Islamistinen väkivalta leviää Saharan eteläpuolisiin valtioihin.
Presidentti Gaddafin syrjäyttäminen muodosti Libyaan valtatyhjiön, jonka ovat täyttäneet ääri-islamistiset terroristijärjestöt. Nämä mahdollistavat taloudellisen tuen, aseistuksen, sekä yhteydet huumekauppaan ja muuhun järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin, joiden turvin islamistiset terroristiryhmät ovat hyökänneet kristittyjen kimppuun valtiojärjestelmiltään “heikoissa” Saharan etelänpuoleisen Afrikan maissa, jotka eivät kykene suojelemaan kansalaisiaan.
Malin (WWL: sija 29; 2019: sija 24) presidentti totesi jo marraskuussa 2018, että jihadistit ovat riski koko hänen maansa olemassaololle. Sotaisat islamistit käyttävät hyväkseen etnisiä sekä heimo- ja sosioekonomisia ryhmiä, jotta saisivat aikaan otolliset olosuhteet uusien jäsenten saamiselle ja vaikutusvaltansa kasvattamiselle. Tämä taas vaikuttaa maailmanlaajuiseen turvallisuuteen. Mali, Burkina Faso, Niger, Tšad ja Mauritania ovat Ranskan tukemina muodostaneet erikoisryhmän taistelemaan islamistikapinallisia vastaan. Kuitenkin esimerkiksi lokakuussa 2019 kuoli 37 ihmistä, kun kanadalaisen kaivosyhtiön saattue joutui väijytykseen Burkina Fasossa.
Kansainvälisiin uutisotsikoihin eivät nouse vakavat hyökkäykset kirkkoja kohtaan. Burkina Faso (WWL: sija 28; 2019: sija 61) on ollut kauan tunnettu uskonnollisesta suvaitsevuudestaan, mutta on nyt noussut ensimmäistä kertaa World Watch -listan 50 kärkimaan joukkoon. Samoin on käynyt Kamerunin (WWL: sija 48; 2019: sija 56 ). Burkina Fason kristityt kertovat taistelevansa olemassaolostaan. Islamistiterroristit ovat tappaneet kymmeniä katolisia pappeja. Myös protestanttisten seurakuntien pastoreita perheineen on tapettu tai siepattu.
Kristillisiä symboleja käyttäviä kyläläisiä on koottu yhteen ja surmattu. Jihadistit muuttavat kouluja ”arabi”-kouluiksi, kuten paikalliset kutsuvat niitä. Kirkkoja, kauppoja ja terveysasemia on poltettu. Yhden lähteen mukaan islamistiterroristit ovat antaneet paikallisille uhkavaatimuksen joko kääntyä islamiin tai jättää kotinsa. Toinen, nimettömänä pysynyt lähde kertoi: ”(Kristityt) kuuluvat yhtenä osana jihadistien ohjelmaan, jonka tarkoituksena on kylvää pelkoa: he murhaavat kristillisten yhteisöjen jäseniä ja pakottavat henkiin jääneitä pakenemaan kodeistaan sanoen palaavansa kolmen päivän päästä ja toivovansa, etteivät enää löydä kristittyjä.”
Huhtikuun 2019 tapahtuma oli tyypillinen: Joukko aseistettuja miehiä saapui moottoripyörillä erääseen Burkina Fason kylään, jossa oli menossa jumalanpalvelus. He takavarikoivat seurakuntalaisten puhelimet ja henkilökortit sekä kokosivat Raamatut ja polttivat ne. Sitten he veivät pastorin ja kuusi seurakuntalaista ulos kirkosta ammuttaviksi. Vain yksi heistä selvisi hengissä.
Pohjoisessa yli 200 kirkkoa on sulkenut ovensa. Tuhansia kirkon jäseniä on muuttanut pakolaisleireille tai ystäviensä luo Burkina Fason pääkaupunkiin Ouagadougouhun sekä maan keski- ja eteläosiin. Al-Qaidaan linkittyvät ryhmät pitävät Maghrebissa lähetys- ja avustustyöntekijöitä vankeinaan. Osa on ollut vangittuna jo monen vuoden ajan.
