Open Doorsin kevään 2025 Hollannin matkalle osallistui Emil Antonin johdolla kahdentoista hengen ryhmä suomalaisia. Yksi mukana olleista oli pitkäaikainen Open Doorsin puhujalähettiläs Tapio Kyyhkynen, joka kertoo tässä artikkelissa matkan ohjelmasta ja kokemuksiaan matkalta.
Saavuimme Amsterdamiin perjantaina 11.4., josta suuntasimme suoraan Ermeloon ja sen tunnelmallisen keskustan kautta Open Doorsin vierailijakeskukseen. Siellä tapasimme järjestön edustajia, jotka pitivät meille tilannekatsauksen tämän hetken haasteista, koskien kansainvälistä OD:n työtä eri puolilla maailmaa. Tutustuimme myös ainutlaatuiseen – veli Andreaksen elämäntyöstä kertovaan näyttelyyn. Ensimmäinen päivä kuluikin pääosin Ermelossa, jossa kävimme myös veli Andreaksen haudalla. Myöhemmin iltapäivällä matkamme jatkui tunnettuun Arnheimin kaupunkiin, jossa yövyimme The Church-hotellissa. Entinen Luterilainen kirkko oli käytön vähyyden vuoksi myyty ja muutettu hotelliravintolaksi.
Lauantaina – erikoisen, maittavan ja runsaan hotelliaamiaisen jälkeen – suuntasimme matkamme Hollannin ulkoilmamuseolle – joka on eräs Alankomaiden merkittävimmistä turistikohteista. Vietimme siellä aurinkoisen keväisen iltapäivän, ihaillen vanhoja hollantilaisia kulttuuriperintöjä tuulimyllyineen. Museolta suuntasimme matkamme ensin Ibis-hotellin kautta arameankieliseen Mor Sharbilin kirkkoon iltahartauteen ja lyhyeen teehetkeen paikallisten seurakuntalaisten ja pastorien kanssa. Lauantain tiukka ohjelma päättyi päivällisen jälkeen tehtyyn retkeen Haarlemiin. Tarkoituksemme oli nähdä kerran vuodessa järjestettävä tulppaanifestivaalien päätöskulkue. Sitä odotellessamme kävimme Corrie ten Boomin asunnon ulkopuolella ja pois tullessamme näimme muutaman tulppaaneilla tuunatun auton ja traktorin – kulkue oli ainakin tunnin myöhässä ja ennakkoon tilatut taksimme jo odottivat, viedäkseen matkalaiset takaisin hotellille.
Tiiviin matkaohjelmamme vuoksi Keukenhofin hulppeat tulppaaniviljelmät jäivät vain Googlen kuviin ja ohikiitäviin tulppaanipeltoihin, joita ihastelimme vain bussimme ikkunoista. Mahtava oppaamme ja matkanjohtajamme Emil vei meidät matkan aikana sekä sanallisesti, että myös fyysisesti tutustumaan arameankielisiin syyrialaisortodoksisiin ja katolisiin kirkkoihin.
Niinpä palmusunnuntai oli matkan huipentuma – ainakin Tarjalle ja minulle – kun vierailimme arameankielisessä Mothers God`s Churchissa. Kieltä taitamattominakin, voimme kokea Jumalan pyhyyden ja elää palmusunnuntain tapahtuman uudelleen. Oli mieleenpainuvaa nähdä papiston ja lasten kulkue palmunlehvineen ja lapset koristeltuine risteineen.
Teimme vielä sunnuntain päätteeksi Anne Frankin elämään liittyvän pitkähkön kävelykierroksen paikallisen oppaan avustuksella. Mielenkiintoinen tieto oli kuulla erään Amsterdamin vanhimman ravintolan tarina, toisen maailmansodan aikoihin miehitetyssä Hollannissa. Yhä toimiva ravintola oli perustettu 1614 ja sen omistajat suojelivat 16:ta juutalaista piilottaen heidät rakennuksen yläkerroksiin. Samaan aikaan natsit juhlivat alakerran ravintolassa, täysin tietämättöminä yläkerran pakolaisista.
Matka oli antoisa ja lyhyydessään monipuolinen, siitä erityiskiitos matkanjohtajallemme Emil Antonille. Oli turvallista kulkea tämä pieni hetki kanssasi, kun et suinkaan jäänyt koskaan sanattomaksi, ainakaan eri kielien suhteen. Kiitokset kaikille mukanaolijoille. Oli mukavaa tutustua ja saada uusia ystäviä. Ystäviä, joille rukous ja usko Jeesukseen on elämän keskipisteenä.
Matkalaisten puolesta
Tapio Kyyhkynen
emerituspastori, MTh
