Buddhalaisten kotiseudulla
Monissa Aasian maissa buddhalaisuus on elämäntapa. Mutta mistä on kyse? Mitä tämä tarkoittaa heille, jotka uskovat Jeesukseen?
Kurkistus buddhalaisuuteen
Kuuluu laulua, gongien kuminaa, esi-isien henkien kutsumista. Joukoittain munkkeja marssii kultaisessa valossa. Hartaat palvojat herkkukoreineen odottelevat munkkeja auringon noustessa.
Paikalliset “henkien talot” suojelevat koteja, ja buddhalaisia värejä nostetaan maan tunnusten rinnalle. Buddhan nimessä pidettäviä juhlia vietetään kiitokseksi, menestykseksi ja onneksi.
Buddhalaisuus tunnetaan myös vaikutusvallan uskontona. Se on kasvanut voimallisesti lähtien erään valaistuneen prinssin kärsimysmietiskelystä ja kaipauksesta. Se tunnetaan uskontona, josta on tullut monen maan hallituksen tukipylväs ja miljoonien ihmisten liike.
Yleisesti buddhalaisuutta pidetään rauhan uskontona.
Vuoden 2017 World Watch-listaa katsottaessa buddhalaisia maita, joissa kristittyjen vainoa tapahtuu eniten, ovat Sri Lanka (45.), Bhutan (30.), Laos (24.) ja Vietnam (17.). Maat ovat nostaneet sijoitustaan. Myanmarin sijoitus (28.) on laskenut, mutta vainon määrä on pysynyt ennallaan.
Siellä täällä ilmenee väkivaltaa sekä buddhalaisten ääriliikkeiden toimintaa. Kaiken kaikkiaan vainon merkit ovat kuin paksu hirttonuora, joka tiukentumistaan tiukentuu kirkon kaulan ympärillä.
Toiminta on ikään kuin jatkuvaa, hiljaista kristittyjen tukahduttamista – uskovien ahdistuneet vetoomukset muulle maailmalle vaimennetaan.
Mikäli buddhalainen kääntyy kristinuskoon, perhe joutuu kohtaamaan monenlaisia vaikeuksia. Isä, äiti, veljet ja sisaretkin saattavat puhua pahaa. Jos joku kääntyy kristityksi, suhteet häneen katkaistaan, eikä hän ole enää perheen jäsen.
”Sinä valitset oman tiesi – mekin käymme omaa tietämme, koska et enää kuuntele, mitä puhuttavaa meillä on”, he sanovat. Ja jos käännyt kristityksi ja tahdot uskoa Jeesukseen – silloin he kehottavat sinua lähtemään. He saattavat jopa pakata laukkusi puolestasi.
”Minä tiedän tämän, koska näin on tapahtunut minulle. Ystäväni ja serkkuni sanoivat: ”Sinä voit poistua kylästämme ja jäädä sinne, missä Jeesus on. Tämä paikka ei pidä Jeesuksesta, siksi me emme hyväksy mitään Hänestä.”
Näin kertoi paikallinen kristitty Baham*.
Buddhalaistaustaisten kristittyjen hätä
Mitä sitten tarkoittaa Jeesuksen seuraaminen, kun buddhalaisuus tunkee esille kaikkialla yhteiskunnassa? Kolme uskovaa kertoo elämästään. Heidän suojelemisekseen emme kerro kaikkia yksityiskohtia.
Pastori kastoi tytön, joka sairastui seitsemän vuotta myöhemmin. Pikku tytön isä haastoi Tika Ramin oikeuteen – isä piti Tika Ramin toimittamaa kastetta syynä tytön munuaisvaivaan. Oikeus velvoitti pastorin maksamaan tytön perheelle suunnattoman summan – noin 7,800 dollaria, jota hän maksaa yhä kuukausittain. Ymmärrät toki, että Tika Ram on äärimmäisen köyhä. Ymmärtänet, että vaikka hän tahtoi puolustautua hallituksen linjaa vastaan, kukaan asianajaja ei puolusta buddhalaisen supervallan alhaista kristittyä. Tapaus on heille jo ennalta hävitty.
”En ollut osannut kuvitellakaan, että jotain niin traagista voisi tapahtua minulle, enhän ollut tehnyt mitään väärin. Olin niin sekavassa mielentilassa, että ajattelin sanoutua irti kristinuskosta.”
