Selaa World Watch -listan maita

23. sijalla World Watch -listalla

Kiina

WWL 2020: Sijalla 23, pisteitä 70/100
WWL 2019: Sija 27
WWL 2018:
Sija 43
WWL 2017: Sija 39
WWL 2016: Sija 33

 

Alue: Aasia

Vainon pääsyyt: kommunistinen ja jälkikommunistinen sorto, hallinnon vainoharhaisuus

Vainon taso: erittäin vakava

Väkiluku: 1,4 miljardia

Kristittyjen määrä: 97,2 miljoonaa (Open Doorsin arvio)

Pääuskonnot: agnostisismi 32%, buddhalaisuus 17%, kristinusko 7%, muut 31%

Hallitusmuoto: kommunistisen puolueen johtama kansantasavalta

Johtaja: presidentti Xi Jinping

Miksi Kiinassa vainotaan kristittyjä?

Kiina on hyvin laaja valtio, joten kristittyjen tilanne voi vaihdella suuresti maan eri osissa. Kristittyjen tilanteen voidaan kuitenkin sanoa heikentyneen kaikkialla Kiinassa. Kommunistinen puolue on ottanut käyttöön seurakuntien kiinalaistamispolitiikan koko maassa.

Vallassa pysyäkseen puolue turvaa vahvasti kiinalaiseen kulttuuri-identiteettiin ja pyrkii rajoittamaan kaikkea, mikä uhkaa puolueen nykyistä asemaa. Internetiä, sosiaalista mediaa ja kansalaisjärjestöjä koskevia uusia rajoituksia sekä vuoden 2018 uskontoasetuksia sovelletaan ankarasti. Ne leviävät lisääntyvässä määrin kaikkialle Kiinaan rajoittaen vakavasti kansalaisten vapautta.

Paine omaksua kommunistisen puolueen saavutusten ylistämiseen perustuva ideologia on kasvanut maassa suuresti, mikä pitkällä tähtäimellä aiheuttaa luultavasti yhden suurimmista uhista kristityille.

Hallinnon on sanottu hyökkäävän Kiinassa niitä seurakuntia vastaan, jotka se katsoo liian suuriksi, liian poliittisiksi tai liian sitoutuneiksi ulkomaisiin tahoihin. Monia seurakuntia on tarkkailtu ja suljettu − ei ainoastaan itsenäisiä kotiseurakuntia, vaan myös hallinnon hyväksymään Kolmen itsen -kirkkoon kuuluvia seurakuntia. Raamattujen nettimyynti kiellettiin vuonna 2018.

Miksi Kiinan listaussijoitus on muuttunut?

Sijoituksen muuttuminen johtuu pääasiassa jatkuvasta, voimistuvasta ideologian korostamisesta ja kaiken ylittävästä halusta suojella kommunistisen puolueen valta-asemaa.

Tähän liittyy erittäin tiukan uskontosääntelyn aloittaminen helmikuussa 2018. Uudet säädökset on otettu käyttöön yhä useammassa läänissä. Seurauksena tästä Kiinan pisteet ovat nousseet erityisesti yhteiskunnalliseen elämään ja seurakuntaelämään liittyvän vainon osalta.

Väkivaltaisen vainon pisteytys ei ole muuttunut. Kiinalla oli jo ennestään korkeimmat pisteet kirkkorakennuksien vahingoittamisen ja niiden haltuunottamisen suhteen. Kyseinen toiminta laajenee maantieteellisesti edelleen sitä koskevan kiihkon samalla kasvaessa.

Millaista Kiinassa on elää kristittynä?

Seurakuntia valvotaan. Turvallisuusviranomaiset ovat myös hyökänneet fyysisesti joihinkin seurakuntiin tai seurakuntia on suljettu. Seurakuntien johtajia on pidätetty. Alle 18-vuotiaita on kielletty osallistumasta seurakuntien tilaisuuksiin. Rajoitukset ovat joillain alueilla ankarampia kuin toisilla.

Joissain tapauksissa erityisen merkittäviä seurakuntia rajoitetaan poikkeuksellisen ankarasti. Näin annetaan varoittava esimerkki muille seurakunnille.

Uskonto on kielletty Kiinan julkisessa elämässä. Opettajia sekä terveydenhuollon ammattilaisia on painostettu allekirjoittamaan asiakirjoja, joissa he vakuuttavat, ettei heillä ole uskonnollista vakaumusta. Joillain alueilla vanhuksille on ilmoitettu, että heidän eläkkeitään leikataan, mikäli he eivät luovu kristillisestä uskostaan.

