Sudanin sota on jatkunut jo kaksi vuotta. Sota ja julma painostus eivät ole onnistuneet lannistamaan syrjittyjä kristittyjä.
”Olen menettänyt kaiken omaisuuteni, ja taloni sekä tavarani ovat palaneet. Myös kirkko on poltettu.”
Tämä sudanilaisen kirkon johtajan, 69-vuotiaan Abdon* viesti kuvaa, millaisessa todellisuudessa Sudanin kirkon johtajat ja siviilit elävät. Abdo on joutunut muuttamaan pois kotoaan Geziran osavaltiosta.
Huhtikuun 15. päivänä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Sudanin asevoimien (SAF) ja nopean toiminnan joukkojen (RSF) välinen sota alkoi. Sotaa käy kaksi erittäin väkivaltaista osapuolta, jotka kilpailevat nyt jo raunioina olevan maan hallinnasta.
Sudanin kansa on joutunut sodan maksumieheksi: kansalaiset ovat kärsineet seksuaalista väkivaltaa, nälänhätää ja talouden romahtamisen seuraukset. Kesäkuuhun 2024 mennessä sodassa oli kuollut arviolta 150 000 siviiliä, ja YK:n mukaan 12,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseuduiltaan.
Tammikuuhun 2025 mennessä pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut tasaisesti. Helpotusta Sudanin kansalle ei ole näkyvissä.
Sodan osapuolet vihaavat kirkkoa
Kristittyjen asemaa Sudanissa vaikeuttaa se, että he kuuluvat noin neljän prosentin ei-toivottuun vähemmistöön radikaali-islamistista ideologiaa kannattavassa maassa. Kumpikin sotiva osapuoli suhtautuu kirkkoon vihamielisesti. Tähän mennessä yli 100 kirkkorakennusta on tuhottu. Lisäksi kristittyjä on siepattu ja tapettu.
Kristityt ovat joutuneet maan sisäisiksi pakolaisiksi yhdessä muun väestön kanssa. Ruokakriiseissä he ovat haavoittuvaisia, koska paikalliset yhteisöt syrjivät heitä eivätkä anna heille tukea. Suuri osa Sudanin kirkon väestä, joka olisi voinut auttaa avun jakamisessa, on joutunut pakenemaan.
Kun Abdon talo ja kirkko tuhoutuivat, myös hänen oli paettava perheensä kanssa. ”En voi työskennellä, joten perheeni ruokkiminen on vaikeaa, eivätkä lapseni pääse kouluun”, Abdo sanoo.
”Nykytilanne ei ole uusi lehti Sudanin kirstittyjen historiassa, sillä olemme joutuneet kärsimään aikojen saatossa paljon.”
Abdo
Suurin osa kirkon korkeimmasta johdosta on paennut maasta. Jotkut maallikkokristityt ovat myös lähteneet kotimaastaan. Useimmilla ei kuitenkaan ole keinoja paeta, vaan he asuvat hajallaan ylikansoitetuissa pakolaisleireissä, joissa elämä on erittäin vaikeaa.
Abdo sanoo kirkon todellisten vaikeuksien olevan juuri siinä, että niin monet ihmiset ovat joutuneet toisistaan erilleen.
”Useat perheet ovat menettäneet perheenpään. Ihmiset joutuivat pakenemaan ilman mitään omaisuutta tai se, mitä he omistivat, ryöstettiin. Nykytilanne ei ole uusi lehti Sudanin kirstittyjen historiassa, sillä olemme joutuneet kärsimään aikojen saatossa paljon.”
Toivon sanomaa sodankin keskellä
Vaikeuksista huolimatta kristityt kokoontuvat yhteen ylistämään ja palvomaan Jumalaa kaikilla pakolaisleireillä ympäri Sudania.
Abdo on toiminut piispana 15 vuotta ja hän on päättäväinen uskossaan. ”Sota ei voi pysäyttää jumalanpalveluksiamme”, hän sanoo. ”Pidämme niitä riippumatta siitä, mihin milloinkin joudumme. Kokoonnumme vaikka puiden alle ylistämään Herraa. Voi olla, että sota ei lopu pian, mutta saamme voimaa palvella Herraa ja pysyä vahvoina uskossamme.”
