Uutiset
22.06.2022

Elämää äärirajoilla: afgaanipakolaisten haasteita

Afgaanipakolaisten tilanne on tällä hetkellä erittäin vaikea muutamissa Keski-Aasian maissa. Maiden hallitukset eivät virallisesti tunnusta pakolaisten suurta määrää välttyäkseen antamasta heille tarvittavaa sosiaalista tukea. Kertojana on Ishmael*, Open Doorsin eturivin työntekijä Keski-Aasiassa.

Vaikka osalle pakolaisista on myönnetty virallinen pakolaisstatus, heitä ei voi pitää sosiaalisesti suojatumpina kuin muita pakolaisia. Heitä on tukenut statuksen saamisessa kansainvälinen organisaatio, joka nyt kontrolloi viranomaisten raportointia pakolaisten tilanteesta. Kansainvälisen lain mukaan pakolaisten ei tulisi tehdä työtä, koska heillä on oikeus valtion tukeen. Heille kuitenkin maksetaan tuskin mitään tukia. Joka kolmas kuukausi heidän täytyy käydä maahanmuuttovirastossa vahvistamassa pakolaisstatuksensa. Jos pakolainen yrittää saada töitä, hän menettää statuksensa, joutuu kätkeytymään viranomaisilta ja tulemaan toimeen miten parhaiten taitaa. Hän voi jäädä asumaan Keski-Aasian maahan laittomasti tai tulla karkotetuksi kotimaahansa, missä häntä odottaa kuolema.

Asumisen monet haasteet

On myös ryhmä pakolaisia, jotka ovat hakeneet pakolaisstatusta ja joilla on todistus siitä, että he odottavat statuksen saamista. He voivat oleskella maassa laillisesti, mutta heillä ei ole pakolaiselle kuuluvia oikeuksia. Saadakseen pakolaisstatuksen he joutuvat hankkimaan asiakirjoja, mikä on hyvin kallista.

Paikalliset viranomaiset hyötyvät näistä pakolaisista. Heillä ei ole lupaa asettua asumaan suuriin kaupunkeihin, joten heidän on pakko asettua esikaupunkialueille. Esikaupunkien asunnonomistajat ovat tilanteesta tietoisia ja pyrkivät hyötymään pakolaisista taloudellisesti. Jos asunnon vuokra on maan kansalaiselle 50 dollaria, se on afgaanipakolaiselle 150 dollaria eli kolminkertainen. Lisäksi pakolaisen täytyy maksaa ainakin kuuden kuukauden vuokra ennakolta, jolloin summa nousee 900 dollariin. Se on valtava rahamäärä vaikeassa elämäntilanteessa oleville ihmisille.

Monet pakolaiset, jotka ovat lähteneet kotimaastaan mukanaan kaikki rahansa, asuvat nyt vuokra-asunnoissa. Vuokra-aika on kuitenkin loppumassa, eikä heillä ole mahdollisuutta ansaita lisää rahaa. Niinpä heidän elämäntilanteensa romahtaa, eikä heillä ole toivoa ulkopuolisesta avusta. Osassa Keski-Aasian maita ei ole telttaleirejä maansisäisille pakolaisille, vaan he joutuvat asumaan vuokralla.

Esikaupunkialueilla on jonkin verran taloja, joista hallitus antaa laillisten pakolaisten vuokrata asuntoja edullisesti. Näitä taloja on kuitenkin hyvin vähän, ja elinolosuhteet niissä ovat vaikeat. Keskuslämmitystä ei ole, vaan lämmitys toimii yksinomaan sähköllä. Koska sähköä saa vain muutaman tunnin ajan päivässä, asunnot ovat kylmiä ja kosteita. Kuumaa vettä ei ole.

Laittomat pakolaiset, jollaisia valtaosa pakolaisista on, yrittävät löytää työtä maksaakseen laskunsa. Tavallisesti heille annetaan raskaimmat, likaisimmat ja huonoiten palkatut työt. He ansaitsevat 2-3 euroa päivässä, joten heidän on hyvin vaikea tulla toimeen.

Apua afgaanipakolaisten elämään

Monet lapset ja aikuiset tarvitsevat lääketieteellistä apua. Pakolaisten on tällä alueella lähes mahdotonta saada korkeatasoista lääketieteellistä hoitoa, ja he joutuvat maksamaan kaikesta. Hoito voi olla hyvin kallista. Pakolaisilla on paljon lapsia – melkein joka perheessä on 3-5 lasta, eikä heitä kaikkia voida ottaa kouluun. Useimmilla lapsilla ei ole varaa koulumaksuihin, joten he elävät kaduilla. Monilla ei ole virallisia papereita, koska he eivät ole ehtineet ottaa niitä mukaansa paetessaan. Yleisesti ottaen pakolaisten tilanne on erittäin vaikea. Poiskaan he eivät pysty muuttamaan, koska se maksaa liikaa.

Yhteistyössä Open Doorsin kanssa autamme pakolaisia eri tavoin. Ensinnäkin jaamme ruokapaketteja, jotka auttavat monia pakolaisia selviytymään. Lisäksi jaamme vaatteita, huopia ja hygieniatarvikkeita. Joissain tapauksissa vastaamme myös pakolaisten lääketieteellisiin tarpeisiin. Hiljattain yhden afgaaniperheen poika tarvitsi kiireellistä lääketieteellistä apua, mutta häntä ei otettu sairaalaan, koska hän ei ole maan kansalainen. Yhteistyössä läheisen kirkon pastoreiden kanssa pystyimme maksamaan kaikki pojan hoidosta koituneet menot.

Tällä hetkellä apumme piiriin kuuluu alueellani 5 000 afgaanipakolaista. Apua annetaan myös muissa Keski-Aasian maissa. Autamme islamista kääntyneitä kristittyjä pakolaisia, jotka ovat kokeneet ankaraa vainoa ja paenneet välitöntä hengenvaaraa Taliban-hallinnon alaisuudessa. He ovat haavoittuvimmassa asemassa, eivätkä heitä auta ketkään muut kuin paikalliset kristityt. Ulotamme apumme myös muslimipakolaisiin, jotka samalla saavat mahdollisuuden kuulla evankeliumia. Rukoilemme, että he voisivat nähdä ja kokea Kristuksen rakkauden.