Muslimi- tai buddhalaistaustaiset kristityt salaavat usein uskonsa. He saattavat piilottaa Raamattunsa, ja heidän voi myös olla vaikeaa tavata toisia kristittyjä turvallisesti. Jos heidät huomataan, heitä saatetaan uhkailla, lyödä tai heistä voidaan jopa ilmoittaa viranoimaisille, jolloin heidät vangitaan joiksikin päiviksi.

Tositarinoita

Gangsterista pastoriksi: entinen rikollinen evankelioi buddhalaisia läheisiään ja tuttaviaan
Pastori Chai* oli aikanaan paikallisen rikollisryhmän pelätty johtaja. Ajauduttuaan hankaluuksiin ja jouduttuaan pakenemaan, hänen kristityt sukulaisensa ottivat hänet luokseen. Heidän kauttaan Chai kohtasi Jeesuksen ja hänen elämänsä muuttui. Hän on palannut kotikyläänsä jakaakseen evankeliumin siellä tuntemilleen buddhalaisille. Moni onkin tullut uskoon, mutta heitä vainotaan ankarasti. Open Doors auttaa Pastori Chain seurakuntaa saamaan vainotilanteisiin liittyvää valmiuskoulutusta.

Vaino edistää evankeliumin asiaa
Vuodesta 2017 alkaen Kiinan hallinto on työskennellyt tiiviisti viestittääkseen koko maan kristityille, ettei rekisteröimättömiä kristittyjen kokoontumisia sallita. Pastori Jin* seurakunta sijaitsee alueella, jolla ratsioita esiintyy eniten. Hän on nähnyt, miten uskovat ovat muuttuneet seurakunnassa uuden uskontopolitiikan aikana. Sen sijaan, että uusi vainoaalto olisi tuhonnut seurakunnan, se on kasvattanut ja syventänyt seurakuntalaisten uskoa. Open Doorsin kenttätyöntekijä Stephen* tapasi äskettäin pastori Jinin selvittääkseen, miten Jumala käyttää vainoa evankeliumin hyväksi Kiinassa.

Evankeliumi etenee kiinalaisnuorten parissa
Vainon syvetessä nuoret sitoutuvat vahvemmin Jeesuksen seuraamiseen. Alaikäisten voidaan sanoa kohtaavan pahinta vainoa Kiinassa. Viimeisimmät säädökset kieltävät lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria käymästä kirkkorakennuksissa tai osallistumasta seurakunnan toimintaan. Myös nuorten kesä- ja talvileirit on kielletty. Pastori Jacobin* mukaan säädökset eivät kuitenkaan vie nuorten uskoa, vaan itse asiassa vahvistavat sitä. Jacob osallistui hiljattain Open Doorsin koulutusviikkoon, jonka aikana käsiteltiin vainoihin valmistautumista sekä selviytymistä vainon keskellä. Open Doorsin kenttätyöntekijä tapasi pastori Jacobin keskustellakseen kiinalaisnuorista: haasteista, joita nuoret maassa kohtaavat, ja siitä, miten nuorisotyö pitää pintansa uskontolainsäädännön uudistuksista huolimatta.

Evankeliumi etenee rukouksen kautta: ”Kun minut vangittiin, polvistuin sellissäni ja rukoilin.”
Seurakuntaa Kiinassa johtava yli 70-vuotias pastori Timothy toteaa: ”Kaikki ymmärtävät rukouksen voiman, pienimmästä lapsesta vanhimpiin veljiimme ja sisariimme. Rukoilemme riippumatta siitä, mitä joudumme kohtaamaan tai mistä meitä syytetään. Meille kaikille on selvää, että heti kun vainoa ilmenee, käymme polvillemme ja rukoilemme. Jumala on uskollinen. Hän vastaa meille aina, toisinaan mitä ihmeellisimmällä, jopa eriskummallisella tavalla.”

