Karamles ennen ja nyt
Isisiä paenneet Irakin kristityt ovat palanneet kotikaupunkiinsa
Karamles on pääosin kristitty kaupunki, joka sijaitsee noin 15 kilometriä Mosulista itään ja jossa kristittyjen yhteisö on ollut hyvin tiivis. Kaupungin noin 3 000 asukasta joutuivat pakenemaan elokuussa 2014, kun Isis valloitti alueen.
Monet kristityt löysivät turvasataman Erbilistä, Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungista. Jotkut asettuivat telttoihin, jotkut keskeneräiseen kauppakeskukseen. Yksi isohko ryhmä löysi katon päänsä päälle sieltä, mihin usein viitattiin nimellä “Karamlesin leiri”.
Karamlesin leiri oli oikeastaan useista asunnoista ja keskuspihasta koostunut rakennuskompleksi. Perheet jakoivat talot, keittiöt ja vessat. Asukkaita yhdisti se, että he kaikki kuuluivat Karamlesin kristilliseen yhteisöön, jonka johtaja oli isä Thabet.
Tässä valokuvakertomuksessa näet sekä pakolaisuuden aikaiset kuvat vuosilta 2014–2017 että vuonna 2022 otetut kuvat. Molemmissa kuvasarjoissa esiintyvät samat kristityt.
_________________
Avaimet ja vanhat perhekuvat
_________________
Vuonna 2016
Vuonna 2016 Ikramilta kysyttiin, mitä hän jäi kaipaamaan eniten paettuaan Isisiä. Hän meni seinässä olevan ruosteisen naulan luo, josta riippui muutama avain, näytti niitä ja sanoi:
”Mikään ei olisi parempaa kuin elää taas omassa kodissa.”
Ikram Qashan pakomatka alkoi elokuisena yönä 2014, kun Isisin taistelijat tulivat lähelle Karamlesia. Hän lähti perheineen välittömästi ja jätti suurimman osan omaisuudestaan tietämättä, näkisikö perhe omaisuuttaan enää koskaan.
Pakolaisuutensa aikana he asuivat yksinkertaisessa huoneessa keskeneräisessä ostoskeskuksessa lähellä Erbilin keskustaa.
Sama sohva toimi sohvana päivällä ja Ikramin sänkynä yöllä. Tuolloin Ikram ilmaisi kiitollisuutensa väliaikaisesta oleskelupaikasta ja pakolaisena saamastaan tuesta, mutta kertoi myös syvimmän toiveensa päästä jonain päivänä palaamaan omaan kotiinsa Karamlesiin.
Kun hänen mieheltään Salemilta kysyttiin, mitä hän kaipasi, hän näytti valokuvaa perinteisiin vaatteisiin pukeutuneista vanhemmistaan. Kuvat ovat hänelle rakkaita, sillä hän ei milloinkaan halua unohtaa Irakin kristillistä perintöä. Salem oli onnellinen, että hänellä oli nuo kuvat puhelimellaan digitaalisina, sillä hän ei ollut voinut ottaa alkuperäisiä kuvia mukaansa eikä hänellä ollut aavistustakaan, oliko valokuvia enää olemassakaan.
Salem näyttää puhelintaan, jossa hänellä on kuvat vanhemmistaan.
Nyt, vuonna 2022
Kun Ikramin kanssa puhuu nyt, hän pitää siunauksena pakolaisuuden aikana syntyneitä useita lastenlapsiaan.
Toinen siunaus Ikramin osaksi tuli yli kolmen paossa vietetyn vuoden jälkeen. Hän sai viimeinkin sovittaa rakkaat avaimensa kotitalonsa etuoven lukkoon, koska Karamles oli vapautettu.
Raskaan korjaustyön ja lukkojen vaihdon jälkeen perhe asuu jälleen Karamlesissa.
Ilo uusista avaimista korjausten jälkeen. He voivat jälleen asua omassa kodissaan.
