Tiistaina 22. elokuuta vietetään YK:n kansainvälistä uskontoon tai vakaumukseen perustuvan väkivallan uhrien muistopäivää. Tutkimuskeskus Pew Research Centerin mukaan kristityt ovat viime vuosina olleet maailman kaikkein vainotuin uskontoryhmä.
Kristittyihin kohdistuu ennennäkemättömästi kiihtyvää väkivaltaa uskonvakaumuksen takia. Väkivaltainen vaino on kiihtynyt tasaisesti jo vuosien ajan.
Konfliktialueilla ihmisistä tulee äärimmäisen väkivallan kohteita. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat vähemmistöjen edustajat, jotka valikoituvat myös usein toimien kohteeksi.
World Watch List -vainoraportin väkivaltatilastoissa on jo useiden vuosien ajan noussut esiin Saharan eteläpuolisen Afrikan alue.
Väkivallan kierteen vaikutukset kertautuvat koko yhteiskunnassa ja johtavat jatkuvaan turvattomuuteen ja uhkaan, mikä koskettaa myös tulevia sukupolvia. Monet lapset kasvavat konfliktien jaloissa tietämättä paremmasta ilman mahdollisuutta oppia ja kasvaa rauhassa, kun koulutusjärjestelmätkin on hajotettu.
Vainottujen kristittyjen tilannetta kartoittavan World Watch List -vainoraportin väkivaltatilastoissa on jo useiden vuosien ajan noussut esiin Saharan eteläpuolisen Afrikan alue, etupäässä Nigeria. Alueella tapetaan ylivoimaisesti eniten kristittyjä maailmassa uskonnollisista syistä (vuonna 2023 tilastoituja tapauksia oli 5 014).
Jatkuva epävakauden kasvu Afrikassa
Väkivaltaa harjoittavat useimmiten islamistiset militanttiryhmät. Niiden vaikutusalue alkaa Sahelista ja Tsadjärven valuma-alueelta, jota terrorisoi Boko Haram, ja se jatkuu aina Afrikan itärannikolle ja etelään Mosambikiin saakka.
Myös Kamerunissa, jossa kristityt ovat enemmistönä (60 % väestöstä), maan pohjoisosien kristityihin kyliin kohdistuu Boko Haramin taistelijoiden iskuja.
Edes vainoalueelta pakeneminen ei ole helppoa.
Vuoden 2023 WWL-raportissa Kamerunin kristittyjen väkivaltatilastot ovat kolmanneksi korkeimmat, vaikka maan etelä- ja rannikko-osissa tilanne on vakaa ja rauhallinen. Alue-eroista johtuen Pohjois-Kamerunin kristityt lähtevät kylistään iltahämärissä piiloutuaan vuoristoon ja viidakkoon. Aamulla he taas palaavat kotiinsa ja työhönsä.
Edes vainoalueelta pakeneminen ei ole helppoa. Monilla ei ole läheisiä tueksi muualla ja osa toivoo, että islamistimilitanttien sieppaamat läheiset voisivat vielä palata.
”Jos kieltäydyt kääntymästä muslimiksi, he kidnappaavat lapsesi. Heidät pakotetaan kääntymään ja lähetetään sitten tappamaan vanhempansa, mikäli nämä edelleen kieltäytyvät kääntymästä. Tytöt pakkonaitetaan islamistitaistelijoille”, väkivaltaisen vainon uhreja auttava kokenut vapaaehtoinen Marie Olinga* kertoo.
Väkivallalle ei voi kääntää selkää
Heinäkuussa 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi kiireellisenä päätöslauselman Intian Manipurin osavaltion väkivaltaisuuksiin liittyen. Päätöslauselmassa vedotaan Intian hallitukseen tarvittavien toimien aloittamiseksi, jotta ”käynnissä oleva etnisesti ja uskonnollisesti motivoitunut väkivalta loppuisi välittömästi”.
”Europarlamentin päätöslauselma Manipurista on tervetullut ja tuemme sitä täysin. Vetoamme kuitenkin EU-jäsenvaltioihin, että ne tarkastelisivat vastaavasti myös Afrikan, Bangladeshin ja Pohjois-Korean tilanteita ja reagoisivat niihin”, Suomen Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen toteaa.
Open Doorsin tilastoimiin väkivaltaisen vainon muotoihin kuuluvat kristittyjen tappaminen tai vahingoittaminen uskon takia, iskut kirkkorakennuksiin ja muihin kristillisiin rakennuksin (esimerkiksi kouluihin ja terveysasemiin), kirkkojen sulkeminen sekä kristittyjen pidätykset, vankeustuomiot ja vankeusajat vankiloissa tai työleireillä.
Lisäksi väkivaltamuotoihin lukeutuvat sieppaukset, seksuaalinen väkivalta, pakkoavioliitot, fyysinen tai henkinen väkivalta, pakolaisuuteen painostaminen sekä kodin tai liikeyrityksen tuhoaminen tai ryöstäminen.