Evankeliumi menee eteenpäin Kiinan muslimien keskuudessa: ”Tämä päivä toi minulle toivoa.”
Kiinassa on noin 21 miljoonaa muslimia. Luku on suuri, vaikkakin se tarkoittaa vain puoltatoista prosenttia maan väestöstä. Kiinan 55 etnisestä vähemmistöstä kymmenen koostuu valtaosin muslimeista. Näiden vähemmistöryhmien kristityt kohtaavat monia haasteita. Heidän perheensä ja lähipiirinsä näkevät uuden uskon omien perinteiden pettämisenä. Myös hallinto hyökkää vähemmistöryhmien uskoa vastaan. Siitä huolimatta evankeliumi menee eteenpäin Kiinankin muslimien parissa. Open Doorsin kenttätyöntekijä Stephen jakaa kokemuksiaan tapaamisistaan joidenkin Kiinan muslimitaustaisten uskovien kanssa. Hän kertoo myös haasteista, joita he kohtaavat.

* Henkilön nimi muutettu.

Miten Open Doors auttaa Kiinan kristittyjä?

Työmme Kiinassa perustuu siihen, että tarjoamme Raamatun ja opetuslapseuden perusopetusta kaikkein vainotuimmille kiinalaiskristityille. Heidät on jaettu kolmeen ryhmään:

  • Muslimitaustaiset uskovat (pääasiassa etnisistä islamilaisvähemmistöistä Luoteis-Kiinassa)
  • Kiinan vähemmistöryhmien buddhalaistaustaiset uskovat
  • Uskovat han-kiinalaiset (han-kiinalaiset ovat maan suurin etninen ryhmä)

Muslimi- ja buddhalaistaustaiset uskovat kohtaavat kaikkein ankarinta vainoa. Missä se vain on mahdollista, heille jaetaan pääasiassa digitaalisessa muodossa kristillistä kirjallisuutta, jota on muokattu paikallisen kulttuurin vaatimuksia ajatellen.

Johtuen uskontosäädösten tiukentumisesta ja monien seurakuntien pienentymisestä perinteisiksi kotiseurakunniksi, tarjoamme kiinalaiskristityille pienryhmissä toteutettavaa opetuslapseuskoulutusta sekä koulutusta Raamattuun perustuvaan vainoihin valmistautumiseen. Tämänkaltainen koulutus on kielletty muslimi- ja buddhalaistaustaisilta uskovilta, mutta han-kiinalaisille sitä voidaan tarjota.

Han-kiinalainen kirkko on rohkaistunut tekemään yhteistyötä Open Doorsin kanssa kaikkein vainotuimpien kristittyjen ryhmien, eli muslimi- ja buddhalaistaustaisten uskovien, tukemiseksi. Käännynnäiset maksavat usein suurimman hinnan Jeesuksen seuraamisesta.

Open Doors ponnisteleekin voidakseen tarjota edellä mainittua koulutusta ja tukea seurakuntien johtajien kautta. Tavoitteena on vahvistaa laajempaa kristittyjen ruumista ja edistää kirkon tervettä, kestävää kasvua vainon keskellä.

Miten sinä voit auttaa kiinalaisia kristittyjä?

Rukoilemalla sekä lahjoittamalla. Rahalliset lahjoitukset Open Doorsin työlle on tehokkain konkreettinen tapa auttaa Kiinan vainottua seurakuntaa.

Rukoile:

  • Rukoile vähemmistöryhmiin kuuluvien muslimi- ja buddhalaistaustaisten uskovien kasvun puolesta. Pienet kristittyjen yhteisöt kokevat edelleen painostusta perheidensä, ystäviensä ja lähiympäristönsä taholta sekä tiukkaa kontrollointia tietyissä osissa maata, etenkin Luoteis-Kiinassa.
  • Rukoile, että kiinalaiset kristityt kestäisivät vahvoina tiukentuvasta uskonnonsääntelystä huolimatta ja osallistuisivat vahvasti kulttuurirajat ylittävään työhön. Rukoilkaa, että teini-ikäiset ja nuoret uskovat olisivat yhä sitoutuneempia Jeesuksen seuraajia materialistisia arvoja korostavassa ympäristössään.

