Selaa World Watch -listan maita

5. sijalla World Watch -listalla

Pakistan

WWL 2020: Sijalla 5, pisteitä 88/100
WWL 2019: Sija 5
WWL 2018: Sija 5
WWL 2017: Sija 4
WWL 2016: Sija 6

 
Alue: Aasia
Vainon pääsyyt: islam, klaanien väliset ja etniset ristiriidat, vainoharhainen diktatuuri, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio, kirkkokuntien väliset erimielisyydet
Vainon taso: äärimmäisen vakava
Väkiluku: 204,6 miljoonaa
Kristittyjen määrä: 4 miljoonaa
Pääuskonto: islam
Hallitusmuoto: osavaltioista koostuva parlamentaarinen tasavalta
Johtaja: pääministeri Imran Khan

Miksi Pakistanissa vainotaan kristittyjä?

Perinteiset kirkkokunnat voivat toimia Pakistanissa suhteellisen rauhassa ja pitää jumalanpalveluksia. Niitä kuitenkin valvotaan tarkasti. Kirkkoja pommitetaan säännöllisesti, viimeksi joulukuussa 2017. Jos jokin seurakunta tekee aktiivisesti tavoittavaa ja nuorisotyötä, siihen kohdistuu enemmän vainoa. Maan jumalanpilkkalakeja sovelletaan suhteettoman usein kristilliseen vähemmistöön, mistä seuraa, että kristittyjä vainotaan paljon sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Millaista Pakistanissa on elää kristittynä?

Kristityt pelkäävät puhua vapaasti uskostaan, jottei heidän sanomisiaan tulkittaisi jumalanpilkaksi. Tällaisten syytösten vuoksi uskovia vangitaan tai tapetaan.

Vainoaminen on ollut erittäin väkivaltaista vuodesta 2016. Kyse ei ole suurista keskitetyistä iskuista, vaan monista pienemmistä iskuista kristittyjä yhteisöjä, seurakuntia ja yksilöitä vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten sieppaamiset ja raiskaamiset, pakkoavioliitot, kodeista häätämiset tai maansisäiset siirrot ja ulkomaille karkotukset. Arviolta 700 kristittyä tyttöä ja naista siepataan vuosittain, ja usein heidät pakotetaan avioliittoon muslimimiesten kanssa. Mikäli heidän perheensä valittavat tästä, heitä syytetään “vapaaehtoisesti” islamiin kääntyneen tytön ahdistelemisesta.

Kristittyjä syrjitään sekä työelämässä että koulumaailmassa. Ammatit, joita pidetään ’epäpuhtaina’, on virallisesti varattu kristityille.

Miten Open Doors auttaa Pakistanin kristittyjä?

Open Doors ei voi julkistaa tarkkaa tietoa tällä alueella tehtävästä työstä, koska se on luonteeltaan riskialtista ja työstä kertominen voisi vaarantaa sekä Open Doorsin yhteistyökumppanien että heidän auttamiensa ihmisten elämän. OD toimii Persianlahden maissa kumppanikirkkojen muodostaman ALIVE-verkoston kautta, mutta emme voi tarkemmin kertoa, mitä tapahtuu ja missä.

Projektiemme avulla Pakistanissa pyritään muun muassa seuraaviin tavoitteisiin:

  • Rohkaisemaan, rukoilemaan ja olemaan läsnä
  • Tarjoamaan sielunhoitoa
  • Opettamaan lukutaitoa
  • Jakamaan kristillistä kirjallisuutta
  • Järjestämään raamattukoulutusta
  • Tekemään naistyötä
  • Auttamaan oikeusasioissa
  • Parantamaan kristittyjen sosioekonomista asemaa esimerkiksi ammattikoulutuksen kautta

Kuinka sinä voit auttaa pakistanilaisia kristittyjä?

Voit tukea pakistanilaisia kristittyjä erilaisin lahjoituksin:

  • Lukutaito-opetus maksaa vajaasta kuudestakymmenestä eurosta sataan euroon henkilöä kohti.
  • Johtajuuskoulutus maksaa keskimäärin 150 euroa koulutettavaa kohti.
  • Lapsen koulunkäynti maksaa noin 140 euroa kuussa.

