2018: Sija 9
WWL 2017: Sija 9
WWL 2016: Sija 11

Alue: Lähi-itä / Pohjois-Afrikka
Vainon pääsyyt: islamistinen sorto, hallinnon vainoharhaisuus, etninen vihamielisyys
Vainon taso: äärimmäisen vakava
Väkiluku: noin 30 miljoonaa
Kristittyjen määrä: muutama tuhat
Pääuskonto: islam
Hallitusmuoto: islamilainen tasavalta
Johtaja: pääministeri Maeen Abd al-Malik Saeed

Jemenin tietojen osalta huomioitavaa: Jemenissä käynnissä olevien taistelujen tämänhetkisessä tilanteessa lähes kaikki konfliktin osapuolet määrittelevät tiedon keräämisen alueella vakoiluksi. Jopa avustusjärjestöillä on siksi vaikeuksia arvioida avun tarvetta. Tilanne on vaikuttanut suuresti kristittyjen vainoja koskevien tietojen keräämiseen ja niiden vahvistamisen mahdollisuuksiin.

Miksi Jemenissä vainotaan kristittyjä?

Jemen on vahvasti islamilainen valtio; kaikkia jemeniläisiä pidetäänkin muslimeina. Islamin hylkääminen on maassa kiellettyä. Jeesusta seuraamaan lähteneet muslimit saattavat saada kuolemantuomion. Yhteiskunnallisen ja seurakunnallisen tason vainoa kuvaavat maksimipisteet ovat tyypillisiä maalle, jossa islamistinen sorto on vainojen suurin syy ja lisäksi suurin osa kristityistä on muslimitaustaisia. Avoimelle seurakuntatoiminnalle sen paremmin kuin kristityn yksityiselle uskonnonharjoitukselle ei ole Jemenissä sijaa.

Sota on mahdollistanut radikaalien islamistiryhmien toiminnan laajentumisen Jemenin tietyillä alueilla. Tilanne on johtanut kristittyjen sieppauksiin ja surmiin.

Millaista Jemenissä on elää kristittynä?

Syntyperäisten jemeniläiskristittyjen on pidettävä uskonsa täysin salassa. Perheelle on suuri häpeä, mikäli joku sen jäsenistä hylkää islamin. Muslimitaustaiset uskovat voivatkin joutua kunniamurhan tai fyysisen väkivallan uhreiksi, jos heidän perheensä tai yhteisönsä saavat tietää heidän uskostaan. Sodan jatkuessa Jemenissä hätäapu ei päädy kristityille, sillä suurimman osan avusta toimittavat islamistiset organisaatiot ja paikalliset moskeijat. Niiden väitetään syrjivän ihmisiä, jotka eivät ole hurskaita muslimeja.

Miten Open Doors auttaa Jemenin kristittyjä?

Open Doors tukee Arabian niemimaalla eläviä uskovia organisoimalla esirukousta heidän puolestaan, jakamalla eri keinoin Jumalan sanaa sekä kouluttamalla uskovia ja pastoreita. Työssä mukana olevien ihmisten turvallisuuden vuoksi ohjelmista ei voida julkaista yksityiskohtaista tietoa.

Jemenin kristittyjen taloudellinen tukeminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta Open Doors selvittää vaihtoehtoja avustusten toimittamiseksi alueelle. Apua ei voi nykyisellään kohdistaa suoraan Jemeniin.

Kuinka sinä voit auttaa jemeniläisiä kristittyjä? Rukoile.

Voit yhtyä kanssamme erään jemeniläiskristityn rukoukseen vuodelta 2018:

”Herra, meidän Jumalamme, anna meidän nähdä sinun aikasi. Tiedämme, että hallitset kaikkea ja ymmärrämme, mikä etuoikeus on olla lapsesi. Ymmärrämme myös, että olemme tässä maassa kunnioittaaksemme sinua ja toimiaksemme rakkautesi ja anteeksiantosi todistajina. Anna meille rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta voimme jatkaa elämää sinun nimesi ja lupaustesi varassa. Siunaa lapsiamme ja auta meitä toimimaan esimerkkeinä heille. Jeesuksen nimessä. Aamen.”

