Kristuksen seuraamisella saattaa olla ankarat seuraamukset, mutta harvoissa maissa riskit ovat yhtä suuret kuin Afganistanissa. Afgaaniuskovia ei ole paljon, ja heidän täytyy salata uskonsa suvuiltaan ja islamisteilta. Jos he tuovat julki uskonsa Kristukseen tai edes tutkivat uskon asioita, heidän henkensä on uhattuna.

Afgaaniuskovan elämä

Afganistan on toisena niiden maiden listalla, joissa kristityt joutuvat kokemaan äärimmäistä vainoa. Virallisesti tässä 99-prosenttisesti muslimivaltiossa ei ole kristittyjä. Luvussa ei ole mukana kansainvälistä sotilaallista virkamiehistöä, diplomaatteja ja kansalaisjärjestöjen työntekijöitä, jotka harjoittavat uskoaan tarkoin varjelluilla armeijan alueilla. Syntyperäiset – useimmiten muslimitaustaiset – kristityt pyrkivät kätkeytymään niin tarkoin kuin mahdollista.

Sen lisäksi, että valtava köyhyys, korruptio ja armottomat huumejohtajat saavat aikaan syvää kärsimystä, on Afganistan yksi niistä maista, joissa islamistinen sorto on äärimmäisen julmaa. Afganistanin Islamilainen Tasavalta ei salli yhdenkään afgaanin kääntyä kristityksi eikä tunnusta ketään kääntyneeksi.

Kuitenkin on niin, että ääriryhmät, paikallinen yhteisö sekä kristityksi kääntyneen ihmisen suku ovat paljon suurempi vaara kristitylle kuin valtio.

Suku tai klaani menee kaiken edelle

Käsite ”maa” on vieras afganistanilaiselle ajatusmaailmalle. Henkilön oma suku on tärkein, seuraavana klaani ja sitten heimo; nämä kaikki ovat huomattavasti tärkeämmät kuin maa tai valtio.
Ihmiset ovat kasvaneet välittämään suvuistaan, kylistään ja heimoistaan. Perinteestä poikkeajaa pidetään kavaltajana, joka voidaan häätää tai tappaa tai jota voi kiduttaa.
Näin kohdellaan kaikkia joukosta poikenneita, mutta kristityksi kääntyneiden kohtelu on vielä julmempi. Kristinuskoa pidetään länsimaisena ja vihamielisenä afgaanien kulttuurille, yhteiskunnalle ja islamille. Iislamista kristinuskoon kääntymistä pidetään maanpetoksena.
Henkilön kristinuskon tultua julki on hänellä vain yksi kohtalo: hänet surmataan. Suvun, klaanin tai heimon on pelastettava maineensa ja kunniansa hankkiutumalla eroon kristityksi kääntyneestä jäsenestä.

Hengenvaarassa olevat afgaanikristityt

Afganistanilaiset kristityt joutuvat hengenvaaraan harjoittaessaan uskoaan; kaikki uskonharjoituksen poikkeamat huomataan ja raportoidaan. Naapuruston sekä talibanin ja muiden islamistien painostus on usein niin kovaa, että suvun on vaihdettava asuinsijaansa.

Kristityiksi kääntyneet afgaanit voivat saada töitä vain, jos he salaavat uskonsa. Jos heidän havaitaan olevan kiinnostuneita kristinuskosta, toimenpiteisiin heidän palauttamisekseen islaminuskoon ryhdytään välittömästi. Tämä saattaa tarkoittaa jopa kiduttamista. Painostus jatkuu, kunnes he ja heidän kristillinen yhteisönsä myöntyvät vaatimuksiin.

Usein kristinuskoon kääntyneitä pidetään mielisairaina; eihän kukaan tervejärkinen harkitsisi jättävänsä islamia. He voivatkin päätyä mielisairaalaan pahoinpitelyjen saattelemana.

Kristityksi kääntyminen voi toisaalta olla niin voimakas todistus Kristuksen voimasta, että kääntyneiden perheetkin kääntyvät kristityiksi. Jotkut kristinuskoon tulleet jättävät kotimaansa valtavan painostuksen vuoksi.

Kristinuskoon kääntyneitä pakkopalautetaan hengenvaaraan

Afganistanissa niin kristityt kuin valtaosa muista afgaaneista ovat vaarassa. Islamistiset militanttiryhmät valtaavat maata islamilaisen valtioryhmittymän nimissä. Myös taliban näyttää voimistuvan. Kristittyjä pidetään uskonluopioina – varsinkin heitä, jotka ovat tulleet uskoon hakiessaan turvapaikkaa lännestä ja näin ollen avoimesti ilmaisseet uskoaan.

Yksi näistä uskovista on 24-vuotias afgaanikristitty Sadi, joka palautettiin Afganistaniin Ruotsista maaliskuussa.

”Olen jatkuvasti todella peloissani, että joku tunnistaa ja surmaa minut”, hän kertoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalille.

Sadi on kristisoinut islamia julkisesti. Raportissa ”Uhan alle pakotetut” hän kertoo, että hänen kuvaansa on sittemin levitetty Afganistanissa hänen kotikaupunkiaan Kabulia myöten.

Eräs toinen Afganistaniin pakkopalautettu kristitty kuvaa tilannettaan raportissa näin:

”Pelkään… Minulla ei ole rahaa asua yksin enkä voi asua sukulaisteni kanssa, koska he näkisivät, että en rukoile Allahia.”

Ankarasta paineesta huolimatta Afganistanissa on kristittyjä. Heidän uskonsa hinta voi olla suurin mahdollinen. Heidän uskonelämänsä voi olla salassa, mutta me tiedämme, että heitä on. Jos palaamme ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin, Afganistanissa oli tuskin yhtään afgaanikristittyä. Nykyään heitä on pieni joukko. Jeesus rakentaa seurakuntaansa Afganistanissa vastoin kaikkia odotuksia!

 

Rukoilemme

 

että afgaaniuskovat voisivat kokoontua ylistämään ja yhdessä kasvamaan uskossa yhteyttä ja seurakunnan kasvua

 

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.