Ääri-islam ja syvään juurtuneet alueelliset konfliktit leimaavat Malin (WWL: sija 29) tilannetta, josta Human Rights Watchin Sahelin alueen johtaja totesi joulukuussa 2018: ”Aseistettujen joukkojen tekemät siviilien murhat Keski- ja Pohjois-Malissa ovat riistäytyneet käsistä.” Kirkon toiminta on riskialtista, koska monet eri islamistiset ryhmät kontrolloivat ihmisten päivittäistä elämää.
Kamerunissa (WWL: 48) hallinnossa ja turvallisuudessa on merkittäviä ongelmia. Väkivaltaa koetaan paitsi maan pohjoisosassa, joka on edelleen Boko Haramin tukikohta, myös Lounais- ja Luoteis-Kamerunissa. Siellä englanninkielinen väestönosa kapinoi lisääntyvästi ranskankielisen enemmistön hallintoa vastaan. Kamerun on myös yksi maailman korruptoituneimmista maista. Pohjoisessa radikaali islam uhkaa pakkosiirrettyjä kristittyjä ja häiritsee kirkon toimintaa. Islamista kääntyneitä naisia pakotetaan naimisiin muslimien kanssa. Heitä uhkaavat myös Boko Haramin sieppaukset. Muslimisukulaiset pakottavat kristittyjä lapsia osallistumaan islamin opetukseen kouluissa.
Vaikka Boko Haram onnistuttaisiin kukistamaan, sosiaalisen tasapainon palauttaminen edellyttää lisäksi islamistisen ideologian voittamista. Se on jo ehtinyt vaikuttaa syvästi alueen nuorisoon.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toimii ainakin 27 eri islamisti-ryhmää. Keski-Afrikan tasavallassa (WWL: sija 25; WWL 2019: sija 21) sotivat lisäksi Seleka, ex-Seleka ja muut aseistautuneet ryhmittymät. Tilanne on sekava, ja kaikkien osapuolien joukosta nousee esiin rikollisia ryhmiä. Murhat sekä omaisuuden ja kirkkojen tuhoaminen ovat yleisiä. Marraskuussa 2018 aseistautuneet miehet sytyttivät tuleen Alindaon kirkon ja tuhosivat sen ylläpitämän pakolaisleirin. Kaikkiaan 115 ihmistä, valtaosin kristittyjä, kuoli. Heidän joukossaan oli kolme pastoria. Toukokuussa ex-Selekan aseistautuneita miehiä syytettiin 77-vuotiaan eurooppalaisen nunnan surmaamisesta kotonaan lähellä Tšadin rajaa.
Kansainvälisen kriisiryhmän (International Crisis Group) mukaan Nigeriassa (WWL: sija 12, kuten myös WWL 2019) islaminuskoisten Fulani-paimentolaisten harjoittama väkivalta on tapettujen lukumäärän perusteella kuusi kertaa tuhoisampaa kuin Boko Haramin toiminta. Tilanne on lähes vuoden 2019 kaltainen: hyökkäykset kristittyjä maanviljelijöitä, kirkkoja ja kokonaisia kyliä vastaan ovat jatkuneet Nigerian pohjois- ja keskiosassa. YK:n pakolaisneuvosto (UNHCR) raportoi, että syynä väkivallan leviämiseen koillisesta luoteeseen ja maan keskiosiin ovat eri yhteisöjä terrorisoivat aseistautuneet rikollisryhmät. Ne tappavat, raiskaavat, ryöstävät, polttavat ja sieppaavat ihmisiä – jopa 10-vuotiaita tyttöjä – lunnaiden toivossa. Uhrit kertovat toistuvasti saavansa kuulla: ”Käänny islamiin tai sinut tapetaan.”
Kristittyihin kohdistuva väkivalta leviää Nigerian keskiosien yhteisöistä etelämmäksi myös alueille, joita on totuttu pitämään turvallisina: Plateau-maakuntaan ja sen eteläpuolelle. Ääri-islamistinen ideologia inspiroi monia erillisiä ryhmiä, kuten Boko Haramista irtautunutta ISWAPia (Islamic State West Africa Province, Länsi-Afrikan Islamilainen Valtio), joka vaikuttaa neljän maan alueella.