 

Rukoile

Voit yhtyä kanssamme erään jemeniläiskristityn rukoukseen vuodelta 2018:

”Herra, meidän Jumalamme, anna meidän nähdä sinun aikasi. Tiedämme, että hallitset kaikkea ja ymmärrämme, mikä etuoikeus on olla lapsesi. Ymmärrämme myös, että olemme tässä maassa kunnioittaaksemme sinua ja toimiaksemme rakkautesi ja anteeksiantosi todistajina. Anna meille rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta voimme jatkaa elämää sinun nimesi ja lupaustesi varassa. Siunaa lapsiamme ja auta meitä toimimaan esimerkkeinä heille. Jeesuksen nimessä. Aamen.”

Ajatuksia ja pyyntöjä Jemeniin liittyen:

”Open Doors pyytää rukoustukea muun muassa Saudi-Arabian, Omanin ja Jemenin uskoville ja seurakunnille.”

”Open Doors pyytää rukoustukea Arabian niemimaan uskoville ja seurakunnille.”

closer
Jemenin syvempi oppimäärä

Lähihistoriaa

Nykypäivän Jemen on suhteellisen nuori valtio. Klaanijärjestelmään perustuva Pohjois-Jemen ja kommunistinen Etelä-Jemen yhdistyivät 1990 vuosien aseellisen konfliktin jälkeen. Viime vuosina maan pohjoisosissa on ollut paljon heimojen välistä väkivaltaa ja taisteluita. Huthi-klaani julistaa taistelevansa valtion sortoa vastaan ja haluaa palauttaa vallan shiioille Pohjois-Jemenissä, vaikka maan väestöstä suurin osa on sunneja. Presidentti Ali Abdullah Salehin syrjäyttämisen jälkeen 2012 Jemenissä on nähty poliittista kaaosta ja satunnaisia väkivaltaisuuksia. Poliittisessa tyhjiössä aseelliset ryhmät ja kapinalliset –joista osa on liitetty al-Qaidaan ja Isisiin – taistelevat alueen hallinnasta.

Syyskuussa 2014 huthien protestit pahenivat taisteluiksi. Vastustajina oli mm. Islah, Jemenin suurin radikaali sunni-islamilaisuutta edustava puolue. Maaliskuussa 2015 huthit ajoivat presidentti Abd Rabbuh Mansour Hadin ja tämän hallituksen maanpakoon Saudi-Arabiaan vallattuaan ensin maan tärkeimmän lentokentän, ministeriöt sekä maan pohjoisimmat osat. Heinäkuussa 2015 hallitukselle uskolliset ryhmät ja eteläiset militantit ottivat takaisin vallan Adenissa. Niitä tuki sunnilaisuutta edustavan saudijohtoisen liitttouman ilma- ja maavoimat. Saudi-Arabia aloitti tämän aseellisen operaation hutheja vastaan osittain yrityksenään vastata Iranin vaikutusvaltaan takapihallaan. Syyskuussa 2015 presidentti Hadi palasi Adeniin. Maajoukkojen väliset taistelut jatkuivat läpi vuoden 2016.

CIA:n faktoissa todetaan joulukuussa 2018: ”Vuonna 2016 YK välitti kuukausien mittaisen tulitauon, joka vähensi ilmaiskuja ja taisteluita ja käynnisti rauhanneuvottelut Kuwaitissa. Neuvottelut kuitenkin loppuivat ilman sopimusta. Huthit ja Saleh-puolue virallistivat ensin Korkeimman Poliittisen Valtuuston elokuussa 2016 ja tämän jälkeen Kansallisen Pelastuksen Hallituksen marraskuussa 2016. Hallitukseen kuului sisäministeri ja useita kymmeniä muita hallituksen jäseniä. Tarkoituksena oli saada hallinto Sanaan alueelle ja heikentää Hadin hallituksen laillisuutta. Yritykset saada aikaan rauha ovat epäonnistuneet, kun kumpikin osapuoli on saanut ratkaisevia taisteluvoittoja syventäen konfilktia sekä Pohjois- ja Etelä-Jemenin välistä kuilua. Vuoden 2017 puolivälissä huthien ja Salehin väliset jännitteet purkautuivat yhteenottoina. Huthi-joukot tappoivat Salehin joulukuun alussa 2017. “

Jemenin yhä jatkuva sisällissota johtuu useista paikallisista ja kansallisista valtataisteluista, joita Saudi-Arabian, Iranin ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien välinen konflikti on lietsonut. Jemen toimii näyttämönä ainakin neljälle yhteenkietoutuneelle poliittiselle kriisille, johon liittyvät monenlaiset poliittiset toimijat ja aseelliset ryhmät, jotka haluavat valtaa ja tunnustusta. (Lähde: The Project on Middle East Political Science, tammikuu 2018).

