Azhari Tambra, Mina Mata, George Adem ja Kodi Abdulraheem saivat huhtikuussa syytteet “poliiseihin ja erääseen muslimiliikemieheen kohdistuneesta fyysisestä väkivallasta”. Kyseessä oli tilanne, jossa poliisi ja aseistautunut väkijoukko hyökkäsi kristittyjen koteihin, toimistoihin ja kouluun huhtikuussa 2017. Seuraavan kristittyihin kohdistuvan oikeudenkäynnin alkamisajankohdaksi on ilmoitettu huhtikuu 2018.
Viimeaikaiset syytteet ovat osa pitkäaikaista kiistaa Bahrin evankelisen kirkon ja hallitukseen liittyvän toimikunnan välillä. Toimikunta haluaa myydä maan, jolla kirkon toimitilat sijaitsevat.
Konflikti sai alkunsa vuonna 2013. Kirkon johtajat kertovat, että hallituksen tukema komitea sekaantuu toistuvasti kirkon sisäisiin asioihin, ollen myös mukana myymässä kiinteistöjä sijoittajille.
Helmikuussa seitsemän kirkon johtajaa pidätettiin ja heille määrättiin sakkoja heidän protestoidessaan kirkon alueella sijaitsevan koulun haltuunottoa.
World Watch Monitorin mukaan syytteisiin johtaneessa tilanteessa hyökkääjät tulivat kirkon alueelle ja tunkeutuivat yhden syytetyn kotiin sekä tuhosivat tämän omaisuutta. Syytetty ei ollut itse kotona, mutta poliisi pidätti hänen vaimonsa ja heidän kolme lastaan ja vangitsi heidät 12 tunniksi.
Muutamaa viikkoa aiemmin kahta kirkon jäsentä puukotettiin heidän osallistuessaan rauhanomaiseen, kolmipäiväiseen protestiin, jossa vastustettiin hallituksen suunnittelemaa kirkolle kuuluvan koulun valtausta. Toinen puukotetuista menehtyi myöhemmin vammoihinsa.
Samana päivänä, kun neljä kristittyä joutui syytteisiin, viisi muuta kirkon jäsentä vapautettiin.
Silti 36 muuta kristittyä joutuu lähiaikoina oikeuden eteen.
Sudan on vuonna 2018 neljännellä sijalla World Watch-listalla. Painostus kirkkoja kohtaan on lisääntynyt viime vuosina.
Middle East Concern-järjestön Lähi-idän työn johtaja Daniel Hoffman kertoo, että nykytilanne sai alkunsa pian eteläisen ja pohjoisen Sudanin jakautumisen jälkeen. Pohjoisen Sudanin hallinto oli ilmoittanut, että mikäli maan eteläosa eroaa, hallitus aikoo islamilaistaa pohjoisosan lainsäädännön ja hallinnon käytännöt. Siitä lähtien kirkko on kärsinyt painostuksesta.
Erään raportin mukaan hallitus harjoittaa “hajota ja hallitse”- menettelytapaa käyttäessään hyväksi ristiriitoja eri yhteisöjen sisällä ja välillä. Hallitus tukee myös virallista kirkkoa vastaan kilpailevaa ryhmittymää. Tämä on johtanut hyökkäyksiin kirkon johtajia vastaan sekä omaisuuden tuhoamiseen.
