Latinalaisen Amerikan järjestäytyneelle rikollisuudelle ja korruptiolle tyypillisistä ilmiöistä on tehty uusi raportti. Sen mukaan valtiot ovat epäonnistuneet aktiivikristittyjen väkivallalta suojelemisessa. Latinalaisen Amerikan valtioiden kyvyttömyys ja haluttomuus pysäyttää järjestäytynyt rikollisuus rohkaisee ”rikolliseen vapauteen”. Tämän johdosta tietyt yhteiskunnan ryhmät joutuvat helposti väkivallan kohteiksi. Raportin mukaan tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maissa aktiivisesti toimivat kristillisten seurakuntien jäsenet.
Kristittyjen tilanne Meksikossa ja Kolumbiassa
Open Doors Internationalin laatima ”Latinalainen Amerikka: Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio ja niiden vaikutukset kristittyihin” -raportti keskittyy kahteen maahan, Meksikoon ja Kolumbiaan, jotka ovat vuonna 2018 Open Doorsin World Watch -listalla sijoilla 39. ja 49. Lista asettaa järjestykseen 50 maata, joissa on vaikeinta elää kristittyinä. Molemmat maat sijoittuvat puolivälin alle myös listalla, jossa 180 maata on asetettu järjestykseen korruptoituneisuuden mukaan.
Sekä Meksikon että Kolumbian väestöstä enemmistö pitää itseään kristittyinä. Open Doorsin tutkija kertoi World Watch Monitorissa, että on tärkeämpää tarkastella kristittyjen vakaumuksen mukaista toimintaa kuin heidän identiteettiään kristittyinä. Aina kun kristitty sitoutuu sosiaalityöhön esimerkiksi perustamalla huumekuntoutusklinikan tai organisoimalla nuorisotyötä, järjestäytynyt rikollisuus pitää toimintaa suorana uhkana, koska se vie nuoret pois rikollisuuden parista ja täten myös markkinoilta.
Toinen esimerkki kertoo myös siitä, miksi juuri kristityt ovat väkivallan maalitauluja. Rikolliskartellit ovat huomanneet, että seurakunnissa on hyvä lähde käteiselle rahalle: kun seurakunta on koolla, kartellien edustajat voivat vain kävellä kirkkoon sisään, lukita ovet ja käskeä paikallaolijoiden tyhjentää taskunsa.
Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio ongelmana koko yhteiskunnassa
Open Doorsin tuoreen raportin mukaan Latinalaisen Amerikan hallitusten epäonnistumisten aiheuttama kristittyjen vaino on hälyttävällä tasolla ja todennäköisesti paljon vakavampaa kuin mitä raportista selviää. Valtaosa tapahtumista ei tule julki, koska uhrit pelkäävät kostoa.
Ongelman korjaamiseksi raportissa ehdotetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla tehtävää perusteellista uudistamista. Raportin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on sulautunut valtion rakenteisiin. Lakien tulisi palvella koko kansakunnan etua eikä korruptoituneiden virkailijoiden taloudellista ja poliittista liittoutumista rikollisten kanssa, minkä seurauksena yhteiskunnan haavoittuvaisin osa saa kärsiä.
Raportin mukaan Latinalaisen Amerikan maiden hallitukset eivät ota uskonnonvapautta huomioon: kristittyihin kohdistettuja rikoksia hyväksytään ja aktiivisia kristittyjä pidetään toisen luokan kansalaisina. Korruptio on saanut jalansijaa latinalaisamerikkalaisessa kulttuurissa ja on yleisesti hyväksyttyä, että myös hallituksen virkailijat ja poliitikot ovat korruptoituneita.
Kristinuskon harjoittamisella on korruptoituneessa ja rikoskeskeisessä yhteiskunnassa kolmitahoiset vaikutukset:
Ensinnäkin kristityt ovat haavoittuvia, koska he vastustavat rikollisuutta mafian olemassoloa. Kristityt tiedostavat, että he saattavat joutua rikollisten hyökkäysten kohteeksi ja joutua rangaistuksi ilmaistuaan kristillistä uskoaan vapaasti.
Toiseksi kristityt evankelioivat rikollisia, mikä heikentää rikollisjohtajien kontrollia jengien jäseniä kohtaan.
Kolmanneksi ei-katoliset kristityt ovat muita haavoittuvampia, koska rikolliset yleensä pidättäytyvät hyökkäämästä perinteistä, perheen roomalaiskatolista uskoa vastaan.
Korruptioverkostojen vaikutus Meksikon ja Kolumbian kristittyihin
Raportista selviää, että Meksiko ja Kolumbia ovat rikollisryhmien ja korruptioverkostojen pääalueita. Kristityt ovat toistuvasti maalitauluna väkivaltaisuuksille Meksikossa, jossa korruptiota esiintyy kaikilla hallinnon tasoilla ja viranomaiset ovat tulleet riippuvaisiksi huumeteollisuuden voitoista. Jos rikollisryhmillä on valtaa enemmän kuin hallituksella, huumeparonit käytännössä hallitsevat maata. Joulukuun 2012 ja marraskuun 2015 välisenä aikana Meksikossa oli 78 109 kuolintapausta, joiden arvioitiin johtuvan järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Meksikolaiset kristityt kärsivät jengeistä, jotka vaativat suojelurahaa. He saattavat myös joutua rangaistuiksi siitä, että eivät osallistu rikollisuuteen. Kristittyjä johtajia rangaistaan, koska he auttavat sosiaalityössä kuten huumekuntoutuskeskuksissa, ja se häiritsee rikollisten veljeyttä. Meksiko on tunnettu siitä, että se on roomalaiskatoliselle papille kidnappausten ja tappojen vuoksi vaarallisin paikka työskennellä Latinalaisessa Amerikassa.
Raportin mukaan Kolumbian kristityt kärsivät monenlaisista ongelmista jo siksi, että maa on maailman suurin raakakokaiinin tuottaja. Samalla kun huumekauppaa valvovat rikollisjengit terrorisoivat kristittyjä, maan hallitus joutuu taistelemaan huumeita vastaan, eikä paikallispolitiikkaan jää enää voimavaroja. Meksikossa kristityt joutuvat vastustamaan omin voimin rikollisia, jotka vaativat suojelurahaa ja haluavat saada kristityt johtajat luopumaan rikollisuuden vastaisesta taistelustaan. Kristittyihin kohdistuvat hyökkäykset Kolumbiassa ovat intensiivisempiä, laajempia, toistuvampia ja agressiivisimpia kuin Meksikossa.