ISWAPia tuetaan paikallisesti, koska se paikkaa hallinnon ja yhteiskunnallisten palveluiden valtatyhjiötä alueella. ISWAPin taistelijat ovat surmanneet kristittyjä avustustyöntekijöitä. Jakamillaan videoilla he ovat ilmoittaneet tappavansa jokaisen kiinni saamansa kristityn kostoksi niistä muslimeista, joita on kuollut Nigerian uskonnollisissa konflikteissa.
ISWAP pitää yhä lukuisia kaapattuja naisia ja tyttöjä panttivankeinaan; näiden joukossa on kaksi vuotta sitten siepattu Leah Sharibu, jota ei vapautettu 104 koulutoverinsa kanssa, koska hän kieltäytyi luopumasta kristillisestä uskostaan. Chibokissa siepattujen, enimmäkseen kristittyjen 112 tytön kohtalo on yhä epäselvä. Muita vuonna 2019 siepattuja tyttöjä kidutettiin heidän vanhemmilleen soitettujen puheluiden aikana suurempien lunnasrahojen kiristämiseksi.
Raporttien mukaan myös oman yhteisön jäsenet sieppaavat joskus teini-ikäisiä opiskelijatyttöjä. Heitä hyväksikäytetään sekä fyysisesti että psyykkisesti, pakkokäännytetään islamiin ja naitetaan vanhemmille muslimimiehille. Näistä teoista ei koidu tekijöille rangaistuksia.
Nigerian ja muiden Länsi-Afrikan maiden tyttöjen kertomukset ovat samansuuntaisia kuin koptikristittyjen tyttöjen Egyptissä (WWL 2019 ja 2020: sija 16), missä muuan entinen sieppaaja on myöntänyt: ”Saimme maksun jokaisesta sieppaamastamme tytöstä.”
Väkivaltainen ääri-islam leviää Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.
Ääri-islam (englanniksi Radical Islamic ideology) ei ole levinnyt ainoastaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, vaan se näyttäytyy hirmutekoina myös esimerkiksi Sri Lankassa (WWL: sija 30; 2019: sija 46). Siellä yli 250 ihmistä kuoli ja yli 500 haavoittui pääsiäissunnutaina tehdyissä pommi-iskuissa huhtikuussa 2019. Hyökkäykset kohdistuivat katolisiin ja protestanttisiin kirkkoihin sekä hotelleihin. Tuolloin 176 lasta menetti joko molemmat tai toisen vanhemmistaan. Hyökkäyksien takana oli pieni, väkivaltainen – aiemmin anti-buddhalaisena pidetty – srilankalainen ryhmä NJT, joka ilmoittaa olevansa yhteydessä Isisiin. Sri Lankan isku oli maailmanlaajuisesti tuhoisimpia sitten vuoden 2001 New Yorkiin kohdistuneen 9/11-iskun.
Filippiineillä (ei kuulu WWL:n 50 kärkeen) 20 ihmistä kuoli ja yli 100 haavoittui, kun Jolon saaren kirkkoa pommitettiin kahdesti tammikuussa 2019. Iskujen takana oli Abu Sayyaf -ryhmän taistelijoita, jotka ovat vannoneet uskollisuutta Isisille. Abu Sayyaf oli suljettu pois neuvotteluista, jotka johtivat viikkoa ennen hyökkäystä toteutettuun äänestykseen. Äänestys koski Mindanaon muslimienemmistöisen alueen laajempaa autonomiaa.
Pakistanissa (WWL 2019 ja 2020: sija 5) islam hallitsee kaikkia elämän osa-alueita. Tämän mahdollistavat radikaalit islamistiset ryhmät, erityisesti Tehreek-e-Labbaik, joka johti suuria mielenosoituksia vaatien Asia Bibin kuolemaa. Jumalanpilkkalain höltymistä on turha odottaa lähitulevaisuudessa. Yli 20 kristittyä on vankeudessa joko tuomittuina tai syytettyinä jumalanpilkasta.
