Selaa World Watch -listan maita

11. sijalla World Watch -listalla

Irak

WWL 2021: Sijalla 11, pisteitä 82/100
WWL 2020: Sija 15
WWL 2019: Sija 13
WWL 2018: Sija 8
WWL 2017: Sija 7
WWL 2016: Sija 2

 

Alue: Lähi-itä / Pohjois-Afrikka
Vainon pääsyyt: islamistinen sorto, etninen vihamielisyys, hallinnon vainoharhaisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio, kirkkokuntien väliset erimielisyydet
Vainon taso: erittäin vakava
Väkiluku: 40,4 miljoonaa
Kristittyjen määrä: 202 000
Pääuskonto: islam
Hallitusmuoto: osavaltioista koostuva parlamentaarinen tasavalta
Johtaja: pääministeri Adil Abdul-Mahdi

Miksi Irakissa vainotaan kristittyjä?

Väkivaltainen islam on Irakissa yhä ongelma. Vaikka Islamilaisen valtion (Isis) joukot ovat menettäneet Irakissa sijainneet alueensa, heidän edustamansa ideologia elää ja vaikuttaa yhä irakilaisessa yhteiskunnassa. Monet entiset isis-sotilaat ovat yksinkertaisesti sulautuneet takaisin valtaväestöön. Toinen merkittävä vainojen taustalla oleva tekijä ovat shiialaissotilaat, jotka auttoivat ajamaan Isisin pois Irakista, mutta ovat nyt valtatyhjiössä.

Miksi Irakin listaussijoitus on muuttunut?

Irakin pistemäärä nousi WWL 2021:ssä edellisen vuoden pisteestä 76 pisteeseen 82. Kristittyihin kohdistuvaa painostusta mittaava pistemäärä kasvoi hiukan (0,1 pistettä) pisteeseen 14,2 ja pysyi äärimmäisellä tasolla.

Väkivaltaa mittaava pistemäärä kasvoi merkittävästi, 5,6:sta pisteeseen 11,5, johtuen sekä lukuisista kirkkojen sulkemisista että lisääntyneistä kristittyihin kohdistuneista sieppauksista.

Raportointikaudella ilmoitettiin myös useista surmatuista, fyysisesti tai henkisesti vammautuneista sekä uhkailun tai sukupuolisen ahdistelun kohteiksi joutuneista kristityistä. Vaikka joitakin kristittyjä perheitä on palannut koteihinsa, kristittyjen maastapako jatkuu tilanteen turvattomuuden ja synkkien tulevaisuudennäkymien johdosta. Lisääntyvässä määrin on raportoitu myös kristityistä, jotka ovat joutuneet pakkosiirtolaisuuteen kotimaassaan.

Monet tapauksista liittyvät Turkin suorittamiin pommituksiin ja maahyökkäykseen Irakin pohjoisosassa kesäkuussa 2020.

Millaista Irakissa on elää kristittynä?

Isis pakotti aikanaan monet perheet pakenemaan kodeistaan. Nyt perheillä on ollut mahdollisuus palata Niniven tasangolle ja aloittaa elämänsä ja yhteisöjensä jälleenrakennus. Kristityt ympäri maailmaa ovat tukeneet heitä ja rukoilleet heidän puolestaan. Open Doors on auttanut kotiseudulleen palaavia paikallisten seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

Noehin perhe on yksi kotiseudulleen palanneista perheistä. ”Olen hyvin iloinen, ettö talomme on rakennettu uudelleen. Siitäkin olen onnellinen, että asun nyt samassa paikassa, jossa asuin jo ennen Isisin tuloa.”

Väkivalta kristittyjä kohtaan kuitenkin jatkuu – hyökkäyksiä, ryöstöjä ja jopa murhia tapahtuu edelleen. Panneiden perheiden taloja on myös otettu laittomasti haltuun.