Rukoile:

Pakistan on islamilainen tasavalta. Viimeisin maan islamilaistamisen projekti juontaa juurensa 1980-luvulle. Maassa toimii lukuisia radikaaleja islamilaisia ryhmiä. Rukoile, että Pakistanin uusi hallitus säätää maan kristittyjä suojelevia lakeja.

Rukoile muslimista kristityiksi kääntyneiden puolesta, joita vainotaan Pakistanissa kaikkein eniten. Radikaalia islamia edustavat ryhmät pitävät heitä luopioina ja heidän perheensä, ystävänsä ja naapurit ajattelevat, että he ovat yhteisön häpeä. Monet niistä arviolta 700 tytöstä ja naisesta, jotka vuosittain siepataan, raiskataan ennen kuin heidät pakotetaan väkisin naimisiin muslimimiesten kanssa. Tästä seuraa yleensä pakkokääntyminen islamiin. Rukoile varjelusta Pakistanin kristityille tytöille ja naisille.

Rukous Pakistanin puolesta:

Herra Jeesus, varjele Pakistanin kristittyjä tyttöjä ja naisia sieppauksilta, raiskauksilta, pakkoavioliitoilta ja pakkokäännytykseltä. Anna Pakistanin kristityille rohkeutta puolustaa uskoaan ja seistä kärsivien rinnalla. Anna  läsnäolosi kristityiksi kääntyneiden elämässä tehdä vaikutus heidän ympärillään eläviin ihmisiin.

Veli Andrew, Open Doorsin perustaja, sanoo: “Rukouksemme menevät sinne, minne me emme voi mennä. Kaikki rajat, vankilan muurit ja ovet aukeavat, kun rukoilemme”.

Pakistanilaisten kristittyjen ajatuksia

Aasiya Noreen, joka tunnetaan laajalti nimellä Asia Bibi:
Joskus olin todella pettynyt ja menetin rohkeuteni. Mietin, pääsisinkö ulos vankilasta vai en, mitä seuraavaksi tapahtuisi, jäisinkö sinne loppuelämäkseni.”

closer
Pakistanin syvempi oppimäärä

Maan viimeaikaista historiaa

Pakistan itsenäistyi 1947, jolloin se irtautui Intiasta brittiläisen siirtomaavallan päätyttyä. Vuonna 1971 Itä-Pakistanista tuli itsenäinen Bangladesh. Kashmirin osavaltiosta kiistellään edelleen. Pakistanissa on ollut kolme pitkäaikaista sotilashallintoa, joista viimeisin päättyi 2008.

Nawaz Sharifista tuli pääministeri kolmannen kerran peräkkäin vuonna 2013, kun hänen muslimipuolueensa voitti parlamenttivaalit.

Joulukuun 2014 iskuissa sotilaskouluun Peshawarissa kuoli 141 ihmistä. Tämän jälkeen perustuslakiin tehtiin muutos, jonka seurauksena kuolemanrangaistus palautettiin ja terrorismiin liitetyt rikokset voidaan ratkaista erityisessä armeijan tuomioistuimessa. Näin armeija kykenee valvomaan omia intressejä ja vaatimuksiaan. Armeijaa on syytetty osallisuudesta pääministeri Nawaz Sharifin kukistamiseen sekä hänen saamaansa tuomioon korruptiosta. Armeijan on väitetty vaikuttaneen myös maan viimeisimpiin vaaleihin kesällä 2018, joissa voittajaksi nousi entinen krikettitähti Imran Khan. Hän on joutunut ponnistelemaan ankarasti pitääkseen yllä Pakistanin talouskehitystä. Marraskuuhun 2018 mennessä hän on kahdesti joutunut myöntymään radikaali-islamistien vaatimuksiin. Tämä ei tiedä hyvää maan kehitykselle eikä uskonnollisille vähemmistöille.

