Raymond Koh kidnapattiin kirkkaassa päivänvalossa helmikuussa 2017. Tämän vuoden alussa, keskiviikkona 17. tammikuuta, malesialaisperheen hauraat toiveet saada selventäviä vastauksia kirkonjohtaja Raymond Kohin kidnappaustapauksesta pyyhkäistiin yllättäen pois. Kohin katoamisesta on kulunut lähes vuosi, mutta poliisitutkimuksissa on edistytty vain vähän, tuskin juuri lainkaan. Ihmisoikeustutkijat ovat pyrkineet jäljittämään, mitä kristitylle pastorille tapahtui. Nyt Malesian uusin ylipoliisipäällikkö kuitenkin ilmoitti ihmisoikeustutkijoille, että eräs mies on syytettynä Kohin kidnappauksesta.
Tämä yllätyksellinen ilmoitus tarkoitti, että maan ihmisoikeuskomission SUHAKAMin oli lopetettava oma tutkimuksensa. Laki nimittäin määrää, että SUHAKAMin valta pitää vireillä tutkimusta lakkaa, kun oikeudenkäyntiprosessi epäiltyä kohtaan aktivoidaan. Kohin sieppaus tapahtui 13. helmikuuta vuonna 2017. Pastorin sieppasivat 15 naamioitunutta, mustilla maastoautoilla ajanutta miestä. He hyökkäsivät väijytyksestä hänen autonsa kimppuun sotilaallisen tarkassa operaatiossa, joka näkyi CCTV:llä. Koh sidottiin ja vietiin pois. Myös hänen autonsa vietiin eikä sitä ole löydetty.
Videoklippi kidnappauksesta nähtiin laajalti, ja se järkytti kansaa.
Toiveet murskautuivat
Tieto poliisitoimenpiteestä, joka tarkoitti tutkimuksen loppumista, vastaanotettiin tainnuttavalla hiljaisuudella SUHAKAMin toimistoissa Kuala Lumpurin keskustassa, missä kuulustelut pidettiin. Kohin perheellä, asianajajilla, toimittajilla ja siviilijärjestöillä, jotka seurasivat kuulustelua, ei ollut aavistustakaan siitä, mitä oli tapahtumassa, vaikka epäiltyä syytettiin kidnappauksesta. Lisäksi poliisin todistajat, joiden oli määrä todistaa tiistaina 16. tammikuuta, eivät tulleet kuulusteluun.
Kohin vaimo Susanna Liew, 61, sanoi, että perhe oli musertunut tutkimuksen loputtua yhtäkkiä. He olivat tulleet löytämään vastauksia moniin kysymyksiin, joita heillä oli Kohin katoamisen takia. ”Tämä on hyvin järkyttävää meille perheenä. Emme tienneet, että näin tulisi tapahtumaan”, hän sanoi. ”Me toivomme, että on oikeutta. Meillä on yhä toivoa järjestelmään, mutta pelkään, että tänään tämä toivo on murskattu.”
Siviilijärjestökoalitio Kansalaiset pakkokatoamista vastaan (CAGED) sanoi, että viimeisin tapahtuma oli järkyttävä ja epälooginen. CAGEDin mukaan oli sanoinkuvaamatonta, että henkilö oli syytettynä tapauksessa, joka oli vaikuttanut koko kansaan, mutta silti poliisi ei ollut sanonut sanaakaan medialle tai kenellekään muulle paitsi SUHAKAMille. Se syytti lain toimeenpanoelimiä siitä, että he näppärästi yrittivät lopettaa tutkimuksen, koska todisteet, jotka kuultiin 12 päivän istunnoissa, olivat saattaneet poliisit häpeään.
Ällistyttävä tapahtuma nousi esiin, kun poliisipäällikkö Mohamad Fuzi Harun lähetti kirjeen SUHAKAMille, jossa hän ilmoitti, että osa-aikainen Uber-kuljettaja Lam Chang Nam oli pantu syytteeseen Kohin kidnappauksesta ja että tapaus on nyt vireillä.
