Intialainen pastori on todistanut vaimonsa paranemisen, kuolleen vauvansa henkiin heräämisen sekä useita muita ihmeitä. Niiden lisäksi hän on äärihindujen jatkuvan painostuksen kohteena. Hänen rohkeutensa ja luottamuksensa Jeesukseen on kuitenkin antanut hänelle kaiken mitä hän tarvitsee, vaikka mitä tapahtuisi.
Laxman* on hieman yli kolmikymppinen mies, joka toimii tätä nykyä Pohjois-Intiassa sijaitsevan syrjäisen kylän pastorina. Kun hänen vaimonsa Latika* aikoinaan sairastui, hän teki kaiken mahdollisen, jotta Latika parantuisi. Laxman puhui useille lääkäreille, mutta kukaan ei löytänyt vastausta.
Laxman oli tuolloin hurskas hindu, ja hän vei vaimonsa hindupappien ja useiden okkultistiparantajien luokse sekä eri temppeleihin, mutta mikään ei auttanut. Latikan vointi huononi ja Laxman pelkäsi menettävän vaimonsa.
Täysin neuvottamana hän teki lopulta jotain, mitä ei uskonut koskaan tekevänsä. Laxman vei Latikan kirkkoon. Vaikka Latika oli kristitty, ei Laxman halunnut olla missään tekemisissä Jeesuksen kanssa.
”Vaimoni alkoi parantua yhden rukouksen jälkeen, joten ymmärsin, että hänen Jumalansa on rukouksiin vastaava Jumala.”
Laxman
Se mitä kirkossa tapahtui, muutti kuitenkin Laxmanin elämän lopullisesti. Kirkossa ihmiset rukoilivat Latikan puolesta. Kun pariskunta palasi kotiin, Latikan vointi alkoi parantua.
”Vaimoni alkoi parantua yhden rukouksen jälkeen, joten ymmärsin, että hänen Jumalansa on rukouksiin vastaava Jumala”, Laxman muistelee.
Ymmärrettyään tämän Jumalan voiman, Laxman ryhtyi päättäväisesti levittämään sanomaa Hänestä mahdollisimman monelle ja tuomaan lisää ihmisiä Hänen luokseen.
Laxman omisti elämänsä Jumalalle. Päätös on tullut hänelle kalliiksi, mutta se on myös täyttänyt hänen elämänsä ihmeillä, toivolla ja pysyvällä uskon ankkurilla.
Jumala paransi ja vapautti ihmisiä
Kristittyihin kohdistuva painostus ja väkivalta ovat yleistä siinä Intian osavaltiossa, jossa Laxman ja Latika asuvat. Osavaltion hallintoa johtaa hindunationalistinen puolue, joka oikeuttaa ihmisiä vastustamaan vähemmistöuskontoja, myös kristinuskoa.
Osavaltiossa on myös laki kääntymistä vastaan. Sen tarkoituksena on estää ihmisiä vaihtamasta uskontoa. Satoja kristillisiä kirkkoja on suljettu. Pastoreita syytetään jatkuvasti ihmisten käännyttämisestä, mikä voi johtaa heidän pidättämiseen ja jopa vangitsemiseen.
Vaikka Laxman tiesi, että Jeesuksen seuraamisessa on riskinsä ja vaaransa, tiesi hän, että hänen tuli seurata ainoaa oikeaa Jumalaa. Niinpä hän suoritti kaksivuotisen teologisen koulutuksen ja perusti seurakunnan, kun Latika oli parantunut.
”Meitä oli alussa kolme ihmistä. Määrän kasvettua Jumala näytti minulle paikan, johon rakentaisimme kirkon. Niinpä rakensimme sen”, Laxman kertoo.
Herra siunasi myös Laxmanin työtä muiden parantumiseksi. Hän tapasi kerran miehen, jolla on epilepsia. Laxman rukoili miehen puolesta, ja vähitellen miehen epilepsiakohtaukset vähenivät.
Tämä parantuminen rohkaisi miehen perhettä niin paljon, että he päättivät omistaa elämänsä Herralle. Pian useat muutkin ihmiset saivat vastaanottaa Jumalalta täyden parantumisen niin fyysisistä, psyykkisistä kuin hengellisistäkin sairauksistaan.
Myös alkoholista ja tupakasta riippuvaiset ihmiset vapautuivat pikkuhiljaa addiktioistaan, kun he alkoivat käydä seurakunnan kokoontumisissa.
Kohtuun kuollut lapsi syntyikin terveenä
Jumala siunasi Laxmanin työtä edelleen ja seurakunta kasvoi. Myös hänen ja Latikan elämää siunattiin, sillä he alkoivat odottaa lasta. Nuoripari oli innoissaan. Mutta kun synnytys lähestyi, alkoivat komplikaatiot. Latika huomasi, ettei tuntenut lapsen liikkuvan.
”Vein vaimoni heti sairaalaan. Lääkäri teki kokeita ja vahvisti, että vauva oli kuollut kohtuun kaksi päivää aiemmin”, Laxman muistelee.