Rukous Kiinan puolesta:

Jeesus, kiitos kiinalaisista veljistämme ja sisaristamme. Vahvista niitä, joilla on muslimi- tai buddhalaistausta ja jotka siksi on eristetty yhteisöistään. Vakuuta uskonnonvapauden tärkeydestä ne, jotka nyt ovat kiristämässä uskonnon säätelyä. Loistakoon valosi Kiinan uskovien kautta, jotta toisetkin voisivat tuntea Sinut ja palvella Sinua.

a

closer
Kiinan syvempi oppimäärä

Taustaa

Presidentti Xi Jinping astui virkaansa maaliskuussa 2013. Hänen ensimmäisen hallintokautensa aikana vapauden on arvioitu vähentyneen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Xi vauhditti menestyksekkäästi muutosta, jossa presidentin valtakauden aikarajoitus poistettiin maaliskuussa 2018. Tämän seurauksena Xin asema Kiinan johdossa on tarkkailijoiden mukaan vahvin sitten Mao Zedongin.

Sekä valtion hyväksymiin että rekisteröimättömiin kirkkoihin vaikuttaa lisääntyvässä määrin valtion uusi pyrkimys ohjata niiden toimintaa aktiivisesti sen sijaan, että valtio aiempaan tapaan vain pitäisi yllä yksinkertaista hallintoa. Rajoitukset tulevat epäsuorasti esimerkiksi kommunistisen ideologian ja retoriikan uuden korostamisen kautta. Vielä enemmän kirkkojen toimintamahdollisuudet rajoittuvat, kun niille tulee paineita sopeuttaa toimintaansa ohjauksen mukaiseksi. Kirkkoja myös valvotaan paljon entistä tarkemmin.

Kristillinen yhteisö on järjestäytynyt ja laaja yhteiskunnallinen tekijä, joka ei ole kommunistihallinnon kontrollissa, ja siksi kristittyihin on joka tapauksessa suhtauduttu epäilevästi. Uskontoa koskevat säädökset, jotka otettiin käyttöön 1. helmikuuta 2018 alkaen, antavat viranomaisille lailliset perusteet tiukempaan ohjaukseen.

Uskonnollinen maisema

Kommunistisena maana Kiina on – ainakin teoriassa ja viranomaistoimenpiteiden perusteella enenevässä määrin myös käytännössä – kaikkia uskontoja vastaan, sillä Marxin oppien mukaan ’uskonto on oopiumia kansalle’. Mutta kuten kaikissa kommunistisissa valtioissa, myös Kiinassa hallitus on huomannut, että ihmiset ovat taipuvaisia uskonnollisuuteen.

Siksi hallitus yrittää käyttää perinteisiä uskontoja yhteiskunnan kontrolloimiseen ja hallintaan ja ylistää kungfutselaisuutta aidosti kiinalaiseksi uskonnoksi. Ylistyksen viesti on: ”Jos haluaa olla uskonnollinen, pitäisi olla kungfutselainen”. Tämä on ollut älykäs toimenpide, joka sitouttaa noin 40 prosenttia kansalaisista hallituksen puolelle. Ja koska kungfutselaisuus on enemmän filosofia kuin uskonto, se on luonteeltaan melko joustava ja hyväksyy monenlaisia hallitsijoita, muun muassa kommunistisia.

Samaa ei voi sanoa kahdesta Kiinan vähemmistöuskonnosta: Tiibetin budhalaisuudesta ja islamista, jota on erityisesti Xinjiangin maakunnassa. Kummankin uskonnollisen ryhmän toimintaa on rajoitettu hyvin rajusti. Jopa tiettyjen nimien antaminen vastasyntyneille saatetaan kieltää. Ryhmien toiminta on nähty poliittisena, mikä on ainakin osittain totta, sillä kummallakin alueella on syntynyt tai edelleenkin syntyy itsenäistymisliikkeitä. Jotkut näistä toimivat väkivaltaisesti virkamiehiä ja tavallistakin kansaa vastaan.

Xinjiangia tarkkailijat kutsuvat poliisivaltioksi. Kun tuhansien ihmisten uudelleenkoulutusleirit eivät enää pysyneet salassa, virkamiehet jättivät huomiotta kansainvälisen huolen ja vain julkeasti ilmoittivat, että leirit ovat ammatillista tai muuta koulutusta varten. Näiden vähemmistöjen sisällä elää myös pieni määrä kristinuskoon kääntyneitä, jotka ponnistelevat hallituksen ja ympäröivän kulttuurin luoman kaksinkertaisen paineen välissä. Mutta jopa han-kiinalaisilla kristityillä on vaikeaa elää näissä olosuhteissa. On myös muita etnisiä uskontoja, mutta ne eivät ole hallituksen vainon keskipisteessä.