Kuka on Lam Chang Nam?
Lam Chang Namia syytettiin alkujaan siitä, että hän kiristi rahaa Kohin pojalta, mutta nyt hän on syytettynä pastorin kidnappauksesta. Lam, 31, oli viime vuoden maaliskuussa syytettynä yrityksestä kiristää 30 000 Malesian dollaria rahaa Kohin pojalta tämän 63-vuotiaan isän vapauttamiseksi. Hän kieltää syytöksen. Myöhemmin poliisi sanoi, ettei hänellä ole mitään osallisuutta varsinaiseen kidnappaukseen. Lamin asianajaja sanoi keskiviikkona 17. tammikuuta, että hänen asiakkaansa oli kieltänyt syyllisyytensä viimeisimpään syytökseen. Tutkimus oli antanut toivonpilkahduksen Kohin perheelle, Malesian vähemmistökristityille ja yleisölle.
Tiedonannossaan poliisipäällikkö Mohamad Fuzi sanoi, että tutkimukset ovat vielä meneillään ja poliisi on löytänyt uuden johtolangan, joka yhdistää Lamin Kohin kidnappaukseen. Hän lisäsi, että meneillään on vielä seitsemän muun tapaukseen yhdistetyn etsintä. Vuoden aikana julkisuudessa on puhuttu paljon kidnappauksesta. Myös kynttilävigiliat Kohin turvallisen paluun puolesta ovat keränneet suuria joukkoja Kuala Lumpuriin ja hallinnolliseen kaupunkiin Putrajayaan sekä Sabahin ja Sarawakin osavaltioihin. Tapaukset ovat aiheuttaneet ärtymystä poliisissa.
Viime vuoden maaliskuussa Mohamad Fuzin edeltäjä ylipoliisipäällikkö Khalid Abu Bakar määräsi median tukkimaan suunsa ja lopettamaan raportoinnin ja puhumisen Kohin kidnappauksesta. Hän myös halusi lopun vigilioille. Uhkauksilla oli vaikutuksensa: ruumiinvalvojaisia on tapahtunut harvemmin, ja niihin on osallistunut vähemmän ihmisiä.
Muita kadonneita malesialaisia
Kohin katoaminen kaupunkiympäristössä, joka oli viime aikoihin asti maltillista muslimialuetta, on yksi monista tapauksista, joita SUHAKAM tutkii.
Kansallinen ihmisoikeuskomissio tutkii myös sosiaaliaktivisti Amri Che Matin, pastori Joshua Hilmin ja vaimonsa Ruth Sitepun katoamisia. Amri, voittoa tuottamattoman järjestön Perlis Hopen perustaja, katosi 24. marraskuuta 2016. Hänen autonsa löydettiin hylättynä. Tiedotusvälineissä on paljon spekuloitu, edistikö Amri shia-ideologiaa, islamin haaraa, jonka sunnienemmistöiset Malesian muslimit hylkäävät. Amrin vaimo on kieltänyt linkin shiialaisuuteen.
Malesialainen Joshua Hilmy, joka kääntyi kristityksi, ja hänen vaimonsa Ruth, kristitty Kalimantanista Borneosta, raportoitiin kadonneiksi 6. maaliskuuta 2017.
Ei-muslimitaustaiset vähemmistöryhmät ovat huolissaan siitä, että he voivat joutua muslimien järjestyksenvalvojien kaappaamiksi, sillä Malesiassa on suvaitsematon islam, joka pyrkii määräämään sharian (islamilainen laki) ja vaatii amputaatiota. Heidän tapauksiansa, samoin kuin Kohin, valvotaan tiukasti, koska poliisi on ollut kykenemätön antamaan vastauksia kuukausien tutkinnan jälkeen.
