Sadat afgaanit ovat paenneet maastaan myötätuntoisten hallitusten järjestämillä lennoilla tai rekoissa halki autiomaan ihmissalakuljettajien auttamina. Suuret joukot afgaaneja hakevat turvapaikkaa Keski-Aasiasta tai lännestä. Jotkut heistä ovat lähteneet maastaan mukanaan vain yllään olevat vaatteet. He ovat vielä kotiutumassa uusiin oloihinsa. On mahdollista, etteivät he enää koskaan tapaa rakkaitaan. Monella heistä ei ole vielä kodiksi kutsuttavaa paikkaa, ei ruokaa eikä elämiseen tarvittavaa rahaa.
Afganistanissa pankit ja muut laitokset sekä yritystilat ovat romahtaneet. Ihmiset eivät voi nostaa säästöjään, ja ansiotulot ovat pysähdyksissä. Talvi on vaikeaa aikaa kaikille, ja hyväntekeväisyysjärjestöt ennakoivat vakavaa nälänhätää.
Paikallinen lähteemme kertoo sikäläisten kristittyjen tarpeista: ”He tarvitsevat samaa kuin muutkin afgaanit: turvallisuutta, ruokaa, puhdasta vettä ja terveydenhoitoa. Maassa on paljon väkivaltaa, tuotantoketjut ovat murtuneet ja klinikat lakanneet toimimasta. Hanoista tulee vielä puhdasta vettä, ja voimme vain toivoa, että näin on jatkossakin. Mikäli vesi saastuu, se voi aiheuttaa paljon sairauksia. Jos puhkeaa laajamittaisia taisteluja ja koulut ja sairaalat tuhoutuvat, sillä on vaikutusta miljoonien ihmisten terveydenhoitoon ja lääkkeiden ja ammattiavun saamiseen.”
Tällä viikolla luotamme siihen, että Jehovah Jireh, Herra näkee, täyttää afgaanien tarpeet.
”Ja kun Abraham katsoi ympärilleen, hän huomasi oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Abraham kävi hakemassa oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta. Abraham antoi sille paikalle nimeksi ”Herra katsoo”. Niinpä vielä tänäkin päivänä puhutaan ”Herrankatsomavuoresta”. (1. Moos. 22:13-14)