”Paluumme jälkeinen alkuvaihe on ollut hyvin vaikea, mutta Jumalan, kirkon ja ulkomaisen tuen avulla paluu ja jälleenrakennus on mahdollinen. Täällä on paljon parempi elää kuin keskeneräisessä ostoskeskuksessa.”
”Pakolaisaika on unohtumaton kokemus, kyyneleemme eivät silloin loppuneet, sillä Karamles on meille hyvin rakas.
Ikram sovittamassa avaimia ja kutsumassa meitä kotiinsa
Kävelen usein vanhaankaupunkiin ja muistelen ystäviämme ja sukulaisiamme. Monet ovat jättäneet kotimaan ja heitä kaivataan. Me palasimme rakkaaseen kyläämme, mutta elämä on erilaista kuin ennen”, Ikram kertoo.
Entä valokuvat?
Valokuvat Salemin vanhemmista ovat yhä tallessa. Hän näyttää niitä meille ylpeänä.
Ikram miettii, miten nämä tapahtumat vaikuttivat hänen uskoonsa: ”Kun menen takaisin Erbiliin, seison ostoskeskuksen edessä kiittäen Jumalaa ja rukoilen sen henkilön puolesta, joka antoi paikan käyttöömme kolmeksi vuodeksi.
”Rukoilen Isisin puolesta, että Jumala kirkastaisi itsensä sen jäsenille. Olemme kaikki ihmisiä, ja pyydämme Jumalaa antamaan heille anteeksi.”
_________________
Puuseppä
_________________
Vuonna 2016
Vuonna 2016 Estephan Ismail Matti oli yksi ensimmäisistä, jotka palasivat Karamlesiin. Heti alkuun hän avasi puusepänliikkeensä uudelleen.
”Ensimmäisenä työnäni suljin ja lukitsin talojen ovia, koska Isis oli lyönyt ne kaikki sisään”, hän kertoo.
”Selvisin vaikeuksista ahkeralla työnteolla, ja tein paljon vapaaehtoistyötä isä Thabetin kanssa, joka oli silloin seurakunnan pastorina. Olen oppinut kärsivällisyyttä sekä sen, että Jumala on aina kanssamme. En enää mieti liikaa tulevia, vaan luotan vain häneen.”
Estephan tukeutuu Mark. 8:36:een: “Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?”
Nyt, vuonna 2022
55-vuotias Estephan on ollut suureksi avuksi Karamlesin kylän jälleenrakentamisessa. ”Autoin työstä vastaavaa komiteaa. Olen sopeutunut tilanteeseen, olen optimistinen ja uskon, että kaikki muuttuu paremmaksi. Rohkaisen ihmisiä vierailemaan luonamme.”
Estephanin käsityötaidot ovat kylässä olleet arvossaan. Useita taloja on korjattu. Tällä hetkellä Estephan työskentelee pääasiassa verstaallaan rakentaen huonekaluja.
Muistellessaan kaksilapsisen perheensä kohtaamia vaikeuksia Estephan toteaa, että pelottavimmat päivät olivat juuri ennen kuin heidän oli lähdettävä pakoon. Mosulin kaupunki oli kukistunut ja Isisin uhka oli vääjäämätön. ”Tilanteemme oli todella kurja, olimme ilman sähköä ja juoksevaa vettä.”
Estephanin mieleen muistuu Matteuksen evankeliumin kohta 6:26: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!”
”Rukoilen Isä meidän -rukousta vaikeuksien keskellä. Silloin tunnen sen voiman, joka vahvistaa kristittyjä. Koen yhteyden ja tunnen kristittyjen ympäri maailman rukoilevan puolestani.”
_________________
Paossa syntynyt
_________________
Vuonna 2016
Alla oleva kuva Terezestä on otettu vuonna 2016, kun hän oli noin puolitoistavuotias.
Terezen vanhemmat menivät naimisiin vain kaksi viikkoa ennen Isisin hyökkäystä Karamlesiin.
