Pommitetut kodit ja kivimurskan peittämät kadut muistuttavat Mosulissa ja sen ympäristössä vuosina 2014 – 2017 raivonneesta sodasta. Tuona aikana yli 3 miljoonaa irakilaista joutui muuttamaan kotiseudultaan. Yli kahden vuoden ajan noin 1,4 miljoonaa ihmistä on joutunut pysymään poissa kotiseudultaan. Heidän on täytynyt jatkaa elämäänsä yhdessä maan yli kolmestakymmenestä maansisäisestä pakolaisleiristä ja epävirallisesta siirtokunnasta.
Yksi syy siihen, miksi niin monet ihmiset elävät edelleen leireillä, on se, että monet Mosulin kaltaiset suuret kaupungit ovat suurelta osin täysin tuhoutuneet. ”Näin tuhoa [Mosulin] vanhassa kaupungissa. Kaikki talot ja rakennukset ovat täysin raunioina. Näin ruumiita omilla silmilläni. Näin naisen käden ”, 61-vuotias Sabiha Jassim kertoi Reutersille viime vuonna. Koska puhdasta vettä tai terveydenhoitoa ei ollut saatavilla, Jassim päätti palata noin 15 kilometriä Mosulin ulkopuolella sijaitsevalle Hassan Shami -leirille.
Viranomaisten mukaan ainakin 200 muuta perhettä palasi leiriin samanlaisista syistä. Koronaviruksen esiintulon myötä asiantuntijat ja avustusryhmät ovat varoittaneet viruksesta, joka voi levitä leireillä olevien väkijoukkojen keskuudessa nopeasti erityisesti hygienian puutteen takia. Viime viikolla viranomaiset vahvistivat ensimmäisen tartuntatapauksen Mosulia lähellä olevalla leirillä.
Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden puute
Muita syitä, miksi ihmiset päättävät jäädä leireille Mosuliin palaamisen sijaan, ovat muun muassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, toimeentulon ja turvallisuuden puute. Pelkästään viime viikolla irakilaiset Kansan mobilisointiyksiköiden jäsenet pidättivät kaupungissa 17 henkilöä, joiden väitettiin olevan islamilaisen valtion taistelijoita. Se kuvaa kasvavaa huolta IS-ryhmän elpymisestä etenkin koronavirusepidemian aikana.
”On melkein varmaa, että koronavirusepidemia haittaa maan turvallisuuspyrkimyksiä ja kansainvälistä ISIS-vastaista yhteistyötä. Epidemian seurauksena jihadistit pystyvät paremmin valmistelemaan näyttäviä terrori-iskuja ja lisäämään kapinaliikkeen sodankäyntiä taistelukentillä ympäri maailmaa”, kriisiryhmä totesi raportissaan.
He tulevat löytämään uusia jäseniä monien sotavuosien sekä nyt pandemian takia työttömiksi ja näköalattomiksi jääneiden nuorten joukosta, kertoi Irakin Kurdistanin Enishkessä sijaitsevan seurakunnan pappi Samir Youssef AsiaNewsille.
Mosulin monumentaalisen ”Our Lady of the Hour” -kirkon eli Al Saa’a -kirkon jälleenrakentaminen on kuitenkin toivottava merkki kristityille, jotka suunnittelevat palaavansa kaupunkiin. Näin kertoi katolisen dominikaaniliikkeen kirkkoherra Olivier Poquillon Al Arabiya Englishille. UNESCO ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitukset tukevat Al’ Saa’a -kirkon, Syyrian katolisen Al Taheran -kirkon sekä moskeijan uudelleenrakentamista. Hankkeisiin osallistuu paikallista työvoimaa, mikä luo työ- ja koulutusmahdollisuuksia noin 1000 nuorelle irakilaiselle.
”Kirkon rakentaminen ei kuitenkaan yksin riitä siihen, että ihmiset voivat rakentaa elämänsä uudelleen”, pappi myönsi. ”Jotkut kristityt työskentelevät jo Mosulissa, mutta tärkein haaste on luottamuksen palauttaminen kansojen ja yhteisöjen välille”, hän sanoi.