He tietävät, mitä tapahtui
Kohin perheen läheiset ystävät, jotka olivat läsnä kuulustelussa viime marraskuussa ennen uudelleen kokoontumistaan tässä kuussa, sanoivat, että poliisi kieltäytyi paljastamasta mitään tietoja. ”He tietävät, mitä on tapahtunut”, sanoi eräs lähde, joka haluaa pysyä nimettömänä, koska ”ihmisiä seurataan ja he elävät pelossa, että myös heidät kidnapattaisiin”, sanoi World Watch Monitor. ”Hallitus ei voi leikkiä ihmisten elämällä.” Huolestuneet malesialaiset kyselevät myös, miksi poliisi suhtautui vähemmän ystävällisesti auttaessaan SUHAKAMia paljastamaan totuuden ja näytti siltä, että poliisi halusi lopettaa tutkinnan. He sanoivat, että Kuninkaallisen Malesian Poliisin maine arvostettuna rikosten ratkaisijana on vaakalaudalla.
SUHAKAMin puheenjohtaja Razali Ismail huomautti, että Kohin tapaus kiinnosti yleisöä suunnattomasti. ”Perhe on tullut puhumaan meille kaikkien näiden kuukausien ajan”, hän sanoi. ”Meidän täytyy todella tuntea heidän huolensa, ja vielä tärkeämpää, yleisön huolet ja erilaiset seuraukset. SUHAKAM ei halua vetäytyä tästä tutkimuksesta.” Razali sanoi myös, että komissio esittäisi hyvin rakentavaa roolia oikeudenkäynnissä ja että se tekisi mitä tahansa siltä vaadittaisiin, lain antamissa rajoissa.
Poliisia kritisoidaan
Kohin perhe oli raivoissaan viime vuonna kuultuaan, että poliisi oli tutkinut, oliko pastori käännyttänyt muslimeja, sen sijaan että he keskittäisivät tutkimuksensa siihen, keitä hänen vangitsijansa olivat. Vuonna 2011 Kohia oli syytetty muslimien käännyttämisestä ja hän oli saanut postissa luoteja. Vaikka uskonnonvapaus on kirjattuna Malesian perustuslaissa, hallitus kieltää muslimien kääntymisen.
Kohin vaimo Susanna on todistanut julkisessa kuulustelussa, että hänen miehensä oli aina ollut hyvin tarkka, kun hän muistutti hyväntekeväisyysjärjestön henkilökuntaa, että heidän ei tulisi käännyttää ihmisiä, vaikka hän sanoi, että laupeudentyö ei liity mihinkään uskontoon eikä ollut sinänsä kristillistä.
Thomas Fann CAGEDistä vakuuttaa, että poliisitutkimuksissa kaikissa kadonneiden henkilöiden tapauksissa oli ollut kiireellisyyden puute. Hänen järjestönsä on myös luetteloinut viiden muun intialaista alkuperää olevan malesialaisen katoamisen vuosina 2011, 2013, 2015 ja 2016. Univormupukuiset miehet veivät jotkut heistä. CAGED tuo ilmi, että silloin oli vain vähän tai ei lainkaan protestointia, koska kadonneet saattoivat olla osallisina jengeihin liittyvään toimintaan, ja sellaiset katoamiset olivat menettelytapa, jota virkavalta käytti hankalien ihmisten käsittelemiseksi. ”Me emme välittäneet silloin, mutta nyt uskonnolliset vähemmistöt ovat kysymyksessä”, Fann sanoi.
CAGED haluaa, että laillisuusperiaate pätee kaikkiin kansalaisiin; että poliisi käyttää kaikkia heidän saatavillaan olevia resursseja selvittääkseen, kuka on kidnappausten takana; keneltäkään ei pidä kieltää rehellistä oikeudenkäyntiä; että perheet saisivat säännöllisesti ajantasalla olevat tiedot tutkimuksista.
Malesialaiset kristityt pelkäävät sillä välin, että jos Lam tuomitaan syylliseksi tai jos hänet vapautetaan todisteiden puutteen vuoksi, silloin ihmisoikeustutkimusta viivytetään pitkään ja toiveet siitä, että Kohin perhe saisi oikeutta, eivät toteudu.