Uskonnollinen tilanne

Pakistanilaisista 96 prosenttia on muslimeja ja näistä suurin osa kuuluu sunneihin. Shiia-suuntauksen edustajia on vain 10 prosenttia ja ahmadeja n. 0,2 prosenttia. Viimeksimainitut joutuvat radikaali-islamistien vainon kohteeksi samoin kuin kristityt ja hindut. Vähemmistöihin kohdistuvia iskuja tapahtuu huolestuttavan usein. Kristityt pastorit saattavat jopa joutua pidätetyiksi, mikäli he eivät miellytä viranomaisia. Kristittyjä pelotellaan ja uhkaillaan entistä enemmän. Heitä pidetään toisen luokan kansalaisina ja heitä vainotaan kaikilla elämänalueilla.

Ensimmäinen väestönlaskenta yhdeksääntoista vuoteen suoritettiin vuonna 2017. Siinä kansalaiset luokitellaan muun muassa uskonnon mukaan. Tarkempia tuloksia ei ole vielä julkistettu. Uskontokysymys on erittäin arkaluontoinen ja poliittinen asia. Yksi väestönlaskentaan liittyvä ratkaisu tulee koskemaan uskonnollisten vähemmistöjen poliittista edustusta kansallisella ja osavaltioiden tasolla. Kesän 2018 vaaleissa edustus oli vielä vähäistä. Radikaali-islamistit vastustavat muutoksia, jotka uhkaavat vallitsevaa tilannetta. He ovat jo väkivalloin vastustaneet yrityksiä puuttua maan pahamaineisiin jumalanpilkkalakeihin. Ko. lakien tultua voimaan vuonna 1986 kristityt ovat joutuneet lisääntyvän painostuksen kohteeksi ja noin neljännes kaikista jumalanpilkkasyytöksistä kohdistuu juuri heihin.

Poliittinen tilanne

Poliittinen tilanne Pakistanissa on aina ollut hyvin epävakaa. Vaikka armeija on julistanut sodan radikaali-islamisteja vastaan, se yrittää jatkuvasti tehdä eroa “hyvien ja pahojen jihadistien” välillä. Samalla kun armeija käy sotaa “pahoja” vastaan, se liehittelee “hyviä” ja käyttää heitä edustajanaan saavuttaakseen tavoitteensa naapurimaiden (esim. Afganistan ja Intia) suhteen. Yksi tapa vaikuttaa naapurimaihin – tässä tapauksessa Afganistaniin – on lähettää satoja tuhansia Pakistanissa jo pari vuosikymmentä asuneita afgaanipakolaisia takaisin kotimaahansa, joka muutenkin kamppailee sosiaalisten ja muidenkin haasteiden kanssa.

Useat radikaaliryhmittymät ovat nimittäneet ehdokkaita viimeaikaisiin vaaleihin ja tämä on herättänyt tarkkailijoiden huolta poliittisen tilanteen radikalisoitumisesta. Näyttää siltä, että armeija pyrkii laajentamaan näkemystään “hyvistä ja pahoista jihadisteista” myös kansalliselle tasolle. Armeija vastustaa näkyvästi ISIS:iin liitettyjä kapinallisryhmiä, joilla tarkkailijoiden mukaan on kasvavaa edustusta Pakistanissa. Tämä kävi ilmi mm. vaalipäivänä heinäkuussa 2018 toteutetussa itsemurhaiskussa. Kristityt yrittävät pysytellä erossa eri osapuolten välisistä kahnauksista.

Sosioekonominen tilanne

Taloudellisesti Pakistan luottaa lisääntyvässä määrin  Kiinan haluun investoida  Pakistaniin Silkkitie-hankkeen ”Vyö ja tie” puitteissa. Pääministeri Imran Khan on ilmaissut halunsa vahvistaa maansa siteitä Kiinaan, siitä huolimatta että hän palasi ensimmäiseltä Pekingin vierailulta lähes tyhjin käsin. Gwadarin satamakaupunki on yksi kiinalaisten käyttämistä keskuksista ja Pakistanin hallitus on vuokrannut kaupungin kiinalaisille 40 vuodeksi. Kiina on puolestaan luvannut investoida 57 miljardia dollaria maiden väliseen talousyhteistyöhön. Tilanne on herättänyt epäilyjä mm. siksi, että Pakistan saattaa joutua syvään velkakierteeseen ja riippuvuuteen Kiinasta. Tämän lisäksi kahden kiinalaisen kristityn surma Pakistanissa toukokuussa 2017 osoittaa, kuinka epävakaasta ja haastavasta tilanteesta on kyse.