Laxman teki ainoan asian, minkä tiesi. Hän rukoili.
”Aloin rukoilla: ’Herra, teen työtäsi rehellisesti ja totuudenmukaisesti, auta minua nyt’. Koko perheeni oli jo alkanut itkeä ja surra kuollutta lasta. Lääkäri kutsui minut ja kertoi, että Latika olisi leikattava pian tai menettäisimme hänetkin.”
Samalla kun Laxman antoi luvan leikkaukseen, hän jatkoi rukoilemista vaimonsa ja syntymättömän lapsensa puolesta. Sitten tapahtui jotain ihmeellistä. Lääkäri auttoi hänen vaimoaan synnyttämään terveen tyttölapsen.
Perhe riemuitsi, mutta ilo loppui lyhyeen. Lapsella oli geneettinen poikkeama. Jälleen kerran perhe kääntyi Jumalan puoleen.
”Kaikki ehdottivat, että meidän tulisi mennä kirurgiseen toimenpiteeseen, mutta Latika päätti, että odotamme Jumalan parantavan lapsen. Rukoilimme joka päivä”, Laxman kertoo.
Kun Latika rukoili muutama päivä tämän jälkeen, hän tunsi Jumalan käskevän häntä käymään lapsen luona. Hän huomasi, että vauva oli parantunut. Tämä vahvisti perheen pariskunnan uskoa Herraan entisestään.
Tämän ihmeen jälkeen Laxmanin koko perheen ja seurakunnan usko kasvoi, ja seurakuntaan osallistuvien määrä kasvoi muutamasta jäsenestä satoihin. Näkyvä kasvu ei jäänyt huomaamatta niiltä yhteisön jäseniltä, jotka vastustivat kristinuskon leviämistä.
Kasvava vaino ja väärennetty tunnustus
Alueella on useita äärihinduryhmiä, jotka näkevät kristinuskon ”vieraana uskontona”. Heidän mukaansa intialaisten tulisi olla hindulaisia, joten he kohtelevat hindulaisuudesta kristinuskoon kääntyneitä halveksuvasti ja vainoavat heitä.
Kun Laxmanin seurakunta alkoi kasvaa, seurakuntaan liittyi paljon entisiä hinduja, jotka lopettivat temppeleissä käymisen ja rituaaleihin osallistumisen. Alueen äärihindut raivostuivat ja alkoivat tarkkailla Laxmania.
”Ääriryhmät tekivät minusta valituksen poliisille. He syyttivät minua siitä, että houkuttelen ihmisiä kristityiksi rahalla”, Laxman kertoo.
”Minulle kerrottiin, että mikäli jatkan työtäni, minut poltettaisiin elävältä.”
Laxman
Osavaltion kääntymisen vastaisen lain nojalla tuollainen painostus on laitonta ja rangaistavaa. Näiden säädösten perusteella moni pastori on ollut valheellisesti syytettynä ja joutunut vuosiksi vankilaan. Laxman tiesi, että syytteet voisivat olla vakavat.
”Minut kutsuttiin poliisiasemalle. Siellä minulle kerrottiin, että mikäli jatkan työtäni, minut poltettaisiin elävältä [maallani]”, hän kertoo.
Kuoleman uhasta huolimatta Laxman oli päättäväinen vastauksessaan.
”Rakennan kirkon tälle maalle”, hän sanoi.
Poliisin oli lopulta vapautettava hänet todisteiden puutteessa. Laxmanin ja hänen seurakuntansa koettelemukset eivät kuitenkaan päättyneet tähän.
Äärihindut kutsuivat yhden seurakuntalaisista poliisiasemalle. Häntä uhkailtiin ja hänelle kerrottiin, että hänen talonsa tuhottaisiin, jos hän ei allekirjoita tyhjää paperia.
Äärihindut lisäsivät ”tunnustuksen” allekirjoituksen yläpuolelle. Sen mukaan Laxman oli houkutellut hänet kristityksi lupaamalla hänelle rahaa.
Seurakuntalainen oli kauhuissaan ja suostui outoon pyyntöön. Hän allekirjoitti tyhjän paperin ja hänet vapautettiin. Äärihindut lisäsivät ”tunnustuksen” allekirjoituksen yläpuolelle. Sen mukaan Laxman oli houkutellut hänet kristityksi lupaamalla hänelle rahaa.
Keksitty todiste antoi poliisille syyn entistä väkivaltaisemman vainon aloittamiseen.
”Kun seuraavana päivänä johdin rukouskokousta, poliisi saapui ja keskeytti tilaisuuden”, Laxman muistelee.
”He hakkasivat minua. He ottivat kiinni kauluksestani, löivät minua pampuilla ja läimivät minua. Luulin että kyläläiset ja kristityt auttaisivat minua, mutta he eivät auttaneet. Sitten poliisi heitti minut ja erään toisen kristityn autoonsa ja veivät meidät poliisiasemalle.”