Järjestäytynyt rikollisuus vainoaa kristittyjä Latinalaisessa Amerikassa
Lahjusskandaalit koettelivat monia Latinalaisen Amerikan maita vuonna 2019. Valtion rakenteiden romahtaminen ja yleinen epäluottamus viranomaisiin on johtanut lisääntyvään sosiaaliseen levottomuuteen. Tilanteesta hyötyvät eniten järjestäytyneet rikollisryhmät ja aseistetut ryhmät. Niiden toimintaa ei kyetä hillitsemään eikä rikollisia saattamaan vastuuseen teoistaan. Kirkot ja sen johtajat joutuvat entistä haavoittuvampaan asemaan. Johtajia, jotka eivät ole taipuneet rikollisten suojelemiseen yhteisöissään, on kiristetty, siepattu, murhattu, uhattu kuolemalla ja pakotettu jättämään yhteisönsä esimerkiksi Kolumbiassa ( WWL: sija 41; 2019 sija: 47) ja Meksikossa (WWL: sija 52 ; 2019 sija 39).
Vaino digitalisoituu ja johtaa yhteiskunnallisen valvonnan lisääntymiseen.
Kiinassa (WWL: sija 23; 2019: sija 27) kristittyjä on tällä hetkellä enemmän kuin kommunistipuolueen jäseniä. He vaikuttavat muodostavan uhkan presidentti Xi Jinpingin johtamalle kommunistihallinnolle palvomalla – samoin kuin muut uskonnolliset ryhmät – presidenttiä ja puoluetta korkeampaa voimaa. Arvioiden mukaan yli miljoona islaminuskoista uiguuria on vangittuina Xinjiangin pidätyskeskuksissa, joissa todistetusti harjoitetaan systemaattista aivopesua ja pakkoihin perustuvaa kontrollia. Yli 90 miljoonaa kristittyä ei olisi mahdollista vangita, mutta heidän valvontansa järjestyy helpommin.
Kiina ja muut autoritääriset maat, jotka jo rajoittavat tiukasti uskonnonvapautta, ovat lisänneet biometristen tunnisteiden ja tekoälyn käyttöä. Valtion valvoman protestanttisen Kolmen Itsen kirkon, Three Self-Patriotic Movement (TSPM), puheenjohtaja syytti maaliskuussa ”lännen antikiinalaisia voimia” yrityksistä vaikuttaa Kiinan yhteiskunnalliseen vakauteen. Hän esitti syytteen jopa Kiinan poliittisen mahdin horjuttamisesta kristinuskon kautta. Tällaisista kommunistipuolueen linjaa tukevista kommenteista huolimatta, muutamilla Kolmen Itsen-kirkkoon kuuluvilla seurakunnilla on vakavia ongelmia viranomaisten kanssa.
Nyt kaksi vuotta vallassa olleen, Kiinan uskonnollista elämää koskevan säännöstön (”Regulations for Religious Affairs”) vaikutus leviää jatkuvasti. Alle 18-vuotiailta lapsilta on ehdottomasti kielletty kirkossa käyminen. Kielto on voimassa koko maassa, mutta erityisen tiukasti sitä sovelletaan Henanin (jossa kristittyjen prosentuaalinen määrä on maan suurimpia) ja Gansun maakunnissa.
Kirkkojen rekisteröityminen Kolmen Itsen kirkon jäseniksi ei suojele niitä häirinnältä tai jopa sulkemiselta. Sen lisäksi, että kirkot joutuvat poistamaan katoiltaan ristejä ja alistumaan loputtomaan byrokraattiseen valvontaan, niiden täytyy asentaa tiloihinsa yhä enemmän kameroita ja kasvojen tunnistimia. Xinjiangissa ainakin yhden Kolmen Itsen kirkon tiedetään vaativan seurakuntalaisiaan jonottamaan kasvojen tunnistukseen tullessaan kirkkoon. Tämän menettelytavan raportoidaan olevan käytössä myös keskisessä Hubein maakunnassa.