– Hääpäivä: 22. heinäkuuta 2014
– Pakolaisina: kahden viikon kuluttua, yöllä 6. elokuuta 2014
Erbiliin pakeneminen ei ollut Thomasin ja Narimanin toivoma häämatka. Nämä vasta naimisiin menneet löysivät itselleen paikan Karamlesin leiriltä sukulaistensa kanssa.
Pian Nariman ja Thomas saivat tietää odottavansa lasta. Heidän tyttärensä syntyi pakolaisena vuonna 2015.
Tytär sai nimekseen Tereze isoäitinsä Teresan (vanha nainen kuvan taustalla) mukaan.
Kuvista näkee Karamlesin leirin läheiset perhesiteet. Terezen setä pitää tyttöä sylissään. Serkku lennättää häntä päänsä yläpuolella Teresa-mummon seuratessa tilannetta.
Terezen vanhemmat Thomas ja Nariman eivät olleet paikalla, kun kuvat otettiin vuonna 2016. Kuvissa näkyvät setä ja serkku eivät useiden muiden irakilaisten kristittyjen tavoin ole enää Irakissa. Molemmat lähtivät Australiaan. Tereze ja hänen vanhempansa kuitenkin jäivät Irakiin ja ovat nyt palanneet kotiin. Vain alle kolmannes Karamlesin kylän asukkaista on palannut vuoden 2014 jälkeen.
Nyt, vuonna 2022
Tereze on nyt 7-vuotias ja asuu Karamlesissa, jossa ovat hänen perheensä juuret.
Tereze, hänen pikkuveljensä Tiny ja heidän vanhempansa muuttivat Karamlesiin pian sen vapautumisen jälkeen. Myös isoäiti Teresa ja isän täti muuttivat takaisin kylään.
Paluu Karamlesiin ei ole ollut helppo. Terezen isä Thomas kertoo, että hänen on vaikeaa tietää, mitkä päätökset ovat oikeita. Hän haluaa perheensä parasta ja ajattelee lastensa tulevaisuutta. Hän koettaa elättää perheensä maanviljelijänä.
”Erbilissä asuminen on kallista korkeiden vuokrien takia, joten ainoaksi vaihtoehdoksemme jäi palata tänne. Paetessamme Isisiä menetimme satomme ja siitä saatavat tulot. Nyt viljelen taas maata ja pyrin saamaan tuloja.”
Vaikka näyttää siltä, että Isis on voitettu tai syrjäytetty, sen aiheuttamat pitkäaikaiset vaikutukset eivät ole ohi. Thomas tuo sen esiin rukousaiheessaan:
”Rukoilkaa puolestamme. Tilanne täällä on epävakaa ja pelkään lasteni tulevaisuuden puolesta. Rukoilen, että heidän tulevaisuutensa on parempi kuin se, mikä meillä on ollut.”
_________________
Kylä
_________________
Ennen ja nyt
Kun Karamles vapautettiin lokakuussa 2016, kylän tuhot näkyivät. Ennen- ja jälkeen-kuvat näyttävät kehityksen ja kyläläisten kovan työn tulokset.
Alueelle tyypillinen kaareva alikulku saattaa näyttää huonommalta kuin vuonna 2016. Hyvä uutinen on se, että tuota Karamlesin vanhaa osaa entisöidään nykyään kunnolla.
Useiden kyläläisten talot on kunnostettu Estephanin ja muiden kovalla työllä.
Kotien lisäksi myös paikallinen kirkko oli tuhoutunut pahasti ja vaatu suuria korjauksia.
Kirkkorakennus oli poltettu, patsailta oli katkottu päät, ja kirkko oli tuhottu sisältä. Kristityn yhteisön avulla kirkko on nyt paljon paremmassa kunnossa.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta kirkko on tapaamispaikka, jonne kokoonnutaan rukoilemaan. Kristityt tapaavat toisiaan Jumalan lapsina syvästi tietoisina siitä, että Isän tiedossa on se, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Pysytään tämän Kristuksen ruumiin osan rinnalla ja koetaan se yhteys, jonka Estephan kertoi kokevansa rukoillessaan Isä meidän -rukousta.
Karamles, Irak
________________________