Monet raportit kertovat hälyttävää tietoa ratsioista, joita uuden uskontojen sääntelyn johdosta tehdään moniin kirkkoihin kaikkialla maassa, sekä virallisiin Kolmen Itsen (TSPM) että kotikirkkoihin. Pidätyksissä on takavarikoitu kristillistä materiaalia (myös Raamattuja), niiden yhteydessä on annettu sakkoja, ryöstetty omaisuutta ja pidätetty etenkin kirkon johtajia. Viranomaiset tekevät kaikkensa estääkseen raportoinnin näistä tapahtumista. Kaikkien kirkkojen kiinalaistaminen jatkuu.

Poliittinen maisema

Kommunistinen puolue on tiukentanut otetta yhteiskunnasta ja uskonnosta ja käyttää kasvavassa määrin kommunistista ja maolaista retoriikkaa pitääkseen kansalaiset kurissa. Rakenteellisen reformin tarve on selvästi nähtävissä, kun talous hidastuu ja kauppasota USA:n kanssa vaatii veronsa kummallakin puolella.

Kiinassa on hiljaa hyväksytty yhteiskuntasopimus, että varallisuutta lisätään vapauden kustannuksella. Jos huono talouskehitys jatkuu, sopimus voi alkaa murtua. Hallinnon päätavoite on pysyttää kommunistinen puolue vallassa ja se vaatii yhteiskunnallisen rauhan ja sopusoinnun ylläpitoa. Jos uskonto tai mikä tahansa muu voima näyttää vaarantavan tämän tavoitteen saavuttamisen, sitä vastaan taistellaan herkeämättä.

Toinen osoitus edellä mainitusta päätavoitteesta on tapa, jolla presidentti Xin nimi ja ideat otsikolla ’Xi Jinpingin ajatus kiinalaisuudelle luonteenomaisesta sosialismista uudella aikakaudella’ sisällytettiin virallisesti kommunistisen puolueen peruskirjaan puolueen 19. puoluekokouksessa lokakuussa 2017. Xi on Mao Zedongin jälkeen ensimmäinen johtaja, jolle tapahtui näin johtajan vielä eläessä.

Jotta Xi Jinpingin ajatukset tulisivat kansalle tutummiksi, Kiinan media tuotti käsitekartan, joka on värikoodattu ymmärtämisen helpottamiseksi. Kartassa on 30 erilaista osaa, joista jokainen jakautuu erillisiin alaosiin. Monitasoinen kartta näyttää vaikeaselkoiselta, joten ei ole ihme, että useat yliopistot ovat perustaneet erityisinstituutteja tutkimaan ja opettamaan Xi Jinpingin ideologiaa.

Todellisuudessa asia on paljon yksinkertaisempi: Jokainen, joka ei seuraa tarkalleen puolueen linjaa, on suuressa vaarassa tulla korvatuksi jollakulla toisella. Ja mikä tahansa joukko, joka ei omaksu kommunistista ideologiaa – esimerkiksi useimmat kirkot – ottaa eriasteisen vainon riskin.

Kiinasta on tullut maailman viidenneksi suurin ulkomaisten investointien tarjoaja. Se investoi monenlaisiin alueisiin ja maihin kuten Keski-Aasiaan, Pakistaniin, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Jotkut jättimäiset investoinnit näyttävät olevan pysähdyksissä, kuten suunnitelma rakentaa Panaman kanavan kanssa kilpaileva kanava Nicaraguaan. Samaan aikaan kuitenkin monet investoinnit sähköä tuottaviin voimalaitoksiin menevät eteenpäin.

Maantieteelliseen strategiaan liittyen Kiina on rakentanut satamien ja kaupallisten palvelujen verkoston rannikon myötäisesti koko Kiinan ja Kenian sekä Sudanin väliselle matkalle. Viimeisin lisäys tähän on vielä rakenteilla oleva Gwadarin satama Pakistanissa. Tarkkailijat kutsuvat verkostoa nimillä ’helminauha” tai ’yksi vyö, yksi tie’.

Viimeisimpiä ponnistuksia on myös kansainvälisen kehityspankin perustaminen. Aasian infrastruktuuriin investoiva pankki (Asian Infrastructure Investment Bank) on saanut tukea ympäri maailmaa USAn ja Japanin vastustuksesta huolimatta. ’Pehmeää voimaa’ käyttämällä Kiina kasvattaa vaikutustaan ja itseluottamustaan ympäri maailman. Samalla tämä avaa kirkoille mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan palvelu- ja lähetystyöhön.

