Anwar löysi Toivon keskuksesta uuden elämän, perheen ja tulevaisuuden.

Syyriassa ja Irakissa menneisyys on täynnä tuhoa ja tulevaisuus epävarmaa. Šeikin kapinoiva poika Anwar löysi elämän Jeesuksen kautta ja uuden alun seurakunnan Toivon keskuksesta.

Anwar* halusi päättää elämänsä. Hän ajatteli, ettei hänellä ollut tulevaisuutta eikä toivoa. Mutta Jumalalla oli muita suunnitelmia.

Lapsena Anwarista tuntui, ettei isän ankara islamilainen alawiittien uskonto ollut hänen saavutettavissaan. Kun hän esitti kysymyksiä Allahista, hänen käskettiin aina odottaa. Ensin piti odottaa tietyn iän saavuttamista, sitten säännösten seuraamista ja kykyä opetella tietyt rukoukset ulkoa.

Lopulta odottaminen ei enää riittänyt vastaukseksi.

Syyriassa raivosi sota. Yksinään asuvan Anwarin opinnot eivät sujuneet ja hän oli vaarassa tulla erotetuksi koulusta. Hän oli masentunut, ja kärsi vaikeista vatsakivuista. Itsetuhoiset ajatukset valtasivat nuoren miehen mielen. Ne olisivat saattaneet toteutua, ellei Anwar olisi ystävystynyt kristityn kanssa, vaikka tällainen ystävyys oli ankarasti kiellettyä.

”Kerron ihmisille, jotka ovat samassa tilanteessa: ole rohkea ja luota Jumalaan. Se on sen arvoista.”

Syyrialaiset seurakunnat ovat muuttumassa Toivon keskuksiksi, jotka tarjoavat tuhon jälkeen Kristuksen antaman toivon asuinalueensa ihmisille.
Syyrialaiset seurakunnat ovat muuttumassa Toivon keskuksiksi, jotka tarjoavat tuhon jälkeen Kristuksen antaman toivon asuinalueensa ihmisille.

Ei menetettävää

Anwarin ystävä sanoi hänelle: ”Jos haluat päättää elämäsi, mikset yrittäisi puhua Jeesukselle ja katsoa, mitä hän sanoisi. Sinulla ei ole mitään menetettävää.”

”Muistan ajatelleeni, että olin hullu puhuessani yksikseni”, Anwar kertoo. ”Jonkin ajan kuluttua aloin tuntea pakottavaa tarvetta oppia tuntemaan Jeesus. Unohdin itsemurha-ajatukset kokonaan. Eräänä päivänä muistan alkaneeni itkeä. Kerroin Hänelle mitä tunsin sydämessäni ja yhtäkkiä en ollutkaan enää yksin. Minulla oli ystävä, Jeesus.”

Jeesuksen seuraamisella on hintansa ja Anwarin kohdalla se liittyi hänen perheeseensä. ”Jos he saisivat selville totuuden, olisin vaarassa. Minut voitaisiin tappaa, karkottaa kotoa, hylätä ja jättää perinnöttä”, Anwar kuvaa.

Anwar ei voinut mainita Jeesuksen nimeä perheensä kuullen. Tilanne tuntui painostavalta, etenkin hänen kuullessaan ihmisistä, jotka olivat kääntyneet kristityiksi ja sen seurauksena joutuneet pahoinpidellyiksi, vangituiksi tai jopa tapetuiksi.

”Muistan kun ystäväni vei minut kirkkoon ensimmäistä kertaa. En kuullut mitään saarnasta tai lauluista, sillä mieltäni hallitsi pelko, että joku tunnistaisi minut ja kertoisi perheelleni.”

Salaisuus paljastuu

Lopulta Anwarin usko paljastui. Sana levisi, että šeikin poika kävi kirkossa. Tieto oli musertava Anwarin perheelle. Anwar kuuli, että hänen äitinsä oli saanut hermoromahduksen. Jonkun ajan kuluttua hänen sisarensa soitti itkien: ”Älä koskaan tule tänne takaisin. Äiti on sairaalassa takiasi. Et ole enää veljeni”.

