Turkmenistanissa kristityt kokevat yhteiskunnan eri tahoilta tulevaa vainoa. Hallitus rajoittaa voimakkaasti uskonnonvapautta, ja seurakuntien toimintaa tarkkaillaan.
Seurakuntien johtajat ovat erityisen alttiita joutumaan vainon kohteiksi. Se voi merkitä perusteettomia sakkoja, fyysistä väkivaltaa tai pidätyksiä ja vankeutta väärien syytösten perusteella. Julkisen vallan painostuksen lisäksi islamista kristityiksi kääntyneitä painostavat heidän omat perheensä ja yhteisönsä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi häirintää ja kuulusteluja, pahoinpitelyä, perinnöttömäksi jättämistä ja kotiarestia.