Open Doorsin kumppanit kulkevat heidän kanssaan. Yhteistyökumppanimme raportoivat, että viime vuoden lopulla maahan tuotu hätäapu tuli todelliseen tarpeeseen. Viime vuonna he tavoittivat yli 2 000 perhettä. Parhaillaan arvioimme, millä tavoin olisi mahdollista tarjota uskoville lisätukea.
Rauhanneuvotteluja on odotettu tuloksetta
Sudanin sota jatkuu ilman merkkejä rauhanneuvotteluista. Amnesty Internationalin mukaan ulkopuoliset maat, kuten Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Turkki, Venäjä, Kiina, Serbia ja Jemen, ovat toimittaneet aseita ja ammuksia Sudaniin.
SAF saa tiettävästi tukea Iranilta ja Venäjältä. Iran toimittaa sille muun muassa kehittyneitä drooneja, jotka raporttien mukaan auttoivat sitä valtaamaan takaisin valtion yleisradiotoiminnan päämajan Sudanin toiseksi suurimmassa kaupungissa Omdurmanissa.
Maaliskuussa SAF ilmeisesti ajoi RSF:n pois pääkaupunki Khartoumista, minkä jälkeen Sudanin sotilasjohtaja, kenraali Abdel Fattah Burhan julisti kaupungin vapaaksi.
Vaikka SAF hallitsee strategisesti tärkeitä alueita, kuten maan kaakkoisrajaa, RSF on vahvistanut asemaansa Darfurin osavaltiossa sekä Keski-Afrikan tasavallan ja Etelä-Sudanin rajaseuduilla. Sodan jatkuessa siviilit jäävät molempien osapuolten väkivallan kohteiksi.
”Jatkuva tukemme tälle pienelle ja syrjäytyneelle mutta rohkealle kristilliselle yhteisölle on ensiarvoisen tärkeää varmistaaksemme, että kristittyjen todistus säilyy tuleville sukupolville tässä muslimiyhteiskunnassa.”
Sudanin kirkko kehottaa kristittyjä rukoukseen ja tukeen vaikeiden aikojen keskellä. Eräs kotiseudultaan paennut sudanilainen kirkon johtaja kertoo: ”Pyydämme, että Jumala rohkaisee teitä jatkamaan rukoustanne kirkkomme puolesta ja rukoilemaan rauhaa Sudaniin.”
Myös Open Doorsin alueasiantuntija Fikiru Mehari* kannustaa tukijoitamme rukoilemaan: ”Älä lopeta rukoilemista äläkä kristittyjen tukemista Sudanissa.”
”Vuosikymmeniä kestänyt julma painostus ei ole onnistunut hiljentämään heitä. Jatkuva tukemme tälle pienelle ja syrjäytyneelle mutta rohkealle kristilliselle yhteisölle on ensiarvoisen tärkeää varmistaaksemme, että kristittyjen todistus säilyy tuleville sukupolville tässä muslimiyhteiskunnassa.”
Rukoile
- Rukoile rauhanneuvottelujen puolesta ja että rauha saataisiin Sudaniin pian.
- Rukoile kristittyjen puolesta. He kohtaavat jatkuvaa syrjintää. Lisäksi epävarmuus tulevaisuudesta ja maan sisäinen pakolaisuus vaikeuttavat heidän elämäänsä. Rukoile heille lohdutusta ja rohkeaa uskoa päivittäin.
- Rukoile Herran armoa kaikille kirkon johtajille, olivatpa he johtajuuteen nimitettyjä tai sodan vuoksi johtajan asemaan joutuneita. Rukoile, että Herra varustaisi heidät Henkensä kautta ja käyttäisi heitä rakentamaan ja vahvistamaan seurakuntiaan.
*Nimi muutettu turvallisuussyistä.
