Pohjois-Korea ja Afganistan ovat maailman vaarallisimmat maat elää kristittyinä, tänään julkaistusta World Watch List 2018 -listauksesta ilmenee. Joka neljäs Aasiassa asuva kristitty kokee vakavaa vainoa vakaumuksensa vuoksi ja Afrikassa joka kahdeksas kristitty. Koko maailmassa vakavaa vainoa kokee yli 215 miljoonaa kristittyä eli joka kahdestoista kristitty. Kristittyihin kohdistuvan vainon voimakkuus on kasvanut maailmassa tasaisesti viime vuosien aikana erityisesti radikaali-islamin ja uskonnollisen nationalismin lisääntymisen johdosta. Myös surmatapaukset ovat lisääntyneet edellisvuodesta.
Pohjois-Korea ja Afganistan ovat saaneet suurimmat pistemäärät kristittyjen vainoa mittaavassa World Watch List 2018 -listauksessa. Kansainvälisen Open Doors -järjestön julkaisema World Watch List kokoaa vuosittain 50 maata, joissa kristityt kokevat vakaumuksensa vuoksi eniten vainoa maailmassa. Vuoden 2018 World Watch List on koottu ajanjaksolta 1.11.2016–31.10.2017. Pohjois-Korea on ollut listan ykkösenä joka vuosi vuodesta 2002 lähtien. Afganistan nousi nyt listan kakkoseksi Somalian ohi edellisvuoden kolmossijalta.
– Kristittyjen asema on Afganistanissa lähes yhtä huono kuin Pohjois-Koreassa. Pelkkä epäilys kääntymisestä kristityksi riittää Afganistanissa siihen, että suku tai viranomaiset voivat tappaa henkilön. Tämä alleviivaa sitä vastuuta, mikä turvapaikanhakijoiden päätöksiä käsittelevillä viranomaisilla on Suomessa, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen toteaa.
Vainoamisen kärkikymmenikössä ovat nyt vakavuusjärjestyksessä Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Sudan, Pakistan, Eritrea, Libya, Irak, Jemen ja Iran. Kristittyihin kohdistuvia väkivaltaisuuksia mittaavalla asteikolla vain Pakistan sai täydet pisteet, mutta kokonaisvaltaista vainoa mitattaessa maa oli listan viides.
Kristittyjen kokeman vainon voimakkuus on lisääntynyt maailmassa viimeisen viiden vuoden ajan, erityisesti Aasiassa. Radikaali-islam on ruokkinut vainoja Lähi-idän lisäksi yhä enenevässä määrin myös muualla Aasiassa, kuten Filippiineillä ja Bangladeshissa. Myös buddhalaisnationalismi sekä hindunationalismi ovat lisääntyneet Aasiassa selvästi. Afrikassa radikaali-islam on vahvistanut asemiaan myös perinteisesti kristittyinä pidetyissä maissa, kuten Keniassa ja Nigeriassa.
– Siellä missä uskonnonvapaus ei toteudu, harvoin toteutuvat muutkaan ihmisoikeudet. World Watch List ei siis kerro vain yhden uskontoryhmän tilanteesta vaan heijastaa laajempaa tilannetta, Auvinen painottaa.
Intian tilanne erityisen huolestuttava
Listan uusia tulokkaita ovat Nepali ja Azerbaidžan. Suoraan listan sijalle 25 nousseessa Nepalissa hinduradikaalit ovat lisänneet kristittyihin kohdistuvaa painostusta ja väkivaltaa. Azerbaidžan nousi listan sijalle 45 muun muassa tiedonsaannin helpottumisen johdosta. Intia taas nousi listalla sijalta 15 sijalle 11.
– Intian tilanne on erityisen huolestuttava: Vuonna 2014 hallitukseen noussut hindunationalistinen BJP-puolue on julistanut luovansa Intiasta hinduvaltion vuoteen 2021 mennessä. Tämä on jo näkynyt lisääntyneenä väkivaltana muita uskonnollisia ryhmiä kuten kristittyjä, muslimeja ja sikhejä vastaan, Auvinen kertoo.
Tarkastelujakson aikana hinduradikaalit hyökkäsivät Intiassa ainakin 34 kirkkoon ja hyökkäyksiä kohdistui lähes 24 000 kristittyyn.
Vaino ei aina tarkoita surmatapauksia tai pitkiä vankilatuomioita. Esimerkiksi lomaparatiisi Malediivit on listauksessa sijalla 13, vaikka tutkimusjakson aikana maassa ilmeni vain muutamia kristittyihin kohdistuvia väkivaltatapauksia. Vaino ilmenee Malediiveilla erityisesti seurakuntiin kohdistuvana painostuksena, sillä seurakuntien kokoontumiset eivät ole Malediiveilla käytännössä lainkaan mahdollisia.
Joka kahdestoista kristitty vakavasti vainottu
– Tällä hetkellä yksi kahdestatoista kristitystä maailmassa joutuu uskonsa takia vakavan vainon kohteeksi. Lähi-idässä ja Aasiassa peräti yksi neljästä kristitystä joutuu kohtaamaan vakavaa vainoa, Auvinen toteaa.
Maailmassa on yhteensä noin 2,48 miljardia kristittyä, joista yli 215 miljoonaa kärsii World Watch List 2018 listan mukaan vakavaa, hyvin vakavaa tai äärimmäistä vainoa. Listaan päätyneissä 50 maassa elää yhteensä noin 650 miljoonaa kristittyä, joista joka kolmas (33 prosenttia) kokee vähintään vakava-asteista vainoa vakaumuksensa vuoksi.
Vakavaa vainoa kokevista yli 215 miljoonasta kristitystä 53 prosenttia elää Lähi-idässä ja muualla Aasiassa, 38 prosenttia Afrikassa, 9 prosenttia Latinalaisessa Amerikassa ja 0,01 prosenttia muualla maailmassa.
Surmatapaukset lisääntyneet edellisvuodesta
Uskonsa vuoksi surmattujen kristittyjen määrä on jälleen lisääntynyt. Ainakin 3066 kristittyä surmattiin maailmassa uskonsa vuoksi World Watch List 2018 -tarkastelujakson aikana, kun edellisvuonna luku oli 1207. Listaukseen päätyvät vain todennetut surmatapaukset, joten määrä on todennäköisesti paljon suurempi.
World Watch List 2017 -tutkimuksessa ilmennyt surmatapausten väheneminen johtui erityisesti Boko Haramin aktiivisuuden laskusta Nigeriassa. Nyt surmatapaukset ovat jälleen lisääntyneet islaminuskoisten fulanipaimenten hyökkäysaaltojen yleistyessä Nigerian keskiosien kristityissä yhteisöissä. Tilannetta kuvataan raporteissa uskontoon perustuvaksi etniseksi puhdistukseksi.
World Watch List 2018 -tarkastelujakson aikana ainakin 793 seurakuntaan hyökättiin maailmassa mukaan lukien muun muassa seurakuntien omistamat sairaalat, koulut ja hautausmaat.
Auditoitu tutkimusmenetelmä
Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja teot kristittyjä kohtaan.
World Watch List laaditaan tutkimalla viittä elämän eri osa-aluetta, joilla kristillisen uskon harjoittamista rajoitetaan tai vainotaan eri maissa: vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana. Listauksessa tutkitaan erikseen myös kristittyihin kohdistuvan väkivallan, kuten surmatapausten ja kirkkojen polttamisten ilmenemistä.
Kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti (IIRF, International Institute for Religious Freedom) on auditoinut eri maiden pistemäärien laskemiseksi kehitetyt menetelmät ja maiden välisen vertailun.