Muslimeista kristityiksi kääntyneet pitävät uskonsa usein salassa. Islamin hylkäämistä pidetään suurena häpeänä. Oma perhe tai muut lähiyhteisön jäsenet saattavat hyökätä kääntyneen kimppuun, mikäli hänen uskonsa tulee ilmi.

Tositarinoita

“Älkää unohtako meitä nyt”

Irakilainen Isä Daniel toimii pastorina Erbilissä ja on ollut Open Doorsin yhteistyökumppani jo vuosia. Hänen 16-vuotissyntymäpäivänään al-Qaida lähetti Danielin perheelle tappouhkauksen. 29-vuotiaana hän pääsi nipin napin Isisiä pakoon. Nyt hän on 30-vuotias, ja kaiken kokemansakin jälkeen toiveikas.

Nuoren pastorin sydämellä ovat lapset. Kahden vuoden ajan hän tarjosi majapaikan suurelle joukolle kristittyjä, jotka Isis oli siirtänyt pois kotiseuduiltaan. Mitä Isä Daniel nyt ajattelee tuosta ajasta? Ja mikä on hänen näkemyksensä Irakin kristittyjen tulevaisuudesta?

”Tahdon kiittää kaikkia, jotka auttoivat meidät vaikeiden vaiheiden läpi. Ilman teidän rukoustukeanne ja lahjoituksianne emme olisi kestäneet täällä. Teidän tukenne on voimistanut Irakin kristittyjen yhteisöä. Emme koskaan unohda, mitä olette tehneet puolestamme. Saatamme unohtaa vainoojamme, mutta emme koskaan unohda niitä, jotka seisoivat rinnallamme, kun tarvitsimme apua.”

Shefa (nimi muutettu) johtaa yhtä Open Doorsin kumppanijärjestöä Irakissa:

“Viimeisimmän kriisin jäljiltä Irakin kristittyjen yhteisö on traumatisoitunut ja hajonnut. Monet kristityt, jopa johtajat, ovat lähteneet maasta. Entiseen ei ole mahdollista palata. Meidän täytyy aloittaa alusta niiden kanssa, jotka jäivät, antaa heille toivoa.”

Miten Open Doors auttaa Irakin kristittyjä?

  • Open Doors tukee Irakin kristittyjä yhteistyössä paikallisten kumppanien ja kirkkojen kanssa seuraavissa toiminnoissa:
  • Läsnäoloon paikan päällä perustuva työ koulutukset (traumakoulutus, raamattuopetus, seurakuntien johtajien ja muslimitaustaisten kristittyjen koulutus)
  • Raamattujen ja kristillisen kirjallisuuden jakelu ja kurdinkielisen käännöstyön tukeminen
  • Kehitysyhteistyöprojektit (mm. mikrolainat yksittäisille kristityille oman elinkeinon luomiseksi)
    rakenteellinen apu (mm. kirkkojen korjaus ja tarpeellisten tarvikkeiden hankkiminen sekä seurakuntatoiminta)
  • Kriisiapu (mm. talojen ja kirkkojen uudelleenrakentaminen Pohjois-Irakissa)
  • Rukousapu

Kuinka sinä voit auttaa irakilaisia kristittyjä?

Voit tarjota apuasi rahallisin lahjoituksin.

closer
Lisätietoa

Vainoavat tahot

Irakissa fanaattiset liikkeet, kuten Isis ja muut aseelliset radikaaliryhmät, kohdistavat iskuja kristittyihin ja muihin uskonnollisiin vähemmistöihin siepaten ja tappaen heitä. Vaikka Isis on menettänyt Irakissa lähes kaikki maa-alueensa, sen ideologia elää ja vaikuttaa paikallisväestöön. Ajatus kristityistä vääräuskoisina ja epäpuhtaina on levinnyt laajalle. Lisäksi Mosulissa noin 3000 Isis-taistelijan on raportoitu ”hävinneen” väestön keskuuteen. Vaikka jotkut kristityt perheet ovatkin palanneet, kristittyjen maastamuutto jatkuu pelon ja toivottomuuden vuoksi.

