Tapasin muutama viikko sitten iranilaisen pastori Victorin, joka oli joutunut 65 päiväksi eristysselliin siksi, että opetti Raamattua tavallisille iranilaisille. Tässä lehdessä voit lukea hänen haastattelunsa. Pastori Victorin tavoin tuhannet Iranissa elävät kristityt, kuten miljoonat kristityt kymmenissä eri valtioissa, menettävät ulkoisen vapautensa tälläkin hetkellä vain siksi, että he uskovat Jeesukseen. Miksi niin moni on valmis tähän?
Nämä kristityt ovat löytäneet sen vapauden, joka seuraa siitä, kun saa synnit anteeksi ja voi aloittaa elämän puhtaalta pöydältä ilman huonoa omatuntoa, syyllisyyttä ja katkeruutta. He ovat maistaneet sen, mistä apostoli Paavali muistuttaa: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti” (Galatalaiskirje 5:1).
Eräs toinen iranilainen, myös vankeudessa ollut, kristitty totesikin kerran: ”On parempi olla ulkoisesti kahleissa ja sisäisesti vapaa – kuin toisin päin.”
Terve kristillinen opetus pyrkii aina vapauttamaan ihmisen omasta mahdottomuudestaan ja katsomaan kohti Jeesusta Kristusta. Kristus ei pitänyt kiinni oikeudestaan elää pyhyydessä ja jättää meidät syntiset ihmiset oman onnemme nojaan. Hän alentui meitä varten – syntyi ihmiseksi eläinten syöttökaukaloon, joutui kokemaan pakolaisuuden, syrjinnän, pilkan, vainon, yksinäisyyden ja häpeällisen teloituksen ristillä. Jeesus Kristus teki sen vapaudesta käsin, rakkaudesta sinua ja minua kohtaan. Kolmantena päivänä hän heräsi kuolleista ja ihmeen kautta avasi meille pääsyn iankaikkiseen elämään. Sitä eivät voi riistää kristityltä edes vaino tai vankeus.
Meillä on mahdollisuus käyttää vapauttamme niiden hyväksi, joilla on sisäinen vapaus mutta ulkoinen vaino. Meitä tarvitaan rukoilijoiksi, tukijoiksi ja tämän viestin eteenpäin kertojiksi.
Olkoon teilläkin sellainen mieli kuin Kristuksella oli
Fil. 2:5
Siunattua joulun odotusta,
– Miika Auvinen, Johtaja – ulkosuhteet
