Tätä syksyä varjostavat monet kriisit: energiakriisi, ruokakriisi, talouskriisi ja Ukrainan sodan luoma turvattomuus. Mistä löytää turva näinä aikoina?
Tapasin vuonna 2015 damaskolaisen pastori Edwardin ja hänen vaimoonsa Ranan. He kertoivat, kuinka he Syyrian sisällissodan käynnistyttyä joutuivat tekemään vaikean päätöksen: jäädäkö sodan keskelle vai lähteäkö pois kotimaasta? Heillä olisi ollut kaikki inhimilliset syyt lähteä, sillä oli suorastaan ihme, että he olivat enää edes hengissä. Heidän kirkkonsa ja sen katolla oleva kotinsa oli jo kahdesti saanut osumaa pommituksissa. Ensin pommi räjähti viereisellä kadulla, niin että kaksi kadulla ollutta ihmistä kuoli, mutta kirkko ja seurakuntalaiset vielä säästyivät. Toisen kerran pommi tippui suoraan sisään heidän kotinsa katosta – ollen kuitenkin suutari. Edward ja Rana kokivat, että Jumala kutsui heitä jäämään sodan keskelle kohtaamaan Jeesuksesta turvaa etsiviä maanmiehiään.
Kohtaamiseni syyrialaisten ja irakilaisten kanssa sekä sodan kauhujen näkeminen paikan päällä ovat olleet elämäni puhuttelevimpia hetkiä. Monet meidän peloistamme ovat toteutuneet miljoonien syyrialaisten ja irakilaisten kohdalla. Sotaa, energiakriisejä, ruokakriisejä, sairautta, nälänhätää, kuolemaa… Lista on musertava.
Yhtä toivorikasta oli nähdä Open Doorsin paikallisten seurakuntien yhteydessä toimivien Toivon keskusten arki: hengellistä kirjallisuutta, koulutusta, terapiaa, yhteyttä, rukousta, ruokaa, mikrolainoja, ammatillista koulutusta, värikkäitä piirustuksia, ihmisten hymyjä, tulevaisuudennäkymiä, toivoa!
Joulukuussa 2022 päättyvä seitsenvuotinen Toivoa Lähi-itään -hanke on onnistunut tuomaan Syyrian ja Irakin hiipuvalle kristilliselle vähemmistölle aineellisia, henkisiä ja hengellisiä tulevaisuuden ja toivon edellytyksiä. Vuodesta 2015 lähtien Open Doorsin tuella on avattu 286 Toivon keskusta Irakissa ja Syyriassa. Näiden toiminta jatkuu. Kiitos, että Open Doorsin tukijana olet toivon tuoja ja uuden mahdollistaja! Jumala, joka on varjellut meitä tähän asti, varjelee meitä edelleen. Siinä on turvamme!
Siunattua syksyä,
– Miika Auvinen
