Mosambikilainen Ernesto, 38-vuotias aviomies ja isä, selvisi hengissä vain Jumalan kaitselmuksen ansiosta, kun jihadistit ottivat hänet kiinni ja ristiinnaulitsivat ja polttivat hänet.
VAROITUS! Artikkeli sisältää raakoja yksityiskohtia. Haluamme valaista sitä, kuinka pahaa vaino kristittyjä kohtaan on Pohjois-Mosambikissa sekä korostaa, miten Jumala on käyttänyt Erneston* kärsimystä tuomaan kunniaa Kristukselle. Ernesto on kaikesta tapahtuneesta huolimatta henkisesti ja hengellisesti hyvässä kunnossa ja todistaa Jumalan hyvyydestä sekä uskollisuudesta.
Elämä Pohjois-Mosambikin rannikolla saattoi kerran näyttää rauhalliselta. Vuoden 2017 aikana tyytymättömyys alkoi kuitenkin kasvaa rannikon kaupungeissa ja kylissä. Alueen rikkaista luonnonvaroista hyötyi vain eliitti, ja korruptio oli tehnyt tilanteesta yhä otollisemman radikalisoituneille islamilaisille ryhmille, jotka houkuttelivat tyytymättömiä nuoria liittymään riveihinsä.
Lokakuussa 2017 aseistetut miehet hyökkäsivät poliisiasemille Macimboa da Praiassa. Sen jälkeen hyökkäykset ovat muuttuneet entistä strategisemmiksi, rohkeammiksi ja väkivaltaisemmiksi, ja niiden seurauksena yli miljoona ihmistä on lähtenyt kotiseudultaan.
”Aseistetut miehet” ovat nyt riippumaton islamistinen taistelijaryhmä, jonka tavoitteena on perustaa alueelle islamilainen valtio.
Hyökkääjät pakottivat syömään korvan
Yksi jihadistien uhreista on Ernesto, joka tapasi ”Al-Shabaabin” eräänä päivänä vuonna 2019.
Ernesto elätti perheensä myymällä kalaa; toimella, johon hänen täytyi ryhtyä menetettyään työpaikkansa tietojenkäsittelijänä. Hän matkusti kotinsa lähellä olevalle rannalle, jossa hän osti kalaa paikalliselta kalastajalta ja myi sen sitten eteenpäin.
”Odotin iltahämärää tavatakseni kalastajat rannalla, mutta kello viiden ja kuuden välillä terroristit saapuivat ja alkoivat ampua. He alkoivat myös polttaa taloja. Yritin paeta, mutta kuulin laukauksia. En tiennyt, miten paeta”, Ernesto kertoo.
Hänen mukaansa kylään tai useampaan hyökkää yleensä noin 200–300 terroristia. Kun ihmiset säntäävät juoksuun, hyökkääjät alkavat ampua tai puukottaa viidakkoveitsillä pakenijoita.
Tällä kertaa aseistettuja hyökkääjiä oli Erneston arvion mukaan yli 100. Hyökkääjät polttivat kylän molemmat kirkot mutta eivät moskeijaa. He kuitenkin tappoivat paikallisen imaamin.
Hyökkääjät ottivat Erneston kiinni ja pakottivat hänet ja muut kiinniotetut kantamaan laukkuja, joissa oli ryöstösaalista.
Erneston laukku oli suuri ja painava. Hän kompastui ja kaatui joutuen jihadistien vihaisen huomion kohteeksi. He käskivät koko ryhmän pysähtyä ja Erneston nousta ylös, mutta hän ei pystynyt. He löivät Ernestoa selkään aseella.
Kun Erneston onnistui nousta polvilleen, terroristit löivät häntä viidakkoveitsellä päähän vasemmalle puolelle.
”Aloin vuotaa verta. He sanoivat, että minun piti rukoilla, jotta voisin kantaa matkatavarat. Minun piti rukoilla arabiaksi. Sanoin: ’Ei, en ole muslimi. Olen kristitty.’”
Hänen vangitsijansa raivostuivat. Eräs heistä, vasta 14-vuotias lapsi, leikkasi palan Erneston vasemmasta korvasta. Hän laittoi korvan Erneston suuhun, ja hyökkääjät käskivät Ernestoa syömään sen.