Kiinassa on ollut koekäytössä sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä (Social Credit System, SCS), jonka avulla viranomaiset pyrkivät arvioimaan kansalaiset palkitakseen hyvät ja rangaistakseen pahoja. Koekäytön aikana yhden yhteisön (Rongcheng Shandongin maakunnassa) on raportoitu koventaneen rangaistuksia ”laittomasta kristinuskon levittämisestä”.
Uusi laki, jonka mukaan puhelimen ostaminen edellyttää kasvojen tunnistusta ja internetin käyttö on yhdistetty luottoluokitusjärjestelmään, tekee kristityille yhä vaikeammaksi toimia tarvittaessa matalalla profiililla. Syyskuussa 2018 viranomaiset antoivat uudet suositukset, joiden tarkoituksena on hillitä ”kaoottisen” uskonnollisen informaation julkaisemista netissä. Nettijulkaisut ovat kristittyjen tärkeimpiä rohkaisun lähteitä erityisesti syrjäisillä alueilla. Netissä julkaisu tullaan sallimaan vain silloin, kun maakunnallinen uskonnollisten asioiden osasto myöntää luvan siihen.
Myös Intiassa (WWL 2020 ja 2019: sija 12) biometriset tunnistusjärjestelmät kehittyvät jatkuvasti. Intian kansanpuolueen BJP:n (Bharatiya Janata Party) johtaman hallituksen toisena kautena Hindutva-ideologia on jatkanut leviämistään. Sen mukaan on oltava hindu ollakseen intialainen. BJP:n strateginen menestys on näkynyt muun muassa korkeimman oikeuden päätöksessä sallia Ayodhyan hindutemppelin jälleenrakentaminen. Lisäksi ehdotus ”pakkokäännytyksiä” koskevan lain laajentamisesta on esitetty uudelleen. Laki on nyt voimassa yhdeksässä osavaltiossa.
Tammikuussa 2020 Intian hallituksen on määrä ottaa käyttöön kansallinen kasvojentunnistusjärjestelmä, jonka väitetään ainoastaan helpottavan poliisin työtä. Teknologia on kuitenkin osoittautunut epätarkaksi tummaihoisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tunnistamisessa, mikä merkitsee syrjinnän institutionaalistumista. Kristittyihin on kohdistunut tänä vuonna ainakin 447 väkivallantekoa ja viharikosta. Kristityt ovat huolissaan tulevasta. Huolta pahentaa poliisin toimettomuus ja rikosten jääminen rankaisematta. Lisäksi joukkotiedotusvälineet luonnehtivat jatkuvasti kristittyjä ”lännen agenteiksi”, ja Intian kansalaisjärjestöjen saama ulkomainen rahoitus joutuu tarkan tutkinnan kohteeksi.
Kristittyjen joukkopako Irakista ja Syyriasta.
Lähes yhdeksän vuotta jatkunut sisällissota Syyriassa (WWL 2019 ja 2020: sija 11) ja vuosien konflikti Irakissa (WWL: sija 15; 2019: sija 13) tuhoavat jatkuvasti kristittyjen yhteisöjä. Vuonna 2013 Irakissa oli 1,5 miljoonaa kristittyä, mutta nyt heitä on enää 202 000. Se merkitsee 87 prosentin vähenemistä yhden sukupolven aikana. Osa kristityistä palaa takaisin erityisesti Niniven tasangolle jälleenrakentamaan kotejaan, mutta turvallisuuteen, koulutukseen, terveyteen ja työllistymiseen liittyvät ongelmat vaikeuttavat paluuta. Shiialaiset, Iranin tukemat aseistetut joukot, ahdistelevat ja vainoavat kristittyjä jatkuvasti.
Kesällä 2019, kaksi vuotta sen jälkeen, kun Mosul oli vallattu takaisin Isisiltä, Mosulissa arveltiin asuvan vain 50-75 kristittyä. On kuitenkin myös kristittyjä, jotka työn tai opiskelun vuoksi eivät jatkuvasti asu Mosulissa. Kaldean katolisen kirkon patriarkka Louis Sako on varoittanut, että shiialaisryhmät yrittävät jälleen saada aikaan ”väestötieteellisen muutoksen” Niniven tasangolla. Samanaikaisesti mielenosoitukset Irakin hallitsevan eliitin korruptoituneisuutta vastaan ylläpitävät tilanteen epävakautta ja estävät monia halukkaita palaamasta.