Maan pohjoisosissa kurdien itsenäisyyskansanäänestys on myös saanut kristittyjä harkitsemaan lähtöä. Vainoa ruokkii lisäksi muslimijohtajien vihapuhe moskeijoissa. Viranomaisten sanotaan kaikilla tasoilla uhkailevan kristittyjä ja ”rohkaisevan” heitä muuttamaan maasta. Heimojohtajat, suku ja tavalliset kansalaiset painostavat muslimitaustaisia kristittyjä palaamaan islamiin ja yrittävät joskus myös tappaa käännynnäisen.

Poliittiset puolueet eivät pysty edistämään moniarvoista yhteiskuntaa ja vaikuttavat näin osaltaan kristittyjen vainoihin. Kristittyjen sieppaukset ovat usein järjestäytynyttä rikollisuutta, jolla on sekä taloudelliset että uskonnolliset motiivit. Lisäksi historiallisten kirkkojen johtajat ovat pyrkineet estämään uusien kristillisten seurakuntien tunnustamista.

Vainojen ilmeneminen

Muslimitaustaiset kristityt salaavat usein uskonsa, koska perheenjäsenet, suvun johtajat ja ympäröivä yhteiskunta alkavat muuten painostaa ja uhkailla heitä. Käännynnäiset voivat menettää perintöoikeutensa ja oikeuden tai varat avioliittoon.

Avoin islamista kääntyminen johtaa kaikkialla maassa vaikeuksiin. Erityisen vaarallista se oli Isisin hallitsemalla alueella. Ongemia voi tulla myös vähemmän radikaalilla Kurdistanin aluehallinnon (KRG) alueella. Maan keski- ja eteläosissa käännynnäisiä painostaa myös Bagdadin hallinto, sillä Irakin lainsäädäntö perustuu sharia-lakiin, joka määrää islamista kääntyneille kuolemanrangaistuksen. Idän assyrialainen kirkko, Syyrian ortodoksikirkko, Syyrian katolinen kirkko, Kaldean katolinen kirkko ja Armenian ortodoksikirkko ovat vakavan vainon kohteina.

Syynä ovat erityisesti fanaattiset islamistiset liikkeet ja ei-kristityt johtajat, mutta syrjintään osallistuvat myös maalliset viranomaiset. Keski- ja Etelä-Irakissa kristityt eivät pidä julkisesti esillä kristillisiä symboleja kuten ristiä, koska se voi aiheuttaa ahdistelua tai syrjintää tarkastuspisteissä, yliopistoissa, työpaikoilla ja virastoissa. Myös KRG:n hallintoalueella kristittyjen on kerrottu poistaneen ristejä autoistaan välttääkseen ei-toivottua huomiota.

Joitakin vuosia sitten katolinen seminaari joutui lopettamaan toimintansa Bagdadissa islamistien sieppaus- ja terrori-iskujen pelossa ja siirtymään pohjoiseen KRG:n hallintoalueelle. Bagdadin ja Basran evankeliset, baptisti- ja helluntaikirkot kärsivät myös fanaattisten islamistien ja ei-kristittyjen johtajien vakavasta vainosta sekä viranomaisten syrjinnästä. Avoimesti kristinuskoa tunnustavat ovat joutuneet säännöllisesti hyökkäysten kohteeksi Keski- ja Etelä-Irakissa. Heitä vastaan voidaan soveltaa myös jumalanpilkkalakeja, jos toiminnan epäillään ulottuvan muslimien keskuuteen.

Myös kirkkokunnan vaihtaminen (esim. ortodoksisesta evankeliseen kirkkoon) voi johtaa rangaistukseen, kuten oikeuksien tai työpaikan menettämiseen. Ortodoksisen ja katolisen kirkon johtajien tiedetään kieltävän avioliitot evankelisten kirkkojen jäsenten kanssa.

Selaa World Watch -listan maita

Uutisia ja artikkeleita