Sosioekonominen maisema

Kaksinumeroisen kasvuvauhdin ajat taloudessa ovat ohi ja Kiina tekee minkä pystyy, jottei sosiaalista tasapainoa ja kommunistisen puolueen valtaa yllä pitävä talouskasvu pysähtyisi.

Miljoonat työntekijät muuttavat Länsi-Kiinan maaseudulta itärannikon kaupunkeihin. Elinkustannusten voimakkaan nousun tähden monet muut muuttavat mieluummin niin kutsuttuihin ’toisen luokan kaupunkeihin’ eli kaupunkeja ympäröiville alueille. Tällä hetkellä tilastot osoittavat vakaata 6–7 prosentin talouskasvua, jollaisesta monet valtiot voivat vain uneksia. Tähän asti tämä on riittänyt Kiinan tarpeisiin ja yhteiskuntasopimuksen hiljaiseen hyväksyntään; sopimuksen, jossa vaihdetaan osallistumisoikeudet- ja vapaudet jatkuvasti kasvavaan henkilökohtaiseen varallisuuteen.

Hallituksen toinen suuri haaste on kuitenkin ihmisten päivittäiselintarvikkeiden laatukontrollin puute. Kun puute vaikuttaa lapsiin, kansalaiset reagoivat erityisen herkästi. Tämä voitiin nähdä selvästi jo maitojauheskandaalissa vuonna 2008, mutta se jatkui 250 000 virheellisen rokotteen skandaalilla heinäkuussa 2018. Pitkän ajan kuluessa tällaiset skandaalit voivat muodostua kommunistisen puolueen vallassa pysymiselle paljon haastavammiksi kuin hidastuva talous konsanaan.

Lisäksi väestö ‘vanhenee ennen kuin rikastuu’, kuten eräs kommentaattori taannoin asian ilmaisi. Tämä on yksi surullisenkuuluisan yhden lapsen politiikan varjopuolista. Yhä useampi keski-ikäinen tasapainoilee työn, perhe-elämän ja ikääntyvien vanhempien hoivaamisen välillä. Elinajan odote on pidentynyt. Hallituksen tilastojen mukaan yli 60- vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Muun muassa tämän ilmiön takia yhden lapsen politiikkaa helpotettiin, mutta ainakaan toistaiseksi tuon lievennyksen vaikutus ei ole ollut merkittävä.

Kaupungistuminen tekee monille vaikeaksi säännöllisen vanhempien luona vierailun. Siksi miljoonat vanhukset ovat jääneet yksin. Hoivakotien idea on maassa vielä verraten vieras eikä se mukaudu helposti perinteiseen kiinalaiseen ajatteluun. Kuitenkin kristityt ovat perustaneet joitakin hoivakoteja ja näyttävät sillä tavoin hyvää esimerkkiä sekä murtavat perinteiden rikkomisen pelkoa.

Vainoavat tahot

Kiinassa ankarimmasta vainosta kärsii pieni joukko muslimi- ja buddhalaistaustaisia kristittyjä. Heitä vainoavat ei-kristityt uskonnolliset johtajat, joilla on vahva asema Xinjiangissa ja Tiibetissä, sekä heidän taustayhteisönsä. Kristittyjä voivat vainota jopa heidän omat vanhempansa. Kääntymiseen ei suhtauduta uskonnon vaihtamisena vaan yhteisön pettämisenä.

Myös kommunistijohtajat lietsovat vainoa omalta osaltaan, sillä he ovat vastuussa oikeuksien rajoittamisesta mainituilla alueilla ja muualla. Pyrkiessään säilyttämään valtansa he ajavat ahtaalle myös kristittyjä. Heitä huolettaa erityisesti se, että maan suurin sosiaalinen voima ei ole heidän hallinnassaan. Ote tiukkeni WWL 2018 -seurantajakson aikana, kun joitain kotiseurakuntia painostettiin rekisteröitymään. Myös uusi uskontoja koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2018.