Jumala antoi voiman kestää
Laxman joutui selliin, missä poliisit potkivat, pahoinpitelivät, hakkasivat puukepeillä ja kiduttivat häntä armotta. He pilkkasivat ja loukkasivat Laxmania ja sanoivat, että hän houkutteli ihmisiä seuraamaan vierasta Jumalaa.
Laxman oli järkyttynyt saamastaan kohtelusta. Hän mietti, loppuisiko hänen työnsä tähän. Hän oli murtunut siitä, että kukaan hänen yhteisöstään tai seurakunnastaan ei ollut tullut auttamaan.
Laxman kysyi Herralta: ”Mitä minä teen nyt?” Jumalan armosta hän sai välittömästi vastauksen.
”Kuulin pehmeän, lempeän äänen sanovan: ’Älä pelkää, olen kanssasi’”, Laxman muistelee.
”Tunsin rauhan tulvivan sydämeeni ja löysin rohkeuden ja voiman jaksaa tuskan ja kidutuksen läpi.”
Oltuaan kuusi päivää vankilassa Laxman vapautettiin takuita vastaan seurakuntalaisten ponnistelun ansiosta. Hän on ollut jatkuvan valvonnan alla näiden tapahtumien jälkeen.
Järkytyksiä tuli kuitenkin lisää. Palattuaan vankilasta hän näki, että kirkkorakennus oli tuhottu. Äärihindut olivat hyökänneet rakennukseen samana päivänä, kun Laxman pidätettiin.
Uhkailuista ja pahoinpitelyistä huolimatta Laxman on jatkanut seurakuntansa johtamista Jumalalta saamallaan rohkeudella. Heidän on tavattava salaa, koska he tietävät, että Jeesuksen seuraaminen on riittävä syy joutua väkivallan uhriksi.
”Salaisiin rukouksiin osallistuu vain 40 henkeä”, Lxman kertoo. ”Muut kristityt pysyvät poissa vainojen pelossa. He tapaavat kuitenkin pienemmissä ryhmissä, vaikka nekin ovat poliisin valvonnan alla.”
Laxman ja muut kristityt seisovat vahvoina Jeesuksessa vaikka tietävät sen voivan käydä heille kalliiksi. Open Doorsin tukijat seisovat kuitenkin heidän rinnallaan rukoustensa ja lahjoitustensa kautta.
Työtä ei voi lopettaa
Kun Open Doorsin paikalliset kumppanit kuulivat, mitä Laxmanille tapahtui, he menivät käymään hänen yhteisössään selvittääkseen, kuinka he voisivat auttaa.
”Open Doorsin kumppanit, joista en tiennyt ennen näitä tapahtumia, antoivat perheelleni ruokatavaroita ja auttoivat meitä perustamaan pienen maatilan”, Laxman kertoo.
”He auttoivat meitä, kun olimme täysin lannistuneita. Olimme henkisesti traumatisoituja, ja heidän läsnäolonsa elvytti meitä. Ilman heitä olisimme uupuneet täysin ja kärsineet monin eri tavoin.”
Pariskunnan perustama maatila riittää takaamaan perheelle toimeentulon. Tämä antaa Laxmanille toivoa siitä, että kirkko voidaan rakentaa uudelleen.
Koska äärihindut tuhosivat kirkon täysin, heidän on ollut pakko tavata salaa seurakuntalaisten kodeissa. Laxman ja hänen perheensä eivät voi enää saada taloudellista kannatusta seurakuntalaisten kymmenyksistä. Valitettavasti tämä on hyvin yleistä niiden pastoreiden keskuudessa, joiden kirkot on tuhottu ja joita syytetään pakkokäännyttämisestä. Heillä ei ole enää tulonlähdettä ja heidän on vaikea tulla toimeen.
Maailmanlaajuisen seurakuntaperheen lahjoitusten ja rukousten ansiosta Open Doorsin kumppanit voivat tarjota välttämätöntä apua, kuten ruokaa ja tukea perustamaan pienyrityksiä. Näin voidaan auttaa pastoreita vahvistamaan seurakuntaa.
Kun Laxman katsoo nyt taaksepäin vainon traagisuutta ja Jumalan jatkuvaa armoa, hän saa lohtua Raamatun henkilöstä, joka on tunnettu kärsimyksistään.
”Minua inspiroi suuresti Job, joka pelkäsi Herraa koko elämänsä ajan ja kärsi silti paljon. Kuitenkin hänen uskonsa pysyi vahvana”, Laxman sanoo.
Laxman kärsii yhä selkäkivusta vankilassa saamiensa iskujen seurauksena. Hän tietää kuitenkin, että Jumalan työ jatkuu ja seurakunta tulee jatkamaan elämäänsä Intiassa, vaikka mitä tapahtuisi.
”Kirkko on suljettu, mutta työni jatkuu. Tämä on Jumalan työtä. Kukaan ei voi sulkea tai lopettaa sitä. Sitä tehdään Jumalan valtakuntaa varten”, Laxman sanoo.
*Nimi muutettu turvallisuussyistä.