Syyrian tilanne on monimutkaisempi. Ennen konfliktin alkua kristittyjä oli 2,2 miljoonaa, joista on jäljellä arviolta 744 000. Monet nuoret ovat lähteneet. Maroniittikirkon Damaskon piispa Samir Nassarin mukaan kirkko on nyt profiililtaan ”ikääntyvä, mikä merkitsee epävarmaa asemaa”. Hallituksen kontrolloimilla alueilla elämä kuitenkin vaikuttaa jossain määrin normaalilta. Polttoaineesta, vedestä ja ravinnosta on kuitenkin puutetta. Lisäksi mahdollisuudet lääketieteelliseen apuun, koulutukseen ja työllistymiseen ovat vähäiset.
Osa Syyrian kristitystä väestöstä elää maansisäisinä pakolaisina ja osa on paennut maasta. Katolisen avustusjärjestön (Catholic Charity Aid to the Church in Need) mukaan Aleppon kristittyjen määrä on pudonnut viime vuonna 10 prosenttia. Heitä on nyt alle 30 000. Libanoniin ja Jordaniaan jääneistä pakolaisista miehet eivät halua palata Syyriaan, koska pelkäävät kutsua asepalvelukseen.
Turkin hyökkäys Koillis-Syyriaan on lisäksi vaikuttanut suoraan yli 40 000 kristityn asemaan pääasiassa kurdien asuttamalla alueella. Kristityt pelkäävät, että Turkin suunnittelema Syyriasta tulleiden pakolaisten palautus johtaa väestön siirtoon, jonka tarkoituksena on lisätä sunniarabien vaikutusta alueella. Se vaikeuttaisi muun muassa kurdien ja kristittyjen asemaa.
Onko hyviä uutisia?
Pakistanilainen viiden lapsen äiti, kristitty Asia Bibi, joka eli kahdeksan vuotta vankeudessa kuolemaan tuomittuna tekaistun jumalanpilkkasyytteen vuoksi, pääsi vihdoin vapaaksi ja muutti Kanadaan. Hänen perheensä on saatu yhteen, mutta he joutuvat olemaan jatkuvasti varuillaan turvallisuutensa vuoksi. Korkeimman oikeuden vapauttavaa päätöstä (31.10.2018) seurasivat maanlaajuiset mielenosoitukset, jotka viivästyttivät Asia Bibin Pakistanista lähtöä. Vihdoin saapunut oikeuden toteutuminen oli tarpeeseen tullut rohkaisu maan vainotuille kristityille. Monet kristityistä eivät enää olleet uskoneet näkevänsä Asia Bibiä elossa ja vapaana.
Pakistanin uusi korkeimman oikeuden puheenjohtaja sanoi, että ellei tapaus olisi niin arkaluonteinen, Bibin syyttäjät olisi tuomittu väärän valan vuoksi elinkautiseen vankeuteen.
Kun Asia Bibi lopulta puhui julkisesti Kanadassa, hän sanoi antavansa anteeksi vangitsijoilleen. Hän pyysi, etteivät ihmiset unohtaisi muita, jotka viruvat vankilassa vuosia, ja toivoi, että myös heidän asiansa ratkaistaisiin oikeuden mukaan.
Koillis-Kenian Manderassa lähellä Somalian rajaa Al-Shabaab on surmannut kristittyjä, joista osa – joukossa opettajia – on muuttanut alueelle muualta Keniasta. Joskus asiat menevät toisinkin: Heinäkuussa 2019 saatiin viesti, että kolme aseistettua miestä oli tulossa rakennustyömaalle siepatakseen tai surmatakseen noin 20 kristittyä. Muut työntekijät kehottivat kristittyjä pakenemaan paikalta ja sanoivat miehille, että työmaalla on ainoastaan paikallisia töissä. Miehet ampuivat laukauksia ennen pakoaan, mutta kukaan ei loukkaantunut.