Vainojen ilmeneminen

Jos perhe tai muu yhteisö huomaa jonkun kääntyneen kristinuskoon, häntä yleensä uhkaillaan, pahoinpidellään ja hänet ilmiannetaan viranomaisille – tämä kaikki siis vain, jotta hän luopuisi uskostaan. Aviopuolisoja voidaan pakottaa eroamaan, ja kristityiltä vanhemmilta voidaan ottaa lapsia pois. Julkiset kasteet eivät tule kysymykseenkään. Imaamit ja lamat kieltäytyvät järjestämästä perhejuhlia, kuten häitä ja hautajaisia, jos tietävät jonkun käännynnäisen osallistuvan niihin.

Vainon suhteen kirkkojen jako rekisteröityihin ja rekisteröimättömiin, ns. kotikirkkoihin, on vanhentunut. Hallituksen hyväksymiä kirkkoja vastaan voidaan hyökätä yhtä lailla, jos ne koetaan uhaksi – esimerkiksi liian suuriksi, liian poliittisiksi, tai ne kutsuvat ulkomaisia vieraita tai muuten häiritsevät paikallisia viranomaisia.

Kirkkojen “kiinalaistaminen” on yhä voimakkaampaa, mikä viittaa kommunistisen puolueen yleisempään politiikkaan pönkittää valtaansa kansallisen kulttuuri-identiteetin avulla. Niinpä uudet internetin ja sosiaalisen median rajoitukset sekä kansalaisjärjestö- ja uskontolait rajoittavat ankarasti toiminnan vapautta.

2019: Kiina nousi sijalle 27 sijalta 43.

Noin sadan miljoonan jäsenen kristillinen kirkko on suurin sosiaalinen voima, joka ei ole kommunistipuolueen (89 miljoonaa jäsentä) suoran vaikutusvallan alla.

Virallisten tietojen mukaan 10 % joidenkin alueiden asukkaista on kristittyjä. Noin puolet heistä kärsii jonkinlaista vainoa (viime vuonna viideosa). Uudet säädökset astuivat voimaan 1. helmikuuta 2018, kun presidentti Xi Jinping kiristi uskonnollisen toiminnan valvontaa. Niissä määritellään uskonnollisen toiminnan hallinnointi kansalaisten uskonnonvapauden turvaamiseksi.

Säännöt ovat kuitenkin tiukimmat 13 vuoteen – elleivät suorastaan vuonna 1976 päättyneen kulttuurivallankumouksen jälkeen. Uutta on se, että säännöt rajoittavat uskonnon ilmaisemista ja uskoon kutsumista verkossa. Uuden lain soveltamista valvoo puolue eikä hallitus, joten etenkin nuorison ja lasten osalta rajoitukset ovat tiukentuneet huomattavasti.

Lopuksi

Puoluekokous lujitti lokakuussa 2017 presidentti Xin vallan ja teki hänen haastamisensa periaatteessa mahdottomaksi. Ryhmät, jotka eivät vaikuttaneet tarpeeksi lojaaleilta, puhdistettiin tai ajettiin sivurooliin puolueessa.

Puolueen toimintasäde laajenee yhteiskunnan kaikille alueille mukaan lukien yritystoiminta, media ja kansalaisjärjestöt. Uskonnollisella alueella muutos havaittiin tarkasti, kun Valtion uskonnollisten asioiden hallinto (State Administration of Religious Affairs, SARA) irrotettiin hallituksen valtapiiristä ja liitettiin kommunistisen puolueen Yhteisen rintaman työosaston (United Front Work Department) alaosastoksi.

Kiinan hallinnolla on valtava määrä ongelmia, mutta johtajat pyrkivät silti pitämään kaiken kontrollissaan. Puolueen voiman säilyttämisen tavoite vaatii kaikkien uskonnon muotojen kontrolloimista, erityisesti voimakkaasti kasvavan kristityn vähemmistön.

Tulevaisuuden kannalta ehkä keskeisin kysymys on, pystyvätkö hallitsevat viranomaiset näkemään kristityt positiivisena voimana yhteiskunnassa. Näyttää siltä, että kristittyjä pidetään positiivisena ja ’sopusointuista yhteiskuntaa’ edistävänä voimana vain, jos he kiinalaistuvat ja omaksuvat kommunistisen ja sosialistisen ajatusmaailman. Tästä näkökulmasta jopa hallituksen kanssa liittoutuneet kirkot tulevat kokemaan yhä kasvavaa painostusta. Jos ensimmäisestä uskontosäädösten toimeenpanovuodesta voi jotain päätellä, hallitus näkee kirkot huomattavana uhkana.

Selaa World Watch -listan maita

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.