Vielä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun Myanmarin armeija pakotti iskussaan etniseen rohinga-vähemmistöön kuuluvat pakenemaan kodeistaan, monet heistä elävät pakolaisleireillä rajan toisella puolella Bangladeshissa. Vaikka turvallisuuskysymys koskettaa kaikkia leirien asukkaita, vähemmistönä elävät kristityt ovat kaksin verroin vaarallisemmassa asemassa etnisen taustansa ja uskonsa vuoksi.
Rohingat ovat enimmäkseen muslimeja, mutta heidän joukossaan on kristityiksi kääntyneitä. Uskonsa vuoksi he kohtaavat kasvavaa painostusta muiden pakolaisten, paikallisten viranomaisten sekä radikaalien islamistiryhmien kuten ARSAn (Arakan Rohingya Salvation Army) taholta. Eläessään pakolaisleirillä heillä on vähän vaihtoehtoja kenen puoleen kääntyä tai paeta.
Saiful Peter on yksi 2000:sta Kutupalongissa, maailman suurimmalla pakolaisleirillä, elävästä kristitystä. Leiri sijaitsee kakkois-Bangladeshissa, Cox Bazarin kaupungissa. Kristityt jakavat alueen yhdessä yli miljoonan muslimin kanssa. ”Me muslimit ja kristityt olemme eläneet yhdessä monta vuotta”, Peter kertoi katolisella Church Militant -uutissivustolla. ”Mutta ARSA käy meihin käsiksi leirillä lähes joka päivä ja myös sunnuntairukouksien aikana. Meitä syrjitään muslimi-rohingoihin nähden siksi, että olemme kristittyjä.”
Tammikuussa kolme kristittyä siepattiin erään hyökkäyksen aikana. Heistä kahden olinpaikka on tuntematon ja Peterin mukaan yhteisö pelkää heidän henkensä puolesta. Kerrottiin, että eräs 14-vuotias tyttö, joka myös oli joutunut sieppauksen kohteeksi, oli pakotettu kääntymään ja avioitumaan yhden ARSA-taistelijan kanssa.
Hyökkäyksen seurauksena noin 25 kristittyä perhettä määrättiin muuttamaan YK:n johtamana toiseen leiriin. ”Hyökkäykset ja ahdistelu ovat kuitenkin jatkuneet”, Peter sanoi ja jatkaa: ”YK:n virkailijat kertoivat meille aiemmin aikovansa rakentaa meille erillisen leirin turvallisuutemme varmistamiseksi.” Yhdeksän kuukautta myöhemmin mitään ei ole vielä rakennettu.
Open Doorsin World Watch Research -yksikön vainoasiantuntijan, Thomas Mullerin, mukaan kristittyjen suojattomuuteen rohingojen joukossa liittyy monia tekijöitä. ”Etnisen alkuperän vuoksi tapahtuvaan vainoon liittyy tärkeänä tekijänä ryhmän yhtenäisyys, jota tarkkaillaan (yhteisön sisällä) jatkuvasti. Tämän tiukan seurannan mahdollistavat leirien ahtaus sekä rajoitetut mahdollisuudet valvoa niiden sääntöjen noudattamista. Kristityiksi kääntyneinä rohingat nähdään yhteisönsä ulkopuolelle siirtyneinä ja länsimaisten kristittyjen lahjomina yksilöinä.”
”Se, mikä tekee tilanteesta vielä monimutkaisemman, on rohingamuslimeja radikalisoivien ARSAn kaltaisten aseellisten ryhmien läsnäolo (leireillä). Samoin Bangladeshin poliisit saattavat olla kiinnostuneempia pitämään kaikki levottomuudet salassa kuin puolustamaan uskonnollista vähemmistöryhmää”, Muller sanoo.