”Söin korvani, nielaisin sen. En voinut aliarvioida tuota lasta. Hänellä oli kaikki työkalut. Jos liikahtaisin millään tavalla, kuolisin”, Ernesto muistelee.
”Muutamat ihmiset onnistuivat pakenemaan. Toiset ihmiset mestattiin. Hyökkääjät ottivat keppejä ja asettivat mestatut päät niihin. Sitten he asettivat kepit tielle näkyviin.”
”Näytämme, mitä Jeesukselle kävi”
Jopa sen jälkeen, mitä Ernesto oli kokenut, vangitsijat vaativat, että hänen oli rukoiltava arabiaksi ja kannettava heidän tavaroitaan. Ernesto kieltäytyi ja sanoi olevansa Jeesuksen oma.
Hyökkääjät sanoivat: ”Okei, koska tahdot välttämättä puhua Jeesuksesta, näytämme sinulle esimerkin siitä, mitä Jeesus kävi läpi.”
He etsivät ison puun, leikkasivat seipään ja naulasivat seipään kiinni puuhun, jotta se voisi toimia ristinä. He nostivat Erneston puuta vasten ja naulasivat ensin hänen vasemman nilkkansa ja polvensa puuhun ja sitten oikean. Kun vangitsijoilta loppuivat naulat, he käyttivät vaijereita.
Ernesto kuuli heidän sanovan: ”Tällä kestää kauan kuolla, meidän on poltettava hänet. Ristillä hän ei pysty pelastamaan itseään.”
”He ottivat muovia, nostivat paitani kaulukseni ylös, sytyttivät muovin ja polttivat kauluksen samalla kun olin ristiinnaulittuna. En voinut edes puolustautua.”
”Tällä kestää kauan kuolla, meidän on poltettava hänet. Ristillä hän ei pysty pelastamaan itseään.”
Jihadistit
Eräs hyökkäystä paennut kyläläinen ja hänen vaimonsa piileskelivät läheisessä pusikossa ja tarkkailivat tilannetta. Kun jihadistit lähtivät, mies ryntäsi Erneston luo, heitti hiekkaa tämän päälle ja sammutti tulen. Hän irrotti Erneston siteet, ja yhdessä vaimonsa kanssa he kuljettivat hänet läheiseen kaupunkiin, jossa hän ilmoitti tapauksesta poliisille.
Ernestolla oli vakavia palovammoja rinnassaan ja selässään. Sairaalassa lääkärit poistivat hänen polvissaan olevat naulat. Aluksi hänen turvonneet jalkateränsä ja jalkansa halvaannuttivat hänet. Ernesto vietti sairaalassa 45 päivää.
Kotiin päästyään Erneston uudistuva iho aiheutti voimakasta kutinaa ja muodosti keloidiarpia. Paranevan ihon aiheuttama suunnaton kipu aiheutti hänelle suurta epämukavuutta ja kaikki tapahtunut jätti hänen kehonsa epämuodostuneeksi.
”Ajattelin, etten ollut enää kukaan tässä yhteiskunnassa. Miksi tämä tapahtui minulle? Näin peilistä, kuinka huonolta näytin. Ajattelin jopa tappaa itseni.”
Open Doors tuki Erneston toipumista
Ernesto ja hänen perheensä olivat eristyksissä. Open Doorsin tukema hoitaja kuuli hänen tarinansa ja alkoi käydä hänen luonaan. ”Kun tapasin Erneston, hänen tilansa oli hyvin vakava. Hän valitteli paljon kipuja ja oli myös hyvin traumatisoitunut”, hoitaja kertoo.
Hoitaja otti yhteyttä Open Doorsiin, joka kattoi Erneston sairaalalaskut, koska hän tarvitsi jatkuvaa hoitoa. Sairaalassa hänelle tehtiin ainakin kolme leikkausta, ja toipuminen kesti lähes seitsemän kuukautta.
”Hän oli hyvin lannistunut”, hoitaja muistelee. ”Hänen tilansa oli kaikin tavoin heikko, mutta samalla hän oli syvästi vaikuttunut. Hän ei ollut odottanut, että ensimmäinen yhteydenotto tulisi vain yhdeltä ihmiseltä tai hänen kaltaiseltaan nuorelta ihmiseltä.”
Ernesto on hyvin kiitollinen Open Doorsille.