Kun Anwar palasi kotiin kristillisestä konferenssista, hänen huoneensa oli tyhjennetty ja laukut pakattu. Hänen veljensä käski hänen poistua talosta, mutta hänellä ei ollut paikkaa, minne mennä.

Syyialaisia lapsia Raamattujen kera
Lapsia Mashta al-Helun kaupungin Toivon keskuksessa kuvaraamattujensa kanssa. Keskus antaa heille mahdollisuuden valoisampaan tulevaisuuteen.

 

Kaiken menettäneenä Anwar löysi uuden alun Toivon keskuksesta, joka auttaa alueen kristittyjä kaikkein synkimmillä hetkillä. Open Doorsin kannattajien tuella 40 seurakunnasta on tullut toivon keskuksia. Ne ovat ylläpitäneet kymmenien tuhansien ihmisten toivoa tarjoamalla hätäapua, traumaterapiaa ja työllisyyttä edistäviä projekteja, jotka auttavat ihmisiä aloittamaan alusta.

”Ilman Toivon keskusta olisin varmaankin koditon, nälkäinen ja yksin.”

”Teemme yhteistyötä nyt 130 syyrialaisen seurakunnan kanssa”, työtä koordinoiva Mourad* sanoo. Open Doorsin työ ja verkostot laajenevat maassa vuosittain noin 12 seurakunnan verran. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tukea jokaista Syyrian ja Irakin seurakuntaa, jotta niillä olisi mahdollisuus tulla Toivon keskuksiksi ja vahvistaa kristittyjen läsnäoloa alueella.

Uusi perhe

Toivon keskus auttoi Anwaria vuokraamaan huoneen ja löytämään työtä. Hän työskentelee nyt keskuksessa opettaen lapsille englantia ja tuoden siten toivoa uudelle sukupolvelle. Anwarin lempitehtävä on puhua lapsille Jeesuksesta ja rukoilla heidän kanssaan jokaisen päivän aluksi. ”Lapset eivät tarvitse vain opettajaa. He tarvitsevat jonkun, jolla on suhde Jumalaan ja joka voi vaikuttaa heihin myönteisesti”, hän sanoo.

Koska Anwar on itse saanut uutta toivoa, hän voi kertoa myös muille suhteestaan Jumalaan. ”Toivon keskus antoi elämälleni uuden alun, kun entinen perheeni muuttui vieraaksi. Nyt olen saanut seurakunnasta toisen perheen, joka korvaa sen mitä olen menettänyt. Jos keskusta ei olisi, en tiedä mitä tekisin. Olisin varmaan koditon, nälkäinen ja yksin.”

Nimet muutettu turvallisuussyistä

 

Tukesi ja rukouksesi voivat tuoda uutta toivoa Syyrian ja Irakin kristityille, jotka tuntevat talouskriisin, vainon ja koronapandemian pitkäaikaiset vaikutukset.

RUKOILE

  • Rukoile Anwarin kanssa hänen perheensä ja ystäviensä puolesta, että he löytäisivät saman vapauden Jeesuksen seuraajina.
  • Kiitä seurakunnista, joista on tullut Toivon keskuksia Syyriassa ja Irakissa.
  • Rukoile, että Open Doorsin näky varustaa lisää seurakuntia toisi toivoa tuhon keskellä eläville.

LAHJOITA

  • 55 eurolla voimme hankkia ruokaa ja lääkkeitä kristitylle, joka kamppailee selviytyäkseen.
  • 70 eurolla voimme antaa Raamatut viidelle lapselle ja auttaa heitä kasvamaan uskossa.
  • 140 eurolla voimme maksaa vainotun kristityn kuukausivuokran turvallisessa asuinpaikassa.

Kaikki lahjoituskohteet: https://lahjoita.opendoors.fi