Pakistanin väestönkasvu on nopeaa, mutta erityisesti nuorilta puuttuu taloudellista perspektiiviä. Köyhyys on suurta, miljoonilla kansalaisilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia pieni elanto, joka ei välttämättä riitä edes päivittäisiin menoihin. Tämä koskee erityisesti etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä. Lapsityövoiman käyttö on riistäytynyt käsistä. Koko väestö kärsii vaikeista olosuhteista, mutta erityisesti tilanne vaikuttaa vähemmistöihin (kuten kristityt). Monet heistä käyvät päivätyössä esimerkiksi tiilenpolttouuneilla, joissa työnantajat kohtelevat heitä usein mieli- ja väkivaltaisesti. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset ja lapset.

Unicefin raportin (2016) mukaan yli 9 miljoonaa pakistanilaista tyttöä ei saa alkeis- tai jatkokoulutusta. Vuonna 2015 kaksikymmentäneljä miljoonaa 5-16-vuotiasta lasta ei saanut opetusta. Määrä on korkein koko Etelä-Aasian alueella. Pakistanin vähäinen panostus koulutukseen viime vuosikymmeninä on johtanut koraanikoulujen (madrassa) määrän lisääntymiseen. Noin 35000:stä koulusta 11000:ssa opetetaan tiukkaa islamin deobandisuuntausta. Koraanikoululaisten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Jotkin koraanikoulut opettavat koululaisia myös lukemaan ja laskemaan, monissa opetetaan ainoastaan Koraanin ja muiden islamin pyhien kirjoitusten tuntemusta. Koraanikouluja ei rekisteröidä eikä valvota, joten viranomaiset eivät voi tietää, mitä niissä tapahtuu.

Vainoavat tahot

Pakistanissa tietyt ääri-islamilaiset ryhmittymät vahvistuvat ja kasvavat, koska poliittiset puolueet, armeija ja hallinto tukevat niitä. Armeija ja hallitus esimerkiksi erottavat toisistaan ”hyvän” ja ”pahan” talibanin, minkä takia ääri-islamilaiset ryhmät voivat pitää tuhansia omia koulujaan. Niiden rahoitus ja opetuksen sisältö ovat osittain hämärän peitossa, mutta kouluissa pyritään kääntämään erityisesti nuoret kristittyjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä vastaan.

Islamista kääntyneet kristityt saavat myös osansa maassa tapahtuvista vihamielisyyksistä, mutta näitä vainoja vielä suurempi uhka nousee heidän sukulaistensa piiristä. Islamista pois kääntymistä pidetään suurena häpeänä kääntyneen suvulle ja yhteisölle.

Vainojen ilmeneminen

Kaikki kristityt kärsivät rakenteellisesta syrjinnästä, mikä käy ilmi esimerkiksi siitä, että likaisina tai halveksuttavina pidettävinä ammatit ovat virallisesti kristityille varattuja. Suuri osa kristityistä on siten joka tapauksessa köyhiä ja monet ovat velkaorjuudessa. Myös keskiluokkaan kuuluvat kristityt ovat yhtä lailla syrjinnän ja vainon kohteena.

Muuta

Hallitus ilmoitti vuonna 2017 puuttuvansa tiukemmin sosiaalisessa mediassa esiintyvään jumalanpilkkaan. Niinpä yhä useampia ihmisiä on pidätetty jumalanpilkasta epäiltyinä. Tämä näyttäisi olevan ristiriidassa sen kanssa, että hallitus pyrkii rajoittamaan jumalanpilkkalakien tuhoisaa vaikutusta uskonnollisiin vähemmistöihin. Imran Khan on kuitenkin  julkisesti puolustanut jumalanpilkkalakeja ja tämä saattaa osoittaa, mihin suuntaan maa on tulevina vuosina menossa. Kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen olosuhteissa ei ole tapahtunut paranemista World Watch 2019-raportointikauden aikana.

Selaa World Watch -listan maita

Uutisia ja artikkeleita

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.