”Aioin tehdä itsemurhan, mutta jokin sanoi minulle: ’Ei, sinun on oltava vahva. Sinulla on tytär, josta sinun on huolehdittava. Tällä tyttärellä ei ole ketään muuta, joka voisi huolehtia hänestä.’”
Jihadistit luultavasti ajattelivat, että he tuhoaisivat Erneston uskon Jumalaan ja hänen todistuksensa. Armosta hän piti kiinni Jumalan sanasta. ”Kun joku lyö sinua toiselle puolelle, sinun pitäisi antaa hänelle myös toinen puoli. Pidän tuosta raamatunkohdasta, koska niin minä tein.”
Erneston kärsimys on vetänyt hänet lähemmäksi Jeesusta, joka kärsi meidän puolestamme.
”Kun he käskivät minun rukoilla arabiaksi, tiesin, etten voinut kieltää sitä, kuka olin. Jos kuuluin Kristukselle, minun oli kuuluttava Kristukselle, vaikka he tappaisivat minut.”
Aiemmista kärsimyksistään ja nykyisistä haasteista huolimatta Ernesto katsoo edelleen Jumalan puoleen voimaa saadakseen. Hän pitää kiinni uskostaan. Hän ei anna menneisyytensä painaa. Hän toivoo voivansa elää menestyksekästä elämää ja huolehtia perheestään. Hänellä on myös intohimo opettamiseen, ja hän toivoo olevansa tulevaisuudessa aktiivisesti mukana siinä.
”Rukoilen joka päivä Jumalaa, että Hän saisi heidät lopettamaan tämän. Olen myös antanut heille anteeksi ja rukoilen Isä Jumalaa ja Jeesusta antamaan näille ihmisille anteeksi.”
”Osa minusta oli pahoillaan. Toinen osa sanoi ’ei se mitään, menetit tämän täällä, Jumala teki sen tiettyä tarkoitusta varten, koska mitään ei tapahdu ilman Hänen tarkoitustaan’”, Ernesto sanoo.
Vaikka jihadistit tunnetaan paikallisesti nimellä Al-Shabaab, ei ole todisteita siitä, että he olisivat yhteydessä Somalian terroristiryhmään. Kapinallisten uskotaan koostuvan eri jihadistiryhmistä, joista ainakin yksi liittyy Islamilaiseen valtioon. Tunnetuimmat ryhmät käyttävät nimiä Ahlu al-Sunnah wal-Jamaah (ASJ), Ansar al-Sunnah ja ISIS-Mosambik. Niiden perimmäisenä tavoitteena on kalifaatin perustaminen.
Rukoile Erneston kanssa
- Kiitä Herraa Erneston horjumattomasta uskosta.
- Rukoile Erneston täydellisen ja kokonaisvaltaisen parantumisen puolesta.
- Rukoile, että Erneston pienyritys menestyisi, jotta hän voisi paremmin huolehtia itsestään. Rukoile myös, että hän saisi ajokortin.
- Rukoile, että Ernesto perheineen saisi oman kodin. ”Meillä on vaikeaa. Asumme vuokratalossa, joten pyydän rukouksia, että jonain päivänä perheeni ja minä voimme elää rauhassa omassa kodissamme.”
- Rukoile Pohjois-Mosambikin puolesta. Lapset voivat huonosti, kirkot ovat turvattomia ja alueen kristittyjä vainotaan. ”Pyydän rukousta, jotta tämä loppuisi ja jotta me kristityt olisimme vapaita täällä pohjoisella vyöhykkeellä. Jotta lapset voisivat käydä vapaasti koulua. Ja myös siksi, että ihmiset voisivat tehdä työtään kuten ennenkin. Lapset näkevät nälkää, koska kukaan ei tuota ruokaa tämän vainon ja terrorin vuoksi.”
- Rukoile myös muiden heidän kaltaistensa perheiden puolesta, jotka ovat joutuneet siirtymään muualle Mosambikin pohjoisosasta. ”Monet ihmiset ovat joutuneet lähtemään. He ovat ilman kotia, ilman nukkumapaikkaa ja ilman ruokaa sodan vuoksi.”
- Rukoile, että Herra kallistaa korvansa Erneston rukouksille tämän itsensä ja maansa puolesta.
*Nimi muutettu turvallisuussyistä.