Uskonnollista taustaa

Noin 65% kansansa on sunnimuslimeja, joita asuu pääasiassa maan etelä- ja itäosissa, ja 35% shiialaisia, joista useimmat asuvat maan luoteisosassa. Kristityt ovat hyvin pieni vähemmistö. Suurin osa tulee muslmimitaustasta. Sisällissodan luoman kaaoksen keskellä islamistiset aseryhmät ovat saaneet yhä enemmän vaikutusvaltaa. Erityisesti al-Qaidan vaikutus on kasvanut Arabian niemimaalla sen laajentaessa alueellista hallintaansa eteläisessä Jemenissä. Maassa on myös Isisiin liittyneitä ryhmiä, jotka ovat hyökänneet sekä shiioja että hallitusta vastaan maaliskuusta 2015 lähtien. Rakennuksiin, joissa kristityt tai kristilliset maat ovat toimineet, on hyökätty. Esimerkiksi maaliskuussa 2016 katolinen vanhusten ja vammaisten hoitokoti oli Isisiin liittyvän ryhmän hyökkäyksen kohteena.

Poliittista taustaa

BBC:n maaprofiilissa todetaan, että “Abdrabbuh Mansour Hadi nousi valtaan 2012 sen jälkeen, kun Ali Abdallah Saleh luopui vallasta yrityksenään lopettaa pitkän auroritäärisen hallintokautensa protestoinnit. Hadi erosi lyhyesti tammikusssa 2015 ja pakeni Saudi-Arabiaan, kun huthi-kapinalliset valtasivat pääkaupunki Sanaan. Hän palasi lyhyeksi aikaa asettamaan väliaikaisen pääkaupungin eteläisen Jemenin tärkeimpään kaupunkiin Adeniin tukenaan lojaalit asevoimat sekä saudijoukot. Huthien mukaan heidän vallankumouksellinen hallintonsa Sanaassa, johtajanaan Mohammed Ali al-Houthi, on laillinen hallitus, mutta kansainvälinen yhteisö tukee Hadia.”

Sosioekonominen tausta

Työttömyys rehottaa ja noin 80% kansasta on vakavasti humanitaarisen avun tarpeessa. Peruselintarvikkeiden kuten veden ja jauhojen hinnat ovat kasvaneet rajusti. Saarretuissa kaupungeissa hinnannousu on ollut 5000%. Sähkön ja veden jakaminen on katkennut monilla alueilla. Vaikka sota loppuisi, Jemeniä odottaa pitkäaikaiset haasteet, kuten vesivarantojen heikentyminen, korkea työttömyys ja voimakas väestönkasvu. Seuraavien vuosikymmenten aikana Sanaa saattaa kuivua täysin. Maan suosituimman huumeen khatin viljely on suurin syy veden vähyyteen.

Kolmasosa Jemenin väestöstä on aliravittuja ja noin 2,9 miljoonaa naista ja lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta. Jo ennen sotaa yli 45% eli alle köyhyysrajan. Heimoyhteiskunta on vahva läpi koko maan ja hallitus on toissijainen instituutio heimojen perinteisten käytäntöjen rinnalla. Hallitus ei todennäköisesti puutu heimojen välisiin konflikteihin, vaikka jäsenet vahingoittaisivat fyysisesti tai vangitsisivat toisiaan. Heimolakien mukaan jäsen ei voi jättää heimoaan. Tästä rangaistaisiin kuolemalla tai karkotuksella. Eräs tutkija raportoi: “Islam on Jemenin kaikkien heimojen ylimmäinen identiteetti ja heimo on yleensä se, joka langettaa oikeuden rangaistuksen niille, jotka jättävät islamin.”

Vainoavat tahot

Jemenin hallituksen virkamiehet luovat ja ylläpitävät tiukkaa islamistista järjestelmää, joka kohtelee kaikkia kansalaisia muslimeina. Monilla alueilla saudijohtoisen armeijan väliintulo on luonut valtatyhjiön, jonka seurauksena esim. Isis ja al-Qaida ovat laajentaneet operaatioitaan ja tappaneet jemenikristittyjä sekä islamista kääntyneitä ja ulkomaalaisia kristittyjä.

