Yondo on animistinen rituaali, jolla Tšadissa tehdään pojista miehiä. Se on salainen eikä sen läpikäyneiden anneta puhua siitä. Kuitenkin rituaalista tiedetään riittävästi, koska kaikki siihen joutuvat ovat peloissaan. Rituaali sisältää ruoskimista, arpien aiheuttamista, sukupuolisiveellisyyden loukkaamista, huumaamista… Yondo ja muut siirtymäriitit aiheuttavat kärsimystä kristityille, jotka kieltäytyvät niistä, ja joitain pastoreita on jopa murhattu sen vuoksi.

Alfred* on eteläisen Tšadin sara-kansaan kuuluva 19-vuotias . 8-vuotiaana hän kävi läpi siirtymäriitin, johon kaikkien odotetaan osallistuvan. Kieltäytyjiä pidetään pettureina. Myöhemmin nuoruudessaan Alfred oppi tuntemaan Kristuksen pyhäkoulun kautta ja omisti elämänsä Herralle. 18-vuotiaana sukulaiset painostivat häntä valmentamaan nuorempia poikia rituaalissa.

”Setäni soittivat ja käskivät minun auttaa heitä viemään poikia metsään. Sanoin, etten voi, koska olen kristitty,. Osallistuin itse rituaaliin vain, koska olin niin nuori, etten erottanut oikeaa ja väärää. Nyt, kun Jumalan sana on valaissut minua, pidän rituaalia epäjumalanpalvontana.” Mitä enemmän sedät vaativat, sitä vahvemmin Alfred kieltäytyi. ”Sanoin, etten osallistu. Minua uhkailtiin, mutta sanoin, että he voisivat saman tien tappaa minut, sillä en suostu.”

 

Alfred ei taistellut vain oman perheensä kanssa. ”Kun vedin kirkkomme nuortenryhmää, en halunnut heidän tekevän huonoja päätöksiä. Kirkon johtajien avulla opetin heille, mikä tämä siirtymäriitti on. Kerroimme myös, että jokaisen kristityn täytyi valita, onko uskollinen Jumalalle koko sydämestään tai ei. Puoliksi ei voi olla.” Moni seurasi Alfredin neuvoja eikä mennyt initiaatioriittiin. Näiden joukossa oli kaksi lasta, joiden vanhemmat olivat erittäin loukkaantuneita ja alkoivat uhkailla Alfredia. Uhkaukset muuttuivat niin vakaviksi, että hän joutui pakenemaan. ”Pakenin moottoripyörätaksilla kenenkään sitä huomaamatta.”

Tietäen, että pojat voitaisiin viedä rituaaliin väkisin tiettynä aikana, kirkko järjesti leirin. Siellä pidettiin huolta pojista, jotka halusivat välttää siirtymäriitin. Lähes 300 12–21-vuotiasta poikaa osallistui leirille. Alfredille leiri oli todellinen turvapaikka: ”Sain entistä enemmän voimaa leirillä kuulemieni opetusten kautta.” Jälkeenpäin hän päätti palata kotiin toivoen, että viha häntä kohtaan olisi laantunut, mutta ei ollut. ”Sukulaiset sanoivat, että eivät halunneet nähdä minua enää kylässämme, koska olin kieltäytynyt perinteestä.” Koko yhteisö oli häntä vastaan, eikä kylän päällikkökään auttanut häntä. Hänet ja muutama muu lähetettiin pois, missä he ovat täysin kirkon ja vertaistensa tuen varassa.

”Olen joutunut kokemaan vaikeita aikoja”, Alfred myöntää. ”Omin voimin en olisi pystynyt kestämään. Tiedän, että Jumalan voima on puolellani. Kyläläiset menivät niin pitkälle, että manasivat henkiä minua vastaan. Olen kuitenkin nähnyt Jumalan voiman, kun Hän suojelee minua.” Alfred taistelee katkeruutta vastaan rukoilemalla perheensä puolesta: ”Jumala muuttaa heidän sydämensä, että he antavat elämänsä Jeesukselle Kristukselle ja saavat ikuisen elämän. Jeesus varoittaa, että ne, jotka seuraavat häntä, joutuvat kärsimään ja kokemaan vaikeuksia. Hän myös sanoo, että meidän tulee rakastaa vihamiehiämme ja rukoilla heidän puolestaan.”

”Rukoilkaa edelleen puolestamme, että Jumala pitää meistä huolen ja johdattaa. Olemme sitoutuneet seuraamaan Häntä. Rukoilkaa, että pysymme lujana uskossa, etteivät tämän maailman asiat nujerra meitä emmekä häpeä Herraa.”

Rukoilkaa näiden nuorten kristittyjen puolesta. He voivat nyt mennä kyläänsä jumalanpalveluksiin ja omiin nuorten kokouksiinsa, mutta eivät kuitenkaan saa asua kylässä. Rukoilkaa, että heidät otettaisiin takaisin perheisiinsä. Rukoilkaa voimaa ja rohkeutta kristityille. Rukoilkaa kirkon johtajien puolesta, koska heitä uhkaillaan. Rukoilkaa, että Herra vahvistaa heitä, kun he pitävät huolta lapsista, jotka ovat vanhempiensa hylkäämiä. Rukoilkaa heille varjelusta vahingolta.