Pakistanin Punjabin provinsissa kristittyjä kiellettiin kuusi kuukautta sitten kokoontumasta kirkossa, ja nyt heidät on pakotettu poistamaan kirkosta kaikki kristilliset symbolit.
Paikallisen muslimin mukaan muslimit ovat alueella valtaväestö, eivätkä he voi sallia kirkon olemassaoloa. ”Olemme pyytäneet viranomaisia antamaan kristityille palan maata kylän ulkopuolelta, minkä jälkeen vaadimme näitä myymään kirkkorakennuksen tai vähintäänkin purkamaan sen ja poistamaan kaikki kristilliset merkit.” hän jatkaa.
Enemmistö kristityistä on köyhiä työläisiä. Kirkon omistaa Full Gosbel Assemblies -seurakunta ja se on rakennettu kristityn miehen omistamalle maalle. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2012 ja siitä lähtien kirkossa on pidetty jumalanpalveluksia. Joulukuussa 2017 kristityt joutuivat allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan kristilliset kokoontumiset kirkoissa olivat kiellettyjä. Samoihin aikoihin muslimit jättivät anomuksen kirkon sulkemiseksi. Viranomaiset tiedottivat kristityille, että kirkko ei virallisesti kuulu niihin kirkkoihin, joiden turvallisuuden valtio on luvannut taata sunnuntaisin. Siksi jumalanpalvelukset tuli lopettaa. Terrorismin uhan vuoksi kaikki kokoontumiset Pakistanissa turvataan poliisein. Tässä tapauksessa poliisi totesi, että kirkko ei virallisesti kuulu suojeltaviin kirkkoihin, joten turvatoimenpiteitä ei voida taata. Ilman mainittuja turvatoimenpiteitä kokoontuminen on mahdotonta.
Meidät pakotetaan tuhoamaan kirkko
Kylän kristityt ja muslimit kutsuttiin koolle poliisilaitokselle kesäkuun 2. päivänä. Kokouksen jälkeen asiaa seurakunnassa hoitava Rafaqat Masih kertoi, että kristityt pakotetaan tuhoamaan kirkkorakennus, ja rakentamaan uusi kylän ulkopuolelle valtion omistamalle maalle, jolle on suunniteilla koulu. Mitään asiakirjaa ei annettu todisteeksi siitä, että kyseinen maa-alue tulisi kristittyjen omistukseen. ”Toinen kysymys on sitten se, kuka kustantaa kirkon rakentamisen tyhjästä uudestaan?” Masih jatkaa.
Masih kertoo myös jättäneensä viranomaisille hakemuksen, jossa pyydetään, että heidän kirkkonsa sisällytettäisiin niihin kirkkoihin, joille taataan turvallisuus kokoontumisiin. ”Viranomaiset ovat kieltäytyneet tarjoamasta kokoontumisillemme turvatoimenpiteitä, joten on etujemme mukaista, että he ovat kieltäneet meitä kokoontumasta kirkkoon,” Masih toteaa.
Toba Tek Singhinin alueen apulaiskomissaari lähestyi kylän poliisipäälliköä kirjeellä, jossa hän vetosi tätä tutkimaan kristittyjen tilannetta ja ratkaisemaan sen, jotta tilanne ei johtaisi negatiivisiin seurauksiin. Poliisipäällikön sijainen Muhammad Tahir on sitä mieltä, että on laitonta pakottaa kristittyjä lopettamaan jumalanpalvelukset. ”Yritämme saada aikaan sopuratkaisun.” hän jatkaa. Alueellisen muslimineuvoston jäsen Rasheed Jalalin mukaan kristittyjä ei ole kohdeltu tasavertaisesti. Hän kertoi tavanneensa useita hallituksen jäseniä mukaan lukien ihmisoikeus- ja vähemmistöasioista vastaavan ministerin, parlamentin jäseniä sekä muslimivirkailijoita, mutta mikään ei näytä tehoavan.
”Kristityt ovat rauhaa rakastavia ihmisiä. Jos muslimit eivät halua meidän pitävän jumalanpalveluksia keskuudessaan, heidän pitäisi osoittaa meille vaihtoehtoinen paikka. Kristityt ovat köyhää väkeä, eikä heillä ole mahdollisuuksia ostaa maalta muualta ja rakentaa uutta kirkkoa.” sanoo Full Gospel Assemblies -seurakunnan johtaja Liaquat M. Qaiser.
Vaikka Pakistanin perustuslain mukaan kansalaisen turvaaminen on valtion vastuulla, usein on käynyt niin, että kirkkoja on vaadittu asentamaan kalliit turvajärjestelmät. Niihin pienillä seurakunnilla ei ole varaa. Useita oikeuskäsittelyjä on meneillään kirkon johtajia vastaan, koska he eivät ole pystyneet hankkimaan kirkkoon metallinpaljastimia, turvakameroita ja turvaportteja tai asentamaan piikkilankoja tontin ympärille. Perustuslain mukaan valtion tulisi turvata myös uskonnollisten vähemmistöjen asema uskonnollisissa, sosiaalisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. Käytännössä turvallisuuden takaaminen on jäänyt usein seurakuntien omalle vastuulle.