Myös taloudellisista syistä ja kristittyjä kohtaan koetusta vihamielisyydestä johtuvia sieppauksia tapahtuu silloin tällöin.

Muslimitaustaiset kristityt kokevat väkivaltaa ja painostusta sekä sukulaistensa että heimojohtajien taholta. Paikallisia imaameja on syytetty osallisuudesta kristittyihin kohdistuneisiin hyökkäyksiin.

Vainojen ilmeneminen

Kristityt, kuten muutkin jemeniläiset, kärsivät parhaillaan järkyttävästä humanitaarisesta kriisistä. Jemenikristityt kokevat ennennäkemätöntä häirintää ja joutuvat pakenemaan sota-alueelta toiselle jatkuvien ilmaiskujen keskellä. Ruuasta ja juomasta on pulaa. Taustansa takia kristityt ovat muita heikommassa asemassa, sillä hätäapua toimitetaan pääsääntöisesti islamilaisten järjestöjen ja paikallisten moskeijoiden kautta. Tämä uhkaa vakavasti kristittyjen ja muiden uskontojen edustajien selviämistä. Hallituksen virkamiehet pelottavat yhä kristittyjä, vaikka maassa onkin kaoottinen sotatila.

Jemenin kirkko koostuu pääosin muslimitaustaisista kristityistä. Maahan muualta – lähinnä Afrikasta ja Aasiasta – tulleet kristityt ovat pysyneet edelleen maassa, vaikkakin myös osa kristityistä on paennut sotaa. Muualta tulleet kristityt kokevat uhkaa ja syrjintää niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Myös radikaalt islamistiset liikkeet harjoittavat suoranaista väkivaltaa näitä kristittyjä kohtaan.

Muslimitaustaiset kristityt joutuvat vieläkin suuremman vainon kohteeksi ja heidän täytyy salata uskonsa. He kokevat vainoa sekä perheen ja sukulaisten että viranomaisten taholta (pidätykset ja kuulustelut). Ääri-islamistiset järjestöt uhkaavat käännynnäisiä kuolemalla, mikäli nämä eivät palaa islaminuskoon. Muslimitaustaisten kristittyjen yhteisöt kuitenkin kasvavat sodan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta.

Yhteenvetoa

Jemenin sota on johtanut väkivallan ja laittomuuden suureen määrään, mikä johtaa helposti vähemmistöjen, kuten kristittyjen, pahempaan sortamiseen. EIU (Economist Intelligence Unit) toteaa maakuvauksessaan, että rauhansopimus ei ole lähitulevaisuudessa todennäköinen johtuen osapuolten välisen yhteisymmärryksen puutteesta. Samaan aikaan Lähi-Idän köyhin maa on keskellä humanitaarista katastrofia. Maan tilanne on niin huono, että sen toipuminen entiselle tasolle veisi jo itsessään vuosia. BMI-tutkimusryhmän raportin mukaan Jemen on vahvasti riippuvainen ulkomaisesta avusta ja on tästä syystä hyvin haavoittuva ulkoisille tekijöille, kuten öljyn hinnan romahdukselle, mikä vaikuttaisi Persianlahden valtioden antamaan tukeen.

EIU:n analyytikot odottavat islamististen aseellisten ryhmien edelleen uhkaavan maata vuosina 2017-2021. Koska radikaalit islamistiset ryhmät ovat Jemenin vainojen suurimman tekijän eli islamilaisen sorron taustavoima, tämä ei tiedä hyvää Jemenin vähemmistöjen uskonnonvapaudelle. Tilanne on erityisen arka, koska suurin osa kristityistä on muslimitaustaisia. Toisaalta sodan epävarmuuden keskeltä on raportoitu, että kristinuskoon kääntyneiden määrä kasvaa.

 

Selaa World Watch -listan maita

[et_pb_dfbm_blog dfbm_fullwidth=”off” column_max=”4″ custom_posttypes=”post” include_post_tags=”300″ show_content=”excerpt” show_limit_words=”on” limit_words_count=”15″ show_comments=”off” show_categories=”off” show_author=”off” add_more_button=”on” add_more_text=”Lataa lisää” add_more_fullwidth=”on” admin_label=”Kaikki tagit masonry 4col 4post” _builder_version=”3.14″ custom_margin=”80px||60px|” _i=”0″ _address=”2.3.0.0″ /]

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.