Selaa World Watch -listan maita

5. sijalla World Watch -listalla

Pakistan

WWL 2019: Sijalla 5, pisteitä 87/100

WWL 2018: Sija 5
WWL 2017: Sija 4
WWL 2016: Sija 6

 

Asukasluku: 196,7 milj. (3,9 milj. kristittyä)
Pääuskonto: Islam
Vainoamisen syy: Ääri-islam

Vainoavat tahot

Pakistanissa tietyt ääri-islamilaiset ryhmittymät vahvistuvat ja kasvavat, koska poliittiset puolueet, armeija ja hallinto tukevat niitä. Armeija ja hallitus esimerkiksi erottavat toisistaan ”hyvän” ja ”pahan” talibanin, minkä takia ääri-islamilaiset ryhmät voivat pitää tuhansia omia koulujaan. Niiden rahoitus ja opetuksen sisältö ovat osittain hämärän peitossa, mutta kouluissa pyritään kääntämään erityisesti nuoret kristittyjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä vastaan.

Islamista kääntyneet kristityt saavat myös osansa maassa tapahtuvista vihamielisyyksistä, mutta näitä vainoja vielä suurempi uhka nousee heidän sukulaistensa piiristä. Islamista pois kääntymistä pidetään suurena häpeänä kääntyneen suvulle ja yhteisölle.

Vainojen ilmeneminen

Kaikki kristityt kärsivät rakenteellisesta syrjinnästä, mikä käy ilmi esimerkiksi siitä, että likaisina tai halveksuttavina pidettävinä ammatit ovat virallisesti kristityille varattuja. Suuri osa kristityistä on siten joka tapauksessa köyhiä ja monet ovat velkaorjuudessa. Myös keskiluokkaan kuuluvat kristityt ovat yhtä lailla syrjinnän ja vainon kohteena.

Vanhat kirkot ovat melko vapaita pitämään jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia, mutta niitäkin seurataan tarkasti ja ne joutuvat säännöllisesti pommi-iskujen kohteiksi. Yksikään pommitus ei tosin onnistunut WWL 2018 -seurantajakson aikana. Tavoittavassa toiminnassa ja nuorisotyössä aktiivisemmat kirkot ovat muita ankaramman vainon kohteena.

Maan pahamaineiset jumalanpilkkalait koskevat kaikkia uskonnollisia vähemmistöjä, mutta erityisen ankarasti ne vaikuttavat kristittyihin.

 

closer
Pakistanin syvempi oppimäärä

Maan viimeaikaista historiaa

Pakistan itsenäistyi 1947, jolloin se irtautui Intiasta brittiläisen siirtomaavallan päätyttyä. Vuonna 1971 Itä-Pakistanista tuli itsenäinen Bangladesh. Kashmirin osavaltiosta kiistellään edelleen. Pakistanissa on ollut kolme pitkäaikaista sotilashallintoa, joista viimeisin päättyi 2008.

Nawaz Sharifista tuli pääministeri kolmannen kerran peräkkäin vuonna 2013, kun hänen muslimipuolueensa voitti parlamenttivaalit.

Joulukuun 2014 iskuissa sotilaskouluun Peshawarissa kuoli 141 ihmistä. Tämän jälkeen perustuslakiin tehtiin muutos, jonka seurauksena kuolemanrangaistus palautettiin ja terrorismiin liitetyt rikokset voidaan ratkaista erityisessä armeijan tuomioistuimessa. Näin armeija kykenee valvomaan omia intressejä ja vaatimuksiaan. Armeijaa on syytetty osallisuudesta pääministeri Nawaz Sharifin kukistamiseen sekä hänen saamaansa tuomioon korruptiosta. Armeijan on väitetty vaikuttaneen myös maan viimeisimpiin vaaleihin kesällä 2018, joissa voittajaksi nousi entinen krikettitähti Imran Khan. Hän on joutunut ponnistelemaan ankarasti pitääkseen yllä Pakistanin talouskehitystä. Marraskuuhun 2018 mennessä hän on kahdesti joutunut myöntymään radikaali-islamistien vaatimuksiin. Tämä ei tiedä hyvää maan kehitykselle eikä uskonnollisille vähemmistöille.

Uskonnollinen tilanne

Pakistanilaisista 96 prosenttia on muslimeja ja näistä suurin osa kuuluu sunneihin. Shiia-suuntauksen edustajia on vain 10 prosenttia ja ahmadeja n. 0,2 prosenttia. Viimeksimainitut joutuvat radikaali-islamistien vainon kohteeksi samoin kuin kristityt ja hindut. Vähemmistöihin kohdistuvia iskuja tapahtuu huolestuttavan usein. Kristityt pastorit saattavat jopa joutua pidätetyiksi, mikäli he eivät miellytä viranomaisia. Kristittyjä pelotellaan ja uhkaillaan entistä enemmän. Heitä pidetään toisen luokan kansalaisina ja heitä vainotaan kaikilla elämänalueilla.

Ensimmäinen väestönlaskenta yhdeksääntoista vuoteen suoritettiin vuonna 2017. Siinä kansalaiset luokitellaan muun muassa uskonnon mukaan. Tarkempia tuloksia ei ole vielä julkistettu. Uskontokysymys on erittäin arkaluontoinen ja poliittinen asia. Yksi väestönlaskentaan liittyvä ratkaisu tulee koskemaan uskonnollisten vähemmistöjen poliittista edustusta kansallisella ja osavaltioiden tasolla. Kesän 2018 vaaleissa edustus oli vielä vähäistä. Radikaali-islamistit vastustavat muutoksia, jotka uhkaavat vallitsevaa tilannetta. He ovat jo väkivalloin vastustaneet yrityksiä puuttua maan pahamaineisiin jumalanpilkkalakeihin. Ko. lakien tultua voimaan vuonna 1986 kristityt ovat joutuneet lisääntyvän painostuksen kohteeksi ja noin neljännes kaikista jumalanpilkkasyytöksistä kohdistuu juuri heihin.

Poliittinen tilanne

Poliittinen tilanne Pakistanissa on aina ollut hyvin epävakaa. Vaikka armeija on julistanut sodan radikaali-islamisteja vastaan, se yrittää jatkuvasti tehdä eroa “hyvien ja pahojen jihadistien” välillä. Samalla kun armeija käy sotaa “pahoja” vastaan, se liehittelee “hyviä” ja käyttää heitä edustajanaan saavuttaakseen tavoitteensa naapurimaiden (esim. Afganistan ja Intia) suhteen. Yksi tapa vaikuttaa naapurimaihin – tässä tapauksessa Afganistaniin – on lähettää satoja tuhansia Pakistanissa jo pari vuosikymmentä asuneita afgaanipakolaisia takaisin kotimaahansa, joka muutenkin kamppailee sosiaalisten ja muidenkin haasteiden kanssa.

Useat radikaaliryhmittymät ovat nimittäneet ehdokkaita viimeaikaisiin vaaleihin ja tämä on herättänyt tarkkailijoiden huolta poliittisen tilanteen radikalisoitumisesta. Näyttää siltä, että armeija pyrkii laajentamaan näkemystään “hyvistä ja pahoista jihadisteista” myös kansalliselle tasolle. Armeija vastustaa näkyvästi ISIS:iin liitettyjä kapinallisryhmiä, joilla tarkkailijoiden mukaan on kasvavaa edustusta Pakistanissa. Tämä kävi ilmi mm. vaalipäivänä heinäkuussa 2018 toteutetussa itsemurhaiskussa. Kristityt yrittävät pysytellä erossa eri osapuolten välisistä kahnauksista.

Sosioekonominen tilanne

Taloudellisesti Pakistan luottaa lisääntyvässä määrin  Kiinan haluun investoida  Pakistaniin Silkkitie-hankkeen ”Vyö ja tie” puitteissa. Pääministeri Imran Khan on ilmaissut halunsa vahvistaa maansa siteitä Kiinaan, siitä huolimatta että hän palasi ensimmäiseltä Pekingin vierailulta lähes tyhjin käsin. Gwadarin satamakaupunki on yksi kiinalaisten käyttämistä keskuksista ja Pakistanin hallitus on vuokrannut kaupungin kiinalaisille 40 vuodeksi. Kiina on puolestaan luvannut investoida 57 miljardia dollaria maiden väliseen talousyhteistyöhön. Tilanne on herättänyt epäilyjä mm. siksi, että Pakistan saattaa joutua syvään velkakierteeseen ja riippuvuuteen Kiinasta. Tämän lisäksi kahden kiinalaisen kristityn surma Pakistanissa toukokuussa 2017 osoittaa, kuinka epävakaasta ja haastavasta tilanteesta on kyse.

Pakistanin väestönkasvu on nopeaa, mutta erityisesti nuorilta puuttuu taloudellista perspektiiviä. Köyhyys on suurta, miljoonilla kansalaisilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia pieni elanto, joka ei välttämättä riitä edes päivittäisiin menoihin. Tämä koskee erityisesti etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä. Lapsityövoiman käyttö on riistäytynyt käsistä. Koko väestö kärsii vaikeista olosuhteista, mutta erityisesti tilanne vaikuttaa vähemmistöihin (kuten kristityt). Monet heistä käyvät päivätyössä esimerkiksi tiilenpolttouuneilla, joissa työnantajat kohtelevat heitä usein mieli- ja väkivaltaisesti. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset ja lapset.

Unicefin raportin (2016) mukaan yli 9 miljoonaa pakistanilaista tyttöä ei saa alkeis- tai jatkokoulutusta. Vuonna 2015 kaksikymmentäneljä miljoonaa 5-16-vuotiasta lasta ei saanut opetusta. Määrä on korkein koko Etelä-Aasian alueella. Pakistanin vähäinen panostus koulutukseen viime vuosikymmeninä on johtanut koraanikoulujen (madrassa) määrän lisääntymiseen. Noin 35000:stä koulusta 11000:ssa opetetaan tiukkaa islamin deobandisuuntausta. Koraanikoululaisten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Jotkin koraanikoulut opettavat koululaisia myös lukemaan ja laskemaan, monissa opetetaan ainoastaan Koraanin ja muiden islamin pyhien kirjoitusten tuntemusta. Koraanikouluja ei rekisteröidä eikä valvota, joten viranomaiset eivät voi tietää, mitä niissä tapahtuu.

Muuta

Hallitus ilmoitti vuonna 2017 puuttuvansa tiukemmin sosiaalisessa mediassa esiintyvään jumalanpilkkaan. Niinpä yhä useampia ihmisiä on pidätetty jumalanpilkasta epäiltyinä. Tämä näyttäisi olevan ristiriidassa sen kanssa, että hallitus pyrkii rajoittamaan jumalanpilkkalakien tuhoisaa vaikutusta uskonnollisiin vähemmistöihin. Imran Khan on kuitenkin  julkisesti puolustanut jumalanpilkkalakeja ja tämä saattaa osoittaa, mihin suuntaan maa on tulevina vuosina menossa. Kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen olosuhteissa ei ole tapahtunut paranemista World Watch 2019-raportointikauden aikana.

Selaa World Watch -listan maita

Uutisia maasta ja sen lähialueilta:

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.