”Meistä tuli orpoja, eikä ollut ketään, joka huolehtisi meistä”, Waswa* kertoo Open Doorsin työntekijöille. Waswalle selvisi, että Jeesuksen seuraaminen maksaisi hänelle kipeästi. Nyt 29-vuotias Waswa on kuin isä orpolapsille. Ugandalaisessa orpokodissaan hän saa tuoda toivoa hylättyjen lasten elämään.
Äidin uskosta ahtaalle
Waswan lapsuudenkoti ei ollut kristitty. Vasta kun hänen äitinsä tuli uskoon hän sai tietää, kuka Jeesus todella on. Äiti oli ollut pitkään sairaana ja kuuli ystävältään Jeesuksesta ja kaikista niistä hyvistä asioista, joita Jumala meille tekee. Tultuaan parannuksenteon paikalle ja otettuaan vastaan Jeesuksen hän parantui.
Äiti kertoi Jeesuksesta perheelle. Waswan isä oli huomattava muslimijohtaja heidän yhteisössään ja Waswan oli tarkoitus seurata hänen jalanjäljissään. Niinpä isä ja muut yhteisön muslimit eivät pitäneet siitä, että äiti puhui uskostaan.
Kukaan ei syyttäisi häntä, jos hänestä olisi tullut olosuhteidensa uhri, mutta sen sijaan hänen koettelemuksistaan onkin tullut hänen todistuksensa.
“He tuhosivat äidin yrityksen, halusivat tappaa meidät ja pakottivat meidät jättämään kotimme. Pakenimme kauas toiselle alueelle turvaan.” Nyt Waswan äidistä tuli yksinhuoltaja ja elämästä tuli erittäin vaikeaa heille kaikille.
Waswa muistelee epätoivoisia päiviä uudella paikkakunnalla: “Nukuimme keskeneräisissä rakennuksissa ja meidän oli kerjättävä ruokaa. Sukumme oli varastanut kaiken omaisuutemme, myös äitini omistaman maan.”
Waswa tunsi itsensä aivan onnettomaksi. Hän ei voinut jatkaa opiskelua, koska heillä ei ollut varaa koulumaksuihin. Waswan koko maailma tuntui romahtavan. Hän jopa mietiskeli mielessään epätoivoista ratkaisua paeta koko tästä maailmasta päättämällä oma ja sisarustensa elämä.
Rukouksen voima
Olosuhteiden pakosta perhe asui kaduilla vaaroille alttiina. Eräänä yönä heille tapahtui järkyttäviä asioita: Muukalainen hyökkäsi äidin kimppuun, pahoinpiteli ja raiskasi hänet.
Waswa kertoo, että huolimatta tästä tuskallisesta ja traumaattisesta kokemuksesta hänen äitinsä usko Kristukseen ei koskaan horjunut. He näkivät äidin uskon. Kaiken kokemansa jälkeen hän luotti edelleen Jumalaan. Silloin myös lapset päättivät seurata Jeesusta.
Waswa muistaa, kuinka heidän äitinsä saarnasi ja 80 muslimia päätti seurata Jeesusta.
He ryhtyivät rukoilemaan tilanteensa puolesta ja joka kerran heidän rukoiltuaan Jumala lähetti tuntemattomia ihmisiä tuomaan ruokaa tai muuta tarpeellista. Se toi heille toivoa ja vahvisti heidän luottamustaan Jumalaan.
Lopulta eräs pastori pelasti heidät kadulta ja antoi heille kodin. Perhe alkoi kertoa Jeesuksesta muslimeille. Waswa muistaa, kuinka heidän äitinsä saarnasi ja 80 muslimia päätti seurata Jeesusta.
Nämä saarnat suututtivat yhteisön muslimit ja he lahjoivat yhden sukulaisista myrkyttämään äidin. Hänen äkillinen kuolemansa syöksi Waswan sisaruksineen takaisin epävarmuuteen.
Sydän syttyy palvelutyöhön
”Olimme kuin orpoja, koska ei ollut ketään, joka huolehtisi meistä”, toteaa Waswa. Äidin kuoleman jälkeen sisarukset lähetettiin kristittyihin perheisiin. Waswa oli onnellinen päästessään asumaan pastorin perheeseen.
Paikallinen seurakunta kertoi Open Doorsin yhteistyökumppaneille Waswan äidin traagisesta kuolemasta ja he ottivat yhteyttä.
Waswa kiittää: ”Kiitos Open Doorsin tuesta. Autoitte minua koulumaksuissa, ruoan ja vaatteiden hankinnassa. Sain teiltä ohjausta ja traumaterapiaa ja niistä oli minulle paljon apua. Teidän avullanne saatoin suorittaa taloushallinnon ja kirjanpidon tutkinnon yliopistossa.”
Jumala siunasi minua, koska toteutin Hänen tahtoaan palvelemalla avun tarpeessa olevia lapsia.
Waswa
Pastorin ohjauksessa Waswan valtasi suunnaton halu auttaa lapsia vaikeissa elämäntilanteissa ja hän perusti oman palvelutyön lasten parissa.
Hankkiakseen lisätuloja hän työskenteli myös paikallisella maatilalla. Renkinä hän ansaitsi varat, jotka tarvittiin lasten parissa tehtävän työn ylläpitokuluihin. Sitten tulot alkoivat kasvaa, Waswa kertoo, ja jatkaa: “Jumala siunasi minua, koska toteutin Hänen tahtoaan palvelemalla avun tarpeessa olevia lapsia.”
Orpojen isä
Orpokodissaan Waswaa ympäröi innokas kikattava lapsilauma. Nuorimies saa halauksia lapsilta, joille hänestä on tullut eräänlainen isähahmo. Hänen toiveenaan on vähitellen laajentaa orpokotia, jotta hän voisi huolehtia vielä suuremmasta lapsijoukosta ja heidän koulutuksestaan.
”Omasta kokemuksestani tiedän sen tuskan, jonka nämä lapset läpikäyvät”, hän toteaa. “Päätin opettaa heille Jumalan Sanaa, tuoda toivon jälleen heidän elämäänsä ja kasvattaa heistä jumalaapelkääväisiä lapsia.”
Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.
Jer. 29:11
Waswa ei osannut aavistaakaan, mitä Jumala oli tekemässä hänen elämässään äidin kuoleman jälkeen. Kukaan ei syyttäisi häntä, jos hänestä olisi tullut olosuhteidensa uhri, mutta sen sijaan hänen koettelemuksistaan onkin tullut hänen todistuksensa.
Jumalan lupaus
Kestäväisyys ei ole synnynnäistä eikä sitä synny mukavuudessa ja runsaudessa. Mutta sitä syntyy vastoinkäymisistä, armollisuudesta ja toivosta. Sitä saa aikaan ympärillä olevien ihmisten esimerkki: noustaan ylös yhä uudelleen ja ponnistellaan hellittämättä eteenpäin.
Waswan kautta moni suurissa vaikeuksissa elävä lapsi saa nyt kokea omassa elämässään elävän toivon Jeesuksessa.
Waswa on elämässään joutunut kohtaamaan suunnaattomia vaikeuksia, mutta niistä huolimatta hän pysyy lujasti kiinni Jumalan lupauksessa ikuisesta elämästä Hänen luonaan.
Lempijae, joka on antanut hänelle toivoa, on Jeremia 29:11: “Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”
“Olen syvästi kiitollinen, että seisoitte rinnallani rukouksessa.”
*Nimi muutettu turvallisuussyistä