”Ajattelin luopua papin virastani ja kirkostani ja palata kotikylääni….. ajattelin jopa murhaavani tytön isän ja pakenevani paikkakunnalta. Mieleni oli turmiotilassa ja sielunvihollinen sai valtaa noina hetkinä.” Tika Ram kertoo.
Ma Thayn aviomies yritti kaikkensa: hän vetoamalla vetosi vaimoaan palaamaan takaisin buddhalaisuuteen – aluksi ystävällisesti, sitten pakottaen – mutta vaimo kieltäytyi. Aviomies vetosi häneen palavasti, ja jopa hänen tyttärensä pyysivät häntä luopumaan uskostaan, mutta Ma Thay pysyi lujana.
”Aviomieheni ei pidä siitä, että luen Raamattua ja rukoilen aamuisin – hän on monta kertaa yrittänyt polttaa Raamattuni tai tuhota sen muuten.”
”Minulla oli tapana kätkeä Raamattuni, ettei hän voisi löytää sitä. Mieheni tuli välillä kotiin juovuksissa. Kerran hän pieksi minut polkupyörän pumpulla. Hän löi minua päähän: loukkaannuin pahoin ja vuosin verta. Naapurini auttoivat minua saamaan apua lääkäriltä. Aluksi olin vihainen miehelleni, mutta rukoiltuani rauhoituin. Myöhemmin pystyin antamaan hänelle anteeksi.”
Dok oli vankilassa 13 vuotta sanan julistamisesta, mutta vankila ei murtanut häntä. Itse asiassa se tehosti hänen julistustaan.
”Minun käteni ja jalkani olivat raudoissa. Kylpyhuone oli samassa huoneessa, jossa nukuin. Mitään vessaa ei ollut, sain ainoastaan muovipussin tarpeitani varten. Huone oli pimeä, todella pimeä. En nähnyt mitään.”
Muutamia kuukausia vankilasta vapautumisen jälkeen, vuonna 2012, Dokin elämäntarina oli niin kuuluisa, että se ilmestyi YouTubessa. Kohta sen lataamisen jälkeen viranomaiset tulivat vaatimaan Dokia tilille siitä ja varoittivat häntä: ellei hän poistaisi juttua, hän saattaisi päätyä takaisin vankilaan.
”Uhkaus pakotti minut lähtemään perheestäni ja muuttamaan paikasta toiseen: oli paettava ja kätkeydyttävä poliisilta. En voinut palvella Jumalaa alueellamme, koska minun piti olla pakosalla. Perheeni jäi kyläämme jatkaakseen pappistehtäviäni, kun kätkeydyin. Vaimoni piti yllä yhteyksiä 62 seurakuntaan ja rohkaisi heitä pysymään vahvoina uskossa.”
Buddhalaistaustaisten kristittyjen elämäntaivalta
Tässä on meille tosiasiota buddhalaistaustaisten kristittyjen tilanteesta. Viranomaiset vangitsevat heitä. Heitä karkotetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Suvuissa heitä pahoinpidellään ja heihin ei pidetä yhteyttä. Kuitenkin Jeesuksessa heillä on lupaus: ”Siunattuja ovat he, joita vainotaan heidän oikeamielisyytensä takia, sillä heidän on taivasten valtakunta.”
Jumalan seurakunta elää vahvana buddhalaisissa maissa
Eri maita, sama Kristuksen ruumis.
Sinun avullasi ja Jumalan armosta Open Doors-yhteisö vahvistaa buddhalaistaustaista kirkkoa rukouksin, vainon kohtaamiseen valmistavin harjoituksin, yhteiskunnallis-taloudellisella kehitystyöllä, auttamalla lakiasioissa, jakamalla Raamattuja sekä auttamalla käytännön asioissa.
”Kun minun mieheni oli vankilassa, te rukoilitte puolestamme ja autoitte meitä. Te muistitte meidät.”
”Vaino on vihollinen, jota kirkko on kohdannut ja hallinnut monia kertoja. Välinpitämättömyys saattaisi osoittautua paljon vaarallisemmaksi viholliseksi.”
-Veli Andrew, Jumalan salakuljettaja
*Nimet muutettu turvallisuussyistä.
