Lasten voi olla vaikea päästä yli sodasta ja äkillisestä elämänmuutoksesta. “Lapset ovat toivomme”, sanoo eräs Open Doorsin paikalliskumppani. “Nyt he ovat hukassa, sillä koulua ei ole eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Rukoillaan, että he kohtaisivat Jeesuksen, kun kasvavat. Rukoillaan, että Jumala täyttää aukon, jonka sota on jättänyt heidän sydämiinsä, ja eheyttää särkyneet. Rukoillaan, että he saisivat jatkaa koulunkäyntiään.”
Jes. 49:15–16 Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt, ